- Jotenkin viime päivinä ollut mielen päällä: Tulisiko oikaista väärinymmärrys. Riitta-mummi, en sittenkään nyt mietittyäni usko että kyseessä olisi tuo klassinen, ikuisesti tuomittava "uskon" ja "järjen" kamppailu - back to basics kuvaa osuvasti. Joskus tuntuu, kuin "kirkon Kristuksen" laahuksissa riippuisi semmoinen määrä sovitusta ja lunastusta pyhitystä ja pyhää Kolminaisuutta, ja muta pään jo pienenä pyörälle pannutta roinaa, että alkaa kysellä: Tätäkös se Jeesus...ja huomaa, että olisi aika juttu tuntea tämä Jeesus. Selittää jo osaa ja evankeliumit on luettu, kun meilläpäin pit lukea kolme lukua arkisin ja viisi sunnuntaisin (ne oppii äkkiä ulkoa sillä menolla - muuta Raamattua kun ei oikein ymmärrä ja Leviticuksessa loppuu hermo, niin niitähän me pääasiassa, edestakaisin...)
- Oli kovasti huojentavaa huomata, kuinka paljon simppelimpää historian Jeesus julisti: Jumalan valtakuntaa. Vaikka löytyikin kirjasta jonka takakanteen oli kirjoitettu varoitus: Tämä ei ole uskonnollinen, eikä hartauskirja...