Päivän ajatus, osa 2

[seppos]

Evankelioin Uskoa ja elämää tällä tekstillä, mutta tällä foorumilla se lienee ymmärtäväisemmässä seurassa... Friedellin Uuden ajan kulttuurihistoriassa on äärimmäisen innoittavaa ja omakohtaista tekstiä kristinuskosta - Friedell taisikin olla tunnustuksellinen kristitty, mutta luulisin että hyvin erikoislaatuinen sellainen. Näin hän kirjoittaa saksalaisesta mystikosta Sebastian Franckista:

Franck pitää symbolisina, ei ainoastaan ehtoollista, vaan kaikkia kristillisen uskonnon oppeja ja laitoksia. Adamin syntiinlankeemus ja Kristuksen taivaanastuminen ovat hänelle ihmissuvun ikuista historiaa: jokaisessa ihmisessä ne tapahtuvat uudestaan; pääsiäispäivä ja helluntaipäivä ovat ainoastaan katoavia vertauskuvia Jumalan ikuiselle pääsiäiselle ja helluntaille; myöskin Raamattu on ikuinen allegoria. Samoin kuin varsin monet tietämättään ovat Adam, siten monet tietämättään ovat Kristus. Kristus ristiinnaulitaan nykyjäänkin vielä joka päivä: "on faaraoita, Pilatuksia, fariseuksia, kirjanoppineita, jotka lakkaamatta ristiinnaulitsevat Kristuksen omassa itsessään, joskaan eivät ulkonaisesti kirjaimen ja historian mukaan". Ei ylipäänsä ole ollut mitään, jota ei omalla tavallan vielä olisi ja tulisi olemaan aina loppuun asti: Antiokhus, Sanherib, Herodes elävät vieläkin. Mutta Jumala itse on määrittelemätön; se mitä hänestä sanotaan, on pelkkää näköä ja varjoa. Hän on ja vaikuttaa kaikkea, ja jos synti olisi jotakin eikä tyhjä, olisi Jumala myöskin ihmisen synnissä. Hän ei tuomitse ketään kadotukseen, vaan itsekukin itsensä, mutta hurskaalle hän on etäisenäkin lähellä, eikä koskaan lähempänä kuin milloin hän näyttää olevan kauimpana.

Friedell oli juutalaiskristitty eli siis käännynnäinen, mikä selittänee jotakin hänen ajattelustaan. On muuten mielenkiintoinen ja paksu nippu kirjoja.

[Riitta-mummi]

Kiitos mielenkiintoisesta otoksesta Friedellin ajatuksista. En yleensä kykene tajuamaan näin korkeatasoista(lentoista ) tekstiä, enkä lue uskontofilosofisia kirjoja, poislukien Viljo Porkola tai muut heränneet "kansanmiehet".
Tässä oli kuitenkin paljon mieltä kiinnittävää. Kuuntelen ja luen Pauli Annalaa suureksi tyydytyksekseni ja tässä oli hiukan samaa.
Mikä särähti silmään oli sana näkemisestä. Annalan ja muidenkin mukaan Jumalaa ei voi nähdä kuin selkäpuolelta. Varjo sopii  hyvin hänen olemukseensa.
Kaksi viimeistä lausetta on todeksikoettua.

[llwyd]

Minusta Friedellin teksti uskonnosta on siksi niin elävää, että hän kuitenkin lähestyy kristinuskoa historioitsijana eikä teologina, joskin kristittynä ja selkeästi mystiikkaan ja "kerettiläisyyteen" mieltyneenä historioitsijana. Eli hän ei niinkään referoi teologista dogmaa vaan sitä henkeä, näkyä, mikä ajatteluun sisältyy. Ja hyvin innostavasti. Varmasti tuo käännynnäisyys on merkittävä tekijä - hänhän, vaikka olikin itävaltalainen, kääntyi luterilaisuuteen, mutta olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, miten hänen uskonnollinen ajattelunsa kehittyi elämänsä aikana, kovin paljon ahtautta siihen ei ole voinut mahtua... (Hänhän muuten kuoli dramaattisesti Wienissä v. 1938 hyppäämällä asuintalonsa ikkunasta - ensiksi kohteliaasti varoitettuaan jalankulkijoita - oli muutaman askeleen edellä häntä pidättämään tulleita SA-miehiä.)

[seppos]

Luin Egon Friedellin 45 vuotta sitten, joten tarkkoja muistikuvia ei minulla ole hänen lauseistaan. Sen jälkeen luin Fritschin kulttuurihistorian se minulla on kotona. Friedell oli kirjaston lainakirja. Friedell on omaa luokkaansa ajattelussa.

[juhani]

Objektiivista historiankirjoitusta ei tule olemaan. Parhaat kirjani on minun kotini vessassa. Egon on siellä.

[malla]

Olen kiitollinen mansikka, mustikka, vadelmasadosta.
On saanut pakastimeen saakka mukavasti niitä.
Myös herukat ja mehua.
Sieniäkin.
Ja kun sitten vielä saa puolukoita ja karpaloita niin kiitollinen saa olla.

[Riitta-mummi]

Minusta Friedellin teksti uskonnosta on siksi niin elävää, että hän kuitenkin lähestyy kristinuskoa historioitsijana eikä teologina, joskin kristittynä ja selkeästi mystiikkaan ja "kerettiläisyyteen" mieltyneenä historioitsijana. Eli hän ei niinkään referoi teologista dogmaa vaan sitä henkeä, näkyä, mikä ajatteluun sisältyy. Ja hyvin innostavasti. Varmasti tuo käännynnäisyys on merkittävä tekijä - hänhän, vaikka olikin itävaltalainen, kääntyi luterilaisuuteen, mutta olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, miten hänen uskonnollinen ajattelunsa kehittyi elämänsä aikana, kovin paljon ahtautta siihen ei ole voinut mahtua... (Hänhän muuten kuoli dramaattisesti Wienissä v. 1938 hyppäämällä asuintalonsa ikkunasta - ensiksi kohteliaasti varoitettuaan jalankulkijoita - oli muutaman askeleen edellä häntä pidättämään tulleita SA-miehiä.)

Aina vain kiintoisampaa. Mystiikka ja historia ovat myös minulle sisäsyntyisiä. Tähän täytyy tutustua tarkemmin.
Kiitän kirjoituksistasi llwyd .

[myyrä]

Friedell oli juutalaiskristitty eli siis käännynnäinen, mikä selittänee jotakin hänen ajattelustaan. On muuten mielenkiintoinen ja paksu nippu kirjoja.

Niin oli myös Karl Marx,    mutta hän pohti vähän eri asioita. Tai itse asiassa Marxin vanhemmat kääntyivät juutalaisuudesta luterilaisuuteen.

No, kuten tiedossa on, M. suhtautui uskontoihin kielteisesti.

[malla]

Kiitos Jeesus tästä päivästä. 

[malla]

Söin talkkunaa viilin kanssa.
Voi että se on hyvää. 

[malla]

Kiitos herukka- ja sienisadosta.
Kiitos tämän päivän leivästä ja anteeksiannostasi Jeesus. 

[vn]

Ystävien kesken jaetut ilot tuplaantuvat ja surut puolittuvat.

[malla]

Kiitos Jeesus tästä päivästä.
Siunaa foorumilaisia.

[Riitta-mummi]

Päivä vain ja hetki kerrallansa.

Soile Isokoski veisaa.   http://www.youtube.com/watch?v=0xf3VctNP3k

[malla]

Kiitos tämän päivän tarpeista ja yllätyslahjasta jonka sain.
Siunaa antajaa.