Ai sitä sanotaan avoliitoksi nykyään mitä ennen sanottiin miksi sanottiinkin.
Onko sarailla jotain oikein körttiläisiä moraalisia kantoja olisi kiva kuulla jokunen ja muutenkin oikein körttiläisiä näkemyksiä.
En ole niinku vieläkään saanut selvää mitä se puhdas körttiläisyys on ja miksi toiset siihen yltää ja toiset ei. Tai toisilla vaan on vääriä näkemyksiä jotka eivät sovi körttiläisyyteen.
Seksistä vielä. Se on kumma kun ne eniten opettaa ja moralisoi siitä jotka ovat avioliitossa.
Ne ei kuitenkaan tiedä mitä on olla sinkkuna tänä aikana.
No itse en tiedä asioista mitään mitä se seksi on kun olen sinkku ja uskonnollinen vakaus, mutta mitä nyt isot pojat on kertoneet, niin ei seksi minusta ihan niin ihmeellistä ole.
Homous hyväksytään ja jonkun papin syrjähypyt, mutta jos joku sinkku on harrastanut seksiä, niin siitä moralisoidaan ja painotetaan, et ei ennen kuin on naimisissa sitä sellaista..
Jotain mätää tai ikävää on siinä kun on ihmisiä kun on melkein satavuotiaita ja ovat vaan ilman mitään seksikokemuksia jonkun uskonnollisenvakaumuksen vuoksi.
Ehkä he saavat jonkun kauniimman seppeleen taivaassa ja aplodit, mutta musta pikkasen surullistakin?
Tietenkin tulisi rakastaa tai ainakin tykätä sitä jonka kanssa harrastelee sitä kapista seksin pahetta, mutta jos sitä pidetään vaan niin isona ja kauheana asiana, niin jotenkin jää elämää elämättä.
No voinen olla väärässä, niinkuin yleensä olen.