En puolustele Larssin kirjoittelua siltä osin, että tämän käytös meni jo häiriköinnin puolelle. Mutta jos pitäydytään kyseisen henkilön näkemyksiin naispappeudesta: sanotaan, että tällaiset mielipiteet aiheuttavat pahaa oloa, mutta onko kyse pohjimmiltaan siitä, että Paavalin kirjoitukset koetaan sellaisina, eli epätasa-arvoa lietsovilta ja sovinistisilta, ja näin ollen jätetään suuri osa UT:sta omaan arvoonsa (se oli sitä aikaa ja sitä kulttuuria, ja sitä rataa).
En tiedä, osoitatko sanasi minulle vai yleisesti, mutta vastaan omasta puolestani. Jumala on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen, mutta myös sydämen ja siten kyvyn tuntea empatiaa ja loukkaantumista. Niinpä järjellä ja sydämellä varustettu ihminen tunnistaa sovinismin ja epätasa-arvon siellä, missä sitä kohtaa. Sen ei tarvitse tarkoittaa, että UT:n osia jätettäisiin "omaan arvoonsa", sillä myös menneillä ajoilla ja kulttuureilla on arvonsa ja niistä voi oppia. Mielestäni vaarana asiayhteydestään irrotettujen tekstien kohdalla on enemmänkin se, että (post)moderni lukija ei näe aika- ja tilannesidonnaisten asioitten taakse, vaan säikähtää yksittäisiä kovia sanoja ja hylkää koko jutun. Siinä menee Lapsi pesuveden mukana - eikä mikä tahansa lapsi.
Jos jokainen jättää Raamatusta lukematta kohdat, joita on vaikea sulattaa tai jotka ovat peräti loukkaavia, mitä jää jäljelle, ja kuinka eheä tai Jumalan tarkoittama tällainen kokoelma sitten olisi?
Uskallan väittää, että sinäkin jätät vähemmälle huomiolle yhtä sun toista. Surffailin tuolla vanhoillislestadiolaisten foorumilla ja ihmettelin jälleen kerran sitä, kuinka purematta monissa kristillisissä piireissä niellään militarismi eri muodoissaan Raamatun tappamiskiellosta huolimatta. Orjuuttakaan moni ei enää kannata, vaikka Paavali ei aktiivisesti pyrikään siitä eroon - toisin oli Etelässä 1800-luvun puolella välin, ihan kunnon kristittyjen joukoissa. Ajat muuttuvat ja tulkinnat niiden mukana.
Naispappeuden "vastustuksessa" (huono termi mielestäni) ei ole kyse naisten halveksumisesta tai epätasa-arvon suosimisesta. Siinä on kyse siitä, että Jumala on antanut naiselle ja miehelle erilaiset tehtävät. Se ei tarkoita sitä, että nainen ja mies olisivat epätasa-arvoisia.
"All animals are aqual - some are just more equal than others."
Lauseet, jotka alkavat "En ole rasisti, mutta..." kuulostavat jotenkin samanlaisilta.
Jos edes tämän verran ymmärrettäisiin vanhan virkakäsityksen kannattajien ajatusta, niin olisin iloinen. Ihmisillä kun tahtoo mennä helposti puurot ja vellit sekaisin varsinkin tässä.
Mutta kun se on niin läpinäkyvää, se tasa-arvon vastustus "erilaisuuden" nimissä. Ihmisten sukupuoliroolit vaihtelevat eri kulttuureissa, minkä mukaan pitäisi elää? 1700-luvun roolien? Tai kenties 1950-luvun? Raamatussa on voimakkaana myös viesti sorrettujen puolelle asettumisesta ja siitä, kuinka Kristuksessa ei ole miestä eikä naista, tai ettei vapautetun tarvitse enää alistua orjuuteen (perinnäissääntöjen noudattamiseen). Roolisidonnaisuuden tulisi aina väistyä rakkauden tieltä silloin, kun yksilön kyvyt ja lahjat ohittavat kulttuurin sanelemat roolitehtävät. Rooli sinänsä voi suojata ihmistä, mutta jos siitä tulee normi, se on heti vallan väline ja sortaa erilaisia. Nämä ovat sinullekin varmasti ihan tuttuja asioita naisten pappisvirkaa koskevan keskustelun parista, mitä niitä enää jauhamaan.