Ja niin ikään olisi kiinnostunut tietämään, mitä aukkoja ev.lut kirkon kasteopissa on? Meinaan vaan sitä, että aika kovia väitteitä esität. Olisi hyvä myös kuulla perusteita väitteiden takana? Ettei mene ihan huulen heitoksi!
Mikä on toiseklle aukko, toiselle se taasen ei ole aukko.
Eilen Kauniaisten Raamattuopistolla pappi saarnassaan käsitteli kastetta (kaste liittyi kirkkovuoden sen sunnuntain teemaan). Hän kertoi, että aiheesta on valtavasti erilaisia käsityksiä ja siitä ei ole selkoa saatu. Kovin tarkkaan pappi ei omaa kantaansa määritellyt.
Raamattu sanoo, että "joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Joka ei usko, joutuu kadotukseen".
Näyttäisi siis olevan vain kaksi ryhmää:
1) Uskovat kastetut
2) ne, jotka eivät usko
Ilmeisesti ei ole mahdollista, että uskoo ja ei ole kastettu. Tai siitä ei ainakaan mitään tuossa kohtaa mainita.
Tämä on kummallista.
Toisaalta, Raamattu sanoo, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
Ja taas toisaalta, Jeesus kertoi pienten lasten ottaneen taivasten valtakunnan oikealla tavalla vastaan, vaikka heitä ei oltu kastettu eivätkä kaikki ilmeisesti olleet edes kuulleet evankeliumia (ilmeisesti siksi, koska lapsista käytetään termiä, joka voidaan kääntää "sikiö").
Taivasten valtakuntaa taasen ei voi muualla kerrotun mukaan ottaa vastaan ilman oikeaa uskoa.
Lapsi siis näyttää kuitenkin uskovan ilman vesikastetta taikka evankeliumin saarnaa.
Jossain taasen muistaakseni kerrotaan Raamatussa (haen paikan toiste), että sillä hetkellä, kun ihminen "tulee uskoon", hänet kastetaan yhdessä Hengessä Kristuksen ruumiiseen.
Minusta vain näyttää siltä, että jokaisessa kohdassa jossa Raamatussa käytetään termitä "kaste", ei ehkä oikeasti tarkoitetakaan vesikastetta.
Mainitaanhan Raamatussa, että opin alkeisiin kuuluu "oppi kasteista".
Oppi ihmisen uudestisyntymisessä kasteessa tuntuu minusta aukolta.
Kaikki kirkon herätysliikkeetkän eivät ymmärtääkseni tuohon usko.
Moni taasen uskoo siihen.
Kastetaanko kerran vaiko kolmesti veteen upottamalla, valellaanko kerran vaiko kolmesti, vaiko ..... vai onko sillä mitään merkitystä?
Miksi joissain yhteyksissä kristilistä kastetta puolustetaan ns. johanneksen kasteella, joka taasen on lakillliton aikainen kaste? Aiemmin luulin, että vain helluntalaisuuden piirissä tehdään näin, mutta eilen yllätyin, kun luterilaisessakin kirkossa viitattiin johanneksen kasteeseen. Johanneksen kastehan ei ollut ainut juutalaisuuden piirissä ollut vesikaste.
Tässä alustuksena joitain hajanaisia ajatuksia aiheesta. Kokoan niitä yhteen joskus, jos jaksan.
