Onpas mielenkiintoinen keskustelu, paljon hyviä puheenvuoroja!
Pari hajakommenttia.
Uskonpuhdistus on vakiintunut käsite suomessa, mutta kirkkohistorian (ja todennäköisesti muidenkin teologisten tieteiden) alalla vallitseva termi taitaa nykyisin olla reformaatio.
Weberin kapitalismiteorian protestanttisuus oli todellakin reformoitua, siis ei-luterilaista. Max Weberin asiaa käsittelevä teos on
Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus. Se ei ole kovin kepeää luettavaa... Kirjan sisältöön voi tutustua saksan- ja
englanninkielisen Wikipedian avulla.
Jampe toi ensimmäisessä laajassa kirjoituksessaan esiin sen olennaisen asian, että yksittäisiä historiallisia ilmiöitä - kuten Luther - pitäisi tarkastella suhteessa omaan aikaansa. Esimerkiksi Lutherin kirjoitustyyliä yleensä, niin paavista, juutalaisista kuin talonpojistakin - pitäisi verrata muiden saman ajan kirjoittajien esitystapaan ja ajattelumaailmaan. Ja sittenkin pitää ottaa huomioon, että tuolloin julkaistiin vähemmän kuin nyt, mutta aikalaiset saivat tyylivaikutteensa myös puheista. Tuskin monikaan tuon ajan henkilö saisi nykypäivän ihmisoikeuskäsityksen, poliittisen korrektiuden ja hyvien tapojen suhteen kovin korkeaa arvosanaa. Luther eli aatehistoriallisesti keskiajan ja renessanssin taitekohdassa. Meidän arvoihimme ovat Lutherin ajan jälkeen vaikuttaneet esimerkiksi yksinvaltius, merkantilismi, valistuksen rationalismi, kokeellinen luonnontiede, kapitalismi, siirtomaajärjestelmä, kansallisuusaate ja sosialistinen ajattelu, puhumattakaan eri taidelajien tyylikerrostumista barokista modernismiin.
Mt
