Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Muistelus Lapuanjoen varrelta

<< < (3/30) > >>

1944:
Tervehdys Onnellinen Vaeltaja. Todella olen yllättynyt, että olet tähän osioon löytänyt. Toki körttiläästen piti itse puolustaa talonsa ja tavaransa, oikein olet asian johtanut.
Tälle keväälle olen saanut seurata Lapuanjoen tulvia Liinamaassa ja Laiturin sillan alueella. Niin korkealla oli vesi, että sillan merenpuoleisella lähialueella oleva saari oli sekin "tulvavetten tuolla puolen" eli vain rantapuut osoittivat saaren muodon.

1944:
Tässä osiossa on jo monta klikkausta ja osa koskee härmäläistä häjyylyperinnettä. Hallussani on Alahärmän historia, sen II osa, jonka sivuilla ( ss 281-295) kirjoittaja Eero Kojonen asiakirja-aineistoon pohjaten kertoo häjyilyasioista. Kirjaan tähän eräitä kohtia: mainittu aika oli ensimmäisistä tuomioista 1850 luvulla aina 1800/1900 lukujen vaihteeseen asti. Viimeisenä Kojonen mainitsee Nikke Pärmin, everstiluutnantti ja jääkäri, joka sai puukottamisesta tuomion. Pahin häjyilykausi oli 1860-luku, minkä lopussa poliisi alkoi vihdoin saada rikollisia tuomiolle. Poliisi ei saanut todistajia käräjille uhkailujen vuoksi. "Sä et sitte puhu mitään, mitä soot täälä nähäny. Ja jos käräjille on tästä asiasta meno, sä toristat väärin. Sä muistat sen". Puukko oli härmäläisen väline hyvin monessa asiassa.
Viljavarkausasioissa eväti kauppiaat alussa uskaltaneet edes ilmoittaa varkauksia poliisille.
Seurakunnalta on pöytäkirjatieto, missä luetellaan nimet mainiten nuoret häjyilijät v 1862 14 kappaletta. Isoo-Antti ei ole listassa, sillä hän oli yli 30 v isäntä.
V 1870 oli seurakunnassa 3703 henkeä. Neljä vuotta myöhemmin oli käräjillä saanut 533 henkilöä tuomion yli 1100 eri rikoksesta. Esim 37 murhaa, 42 ryöväys- ja tierauhan rikosta, 227 tappelua. Itse poltettu viina, puukko ja uho oli huono yhdistelmä.

1944:
Pitää yrittää ajella Herättäjän juhlamatkalla heinäkuun toisen viikon vaihteessa Härmän kautta. On vain sellainen kutina kainalossa, että jos mansikat punertuvat kerralla.
Niin, tarkoitan, että tulisi käydyksi lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeillä paikoilla. Varmat monumentit ovat ainakin Alahärmän kirkko ja Laiturin silta, ne on tehty kivestä ja sillassa on rautaakin.

onnellinen_vaeltaja:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 31.05.18 - klo:21:18 ---Pitää yrittää ajella Herättäjän juhlamatkalla heinäkuun toisen viikon vaihteessa Härmän kautta. On vain sellainen kutina kainalossa, että jos mansikat punertuvat kerralla.
Niin, tarkoitan, että tulisi käydyksi lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeillä paikoilla. Varmat monumentit ovat ainakin Alahärmän kirkko ja Laiturin silta, ne on tehty kivestä ja sillassa on rautaakin.

--- Lainaus päättyy ---
https://www.flickr.com/photos/sameli/sets/72157603829354334/
on se hieno silta (en ole tuo Sameli)

onnellinen_vaeltaja:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 23.05.18 - klo:09:58 ---Seurakunnalta on pöytäkirjatieto, missä luetellaan nimet mainiten nuoret häjyilijät v 1862 14 kappaletta. Isoo-Antti ei ole listassa, sillä hän oli yli 30 v isäntä.
V 1870 oli seurakunnassa 3703 henkeä. Neljä vuotta myöhemmin oli käräjillä saanut 533 henkilöä tuomion yli 1100 eri rikoksesta. Esim 37 murhaa, 42 ryöväys- ja tierauhan rikosta, 227 tappelua. Itse poltettu viina, puukko ja uho oli huono yhdistelmä.

--- Lainaus päättyy ---
Karmeat ovat luvut.

Kauan sitten luin Ylikankaan jonkun kirjan, jossa kerrottiin että murhaluvut tuolloin per asukas olivat kovemmat tai samaa luokkaa kuin 70-luvun New Yorkissa, vaikka Nykissäkin ne olivat tuolloin kovat. Ja Ylikangas ehdotti yhdeksi häjyilyn alkusyyksi sen, että kun viljaa tuli paljon, niin loppu poltetttiin viinaksi. En tiedä miten 1860-luvun nälkävuodet rokottivat Härmiä tai vaikuttivat häjyylyyn.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu