Lustepelto on unionin määräämässä tilassa, sillä sain pajut nitistetyksi. Alussa heti havaattin, että raivurin terä on tylsynyt, kun se päästi valittavan äänen. Terävän terän puraisu oikeastaan vähän sihahtaa. Päätin, että haen viilan ja teroitan, niin saan levähdellessäni ajella Zetorilla. Edellisen kerran olin raivannut talvella, mutta en sitten masentuneena viitsinyt kesällä myrkyttää, niin tuli tämä ylimääräinen homma. On vielä sekin vaiva, että katkaistu paju pudotessaan pystyyn märän ojan pohjalle aloittaa heti juurtumisen ja aikaa myöten yhteyttämisen. Minulla on katala suunnitelma, koska nyt olen paremmassa kunnossa.
Huomenna käymme Oulussa. Saan tohtorin hoitoa ja Kaarina ja poika putsaavat sillä aikaa peräkärryyn roskia.