Kirjoittaja Aihe: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.  (Luettu 38754 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8392
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #15 : 03.08.09 - klo:17:21 »
Tiedoksi vielä, että mun mielipiteet on mun ja en ole körtti.

Diggaan körttien painotuksia, mutta en silti lukeudu heikäläisiin, että edustan ihan itteäni ja saa olla erimieltä ja parempi jos on. Olisi kamalaa jos joku alkaisi uskomaan aivan kuin minä. Jokainen etsiköön omat uskomuksensa, mutta kiva keskustella asioista.

Itte kun asuin Tanskassa teininä niin siellä ei ollut yhtä tiukkaa suhtautumista seksiin kuin Suomessa ja minusta ns, vapaa seksi nuorilla ei ole niin kauhea asia. Seksi ei minusta tulisi olla joku iso asia. Vaikka ilmeisesti se joillekkin on.

No en tietysti tykännyt siitäkään kun koulun jälkeen tytöt oli peukalo pystyssä tienvieressä, että saivat rahaa viikoloppubileisiin.
No joillekin alkoholi tai tupakka on kauhea synti toisille seksi toisille joku muu, mutta miten vaan.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #16 : 03.08.09 - klo:17:42 »
Pirska...
Yhdellä nuorten foorumilla olen kovasti ihmetellyt kun siellä yleensä toitottavat toisilleen että PITÄÄ asua yhdessä ja nähdä sitä yhteistä arkea ennen kuin voi mennä kihloihin. Ymmärtäähän sen tietysti toimenpiteenä teinikihloja vastaan, yritetään saada ne 15-vuotiaat ymmärtämään ettei kihlaus ole sitä että käydään ostamassa sormukset. Mutta silti ihmetyttää asenne että kihlaus on tuhoon tuomittu jos ei sitä ennen ole yhdessä elämistä kokeiltu. Ihan käytännön seikkojen takia (esimerkiksi sen että mun ja Juuson opinahjojen välissä on 400 km matkaa) me tuskin tullaan asumaan yhdessä ennen kihlausta. Niin se on ennenkin mennyt, miksi nyt sitten yhtäkkiä asia olisi toisin...  :017:

Joskus lukiossa kans funtsittiin oppitunnilla sitä miten nykyään rakastuminen on in mutta rakastaminen ei niinkään. Ei löydy sitä tahtoa rakastaa, mitä vihkikaavassa peräänkuulutetaan vaan kun se rakastumisen tunteen aiheuttava myrkky (amfetamiinin johdannainen! jänniä tietoja lukion kemiankirjoissa...) aivoista katoaa, ei jakseta tehdä töitä sen eteen, että rakkaus kestää. Halutaan lisää hattaraa ja erotaan puolen vuoden avion jälkeen.
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33752
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #17 : 03.08.09 - klo:17:46 »
Miten tämän nyt sanoisin. Minun pienet aivoparkani eivät ole käsittäneet körttiläisyyttä
yks´yhteen korkean moralismin tai hienojen eettisten asenteiden kanssa.
Pirska on ilmeisesti saanut vahvasti raamatullisen kasvatuksen isänkodossaan ja on toivonut voivansa siirtää saman lapsilleen. Mutta sehän on tekemätön paikka nykymenossa.
Sarai on varmaan oikeilla jäljillä ettei me körteiksi tunnustautuvat olla samasta muotista.
Isällä on monenlaisia lapsia. Niin kuin meillä kukasellakin kodeissamme.
Lisäksi meillä on täällä ainakin pari-kolme aktiivista Ei-körttiläistä jotka sopivasti maustavat soppaa.
Ympyrät ympärillämme ovat sitten Paavon ja Niilo-Kustaan aikojen laajentuneet laajentumistaan. Ei se ole voinut olla vaikuttamatta, sillä muutakin vaikuttajia on kuin
koti, työ ja uskon asiat.
Eikö me kaikki jotka pidämme itseämme syntisinä, vajavaisina uskossamme, armoa tarvitsevina, kuin kerjäläisinä,  voitaisi pitää vain nämä körttiläisyyden mittapuina.

Kirveet, halot, puukot ja puntarit pantiin Lapuallakin liiteriin , kun siellä armoa tarvittiin.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #18 : 03.08.09 - klo:17:55 »

Joskus lukiossa kans funtsittiin oppitunnilla sitä miten nykyään rakastuminen on in mutta rakastaminen ei niinkään. Ei löydy sitä tahtoa rakastaa, mitä vihkikaavassa peräänkuulutetaan vaan kun se rakastumisen tunteen aiheuttava myrkky (amfetamiinin johdannainen! jänniä tietoja lukion kemiankirjoissa...) aivoista katoaa, ei jakseta tehdä töitä sen eteen, että rakkaus kestää. Halutaan lisää hattaraa ja erotaan puolen vuoden avion jälkeen.

Rakastuminen on Jumalan katala kikka, millä saa kaksi erilaista ja eri lähtökohdista tulevaa ihmistä sopeutumaan toisiinsa. Kun aivot ovat aika reilusti pehmenneet, niin pikkuasiat ei ärsytä, mitkä helpottaa sopeutumista.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #19 : 03.08.09 - klo:18:08 »
Jotenkin minulla on tunne, että jos kirjoitan täällä vähänkin syvällisempää, niin joudun aina altavastaajaksi. Körttivanhempani ovat opettaneet minulle sellaisia tapoja, joiden avulla voi ennaltaehkäistä suuria vaikeuksia elämässään. Haluaisin siirtää näitä oppeja seuraavillekin sukupolville, mutta se on todella vaikeaa, kiitos tämän yhteiskunnan.

En voi käsittää tätä nykyajan seurustelumallia, jossa "eka kerta" täytyy saada mahdollisimman nuorena pois päiväjärjestyksestä. Pahimmassa tapauksessa nuorilla ehtii olla monta seksikumppania ja sitten muutetaan yhteen asumaan. Muutaman vuoden päästä ehkä pidetään komeat häät ja siitä liian usein valitettavasti jonkun ajan kuluttua erotaan ja ollaan katkeria. Tuntuu, että nykykörttiläiset eivät edes halua puuttua tähän asiaan millään tavalla. Eikö nuorille voisi kertoa, että sen "eka kerran" voisi ihan oikeasti säästää sinne avioliittoon asti. Kihlausaika voisi olla ihan konkreettisesti koeaikaa ja jos sukset menisivät ristiin, niin sitten voisi purkaa kihlauksen ja etsiä uutta kumppania. Eihän kenenkään ole pakko elää avosuhteessa. Ei tämä ole mitään romukoppaan joutavaa tietoa, vaan ihan todellista viisautta. Ei ihminen ole muuttunut miksikään, vaikka tämä aika onkin muuttunut.

Ugh, olen puhunut! Ottakaa kirveet ja keihäät esiin ja antakaa palaa.



Mielestäni et oikein vastannut kysymykseeni. Toit kyllä esiin omia (oikein kunnioitettavia ja ihanteellisia) näkemyksiäsi, jotka olet vanhemmiltasi oppinut, mutta et vastannut siihen, olisiko mahdollista, että todellisuudessa "körttiläiset näkemykset" eroaisivatkin sinun näkemyksistäsi ollen siten lähempänä monien muiden täälläkin keskustelevien näkemyksiä.

Kirjoittamasi näkemykset avioliitosta ja seurustelusta ovat toki ihanteellisia, ja monen elämä olisi varmasti helpompaa, jos niitä noudatettaisiin. Olen vakaasti sitä mieltä, että pidättäytyminen olisi paras tapa esim. ehkäistä hiv:n leviämistä. Mutta kun käytännössä se tuntuu olevan mahdotonta useimmille, on parempi, että kondomeja on saatavilla ja käytetään. Joskus toimimattomien ihanteiden sijasta on parempi ajaa toimivia järkiratkaisuita.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #20 : 03.08.09 - klo:18:43 »
Minä kuvittelin, että toisen polven körttiläisenä olen omaksunut nimenomaan körttiläisiä piirteitä. Jos luet vaikkapa Väinö Malmivaaran tekstejä, niin eivät ne kauhean kaukana ole minun ihanteistani. Mielestäni körttiläisyys on sitä, että opetetaan oikeita asioita, mutta ei kuitenkaan tuomita väärien asioiden tekemisestä. Vierastan todella paljon sitä, että ei kannata opettaa nuoria kaidalle tielle, kun siitä ei kuitenkaan tule mitään. Mielestäni esimerkiksi avoliitot ja kännit eivät missään tapauksessa sovi körttiläisille. Joka oikein ymmärtää körttiläisyyden, tekee niistä parannuksen.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #21 : 03.08.09 - klo:19:12 »
Mielestäni esimerkiksi avoliitot ja kännit eivät missään tapauksessa sovi körttiläisille.

"Alkoholikysymys on terveyskysymys, sosiaalinen kysymys ja taloudellinen kysymys, mutta ei uskonnollinen kysymys", sanoi Jaakko Elenius.
Samoin kuin tuolla jo selitin etten ymmärrä avoliittojen älytöntä hehkutusta, en ymmärrä sitäkään, mikä niissä on niin kammottavan väärin.
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8392
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #22 : 03.08.09 - klo:20:05 »
 :-\ Ai sitä sanotaan avoliitoksi nykyään mitä ennen sanottiin miksi sanottiinkin.

Onko sarailla jotain oikein körttiläisiä moraalisia kantoja olisi kiva kuulla jokunen ja muutenkin oikein körttiläisiä näkemyksiä.
En ole niinku vieläkään saanut selvää mitä se puhdas körttiläisyys on ja miksi toiset siihen yltää ja toiset ei. Tai toisilla vaan on vääriä näkemyksiä jotka eivät sovi körttiläisyyteen.

Seksistä vielä. Se on kumma kun ne eniten opettaa ja moralisoi siitä jotka ovat avioliitossa.
Ne ei kuitenkaan tiedä mitä on olla sinkkuna tänä aikana.
No itse en tiedä asioista mitään mitä se seksi on kun olen sinkku ja uskonnollinen vakaus, mutta mitä nyt isot pojat on kertoneet, niin ei seksi minusta ihan niin ihmeellistä ole.
 Homous hyväksytään ja jonkun papin syrjähypyt, mutta jos joku sinkku on harrastanut seksiä, niin siitä moralisoidaan ja painotetaan, et ei ennen kuin on naimisissa sitä sellaista..

Jotain mätää tai ikävää on siinä kun on ihmisiä kun on melkein satavuotiaita ja ovat vaan ilman mitään seksikokemuksia jonkun uskonnollisenvakaumuksen vuoksi.
Ehkä he saavat jonkun kauniimman seppeleen taivaassa ja aplodit, mutta musta pikkasen surullistakin?
Tietenkin tulisi rakastaa tai ainakin tykätä sitä jonka kanssa harrastelee sitä kapista seksin pahetta, mutta jos sitä pidetään vaan niin isona ja kauheana asiana, niin jotenkin jää elämää elämättä.

No voinen olla väärässä, niinkuin yleensä olen. :102:
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #23 : 03.08.09 - klo:20:12 »
Minä kuvittelin, että toisen polven körttiläisenä olen omaksunut nimenomaan körttiläisiä piirteitä. Jos luet vaikkapa Väinö Malmivaaran tekstejä, niin eivät ne kauhean kaukana ole minun ihanteistani. Mielestäni körttiläisyys on sitä, että opetetaan oikeita asioita, mutta ei kuitenkaan tuomita väärien asioiden tekemisestä. Vierastan todella paljon sitä, että ei kannata opettaa nuoria kaidalle tielle, kun siitä ei kuitenkaan tule mitään. Mielestäni esimerkiksi avoliitot ja kännit eivät missään tapauksessa sovi körttiläisille. Joka oikein ymmärtää körttiläisyyden, tekee niistä parannuksen.

Uskotko siis, että sinä "oikein ymmärrät" körttiläisyyden, ja useimmat muut esim. tällä palstalla eivät?

Kahlailin tuossa läpi lähintä saatavilla olevaa tietoa körttiläisyydestä, eli herättäjäyhdistyksen nettisivuja. Jostain syystä niiden antama kuva körttiläisyydestä on hyvin erilainen, kuin se kuva, jonka siitä sinua kuuntelemalla (lukemalla) saa. Ovatko herättäjäyhdistyksen kotisivut siis väärässä kuvaillessaan körttiläisyyttä?

Sanoit näin:
Lainaus
Mielestäni esimerkiksi avoliitot ja kännit eivät missään tapauksessa sovi körttiläisille.
Oleellista tässäkin on taas tuo pikku sana: mielestäni. Eli siis sinun mielestäsi. Pitäisikö sinun mielestäsi kaikkien muiden körttien muuttaa näkemyksiään "Pirskalaisemmiksi"? Sittenkö me tavalliset synnintekijät kelpaisimme sinun silmissäsi körttiläisiksi?

No, jokaisellahan saa olla mielipiteensä. Minun mielestäni körttiläisyyden tärkein tekijä on se, joka sinun viesteistäsi puuttuu: toisten aito hyväksyminen.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #24 : 03.08.09 - klo:20:27 »
Ihan turhaan minä täällä selitän mitään, kun minua ei ymmärretä eikä haluta ymmärtää. Pirskalaisuus, voi pyhä yksinkertaisuus. Jos minä olisin maininnut Sarailaisuudesta, niin taatusti seppos olisi tukistanut.

Siionin virret, Malmivaaran ja Aku Rädyn tekstit, siinä on körttiläisyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8392
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #25 : 03.08.09 - klo:20:45 »
Rakastuminen on Jumalan katala kikka, millä saa kaksi erilaista ja eri lähtökohdista tulevaa ihmistä sopeutumaan toisiinsa. Kun aivot ovat aika reilusti pehmenneet, niin pikkuasiat ei ärsytä, mitkä helpottaa sopeutumista.

 :eusa_clap: :eusa_clap: :) :)
Toi oli paras.

Oisko kuitenkaan Jumalan katala jekku, kun niitä rakastumisia tulee ja menee, mutta mitään kestävää ei ole syntynyt.
Aivot on kyllä pehmenneet. :icon_sad:
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #26 : 03.08.09 - klo:20:50 »
Lainaus
Aivot on kyllä pehmenneet.
 

Niin on täälläkin.
Herra armahda.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16862
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #27 : 03.08.09 - klo:20:54 »
:eusa_clap: :eusa_clap: :) :)
Toi oli paras.

Oisko kuitenkaan Jumalan katala jekku, kun niitä rakastumisia tulee ja menee, mutta mitään kestävää ei ole syntynyt.
Aivot on kyllä pehmenneet. :icon_sad:

Ettet nyt vaan sotkisi ihastumisia ja rakastumisia?
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #28 : 04.08.09 - klo:00:34 »
Pirska, olet joskus aiemminkin maininnut olevasi toisen polven körttiläinen ja että sitä myötä sinulla on perinteikkäät körttiläiset ajatukset. Itse olen ehkä n:nnen (sukukirjassa kuudennen, mutta todellisuudessa kait enemmän) polven körttiläinen, ja monet sinun ajatuksesi on minulle aika vieraita. Ja on varmaan aika turhaa alkaa vertailla kenen kasvatus on sitten ollut parhainta. Minulle jotkut ajatuksesi tuntuvat vierailta, mutta koska näen, että körttiläisyyden ydinajatus on tärkein, koen, että kaikenlaisille ajatuksille on tilaa. Sinulle alkoholin käyttö ja känni on "punainen vaate", minulle ei, olen sen jo jossain muussa ketjussa perustellut, mutta sinulla saa olla siitä oma mielipiteesi, enkä minä tule sanomaan sinulle, että tuo ei ole sitä oikeaa körttiläisyyttä. Jos minä nyt haluan muutaman ölpän vetää (kukaan ei täällä varmaan kaatokännejä puolusta, ei niissä ole mitään järkeä ja harva itseään kunnioittava ihminen tahallaan sellaiseen tilaan joutuu - joskus voi mennä yli, sitä ei kukaan varmaan toivo), ei se varmaan tee minusta yhtään sen huonompaa tai parempaa kristittyä kuin kenestäkään muustakaan.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: pelastusepävarmuus ja parannuksenteko vol 2. tai 3.
« Vastaus #29 : 04.08.09 - klo:08:45 »
Pirska, olet joskus aiemminkin maininnut olevasi toisen polven körttiläinen ja että sitä myötä sinulla on perinteikkäät körttiläiset ajatukset. Itse olen ehkä n:nnen (sukukirjassa kuudennen, mutta todellisuudessa kait enemmän) polven körttiläinen, ja monet sinun ajatuksesi on minulle aika vieraita. Ja on varmaan aika turhaa alkaa vertailla kenen kasvatus on sitten ollut parhainta. Minulle jotkut ajatuksesi tuntuvat vierailta, mutta koska näen, että körttiläisyyden ydinajatus on tärkein, koen, että kaikenlaisille ajatuksille on tilaa. Sinulle alkoholin käyttö ja känni on "punainen vaate", minulle ei, olen sen jo jossain muussa ketjussa perustellut, mutta sinulla saa olla siitä oma mielipiteesi, enkä minä tule sanomaan sinulle, että tuo ei ole sitä oikeaa körttiläisyyttä. Jos minä nyt haluan muutaman ölpän vetää (kukaan ei täällä varmaan kaatokännejä puolusta, ei niissä ole mitään järkeä ja harva itseään kunnioittava ihminen tahallaan sellaiseen tilaan joutuu - joskus voi mennä yli, sitä ei kukaan varmaan toivo), ei se varmaan tee minusta yhtään sen huonompaa tai parempaa kristittyä kuin kenestäkään muustakaan.
Minulle alkoholin käyttö ei sinänsä ole punainen vaate. Olen täällä maininnutkin, että en tuomitse kohtuukäyttöä. Kännäämistä, sillä leventelyä ja tällä palstalla eri alkoholien kokeilemisen rohkaisua en katso kovin suopeasti. Mainitset, että kaikenlaisille ajatuksille on tilaa. Näyttää kuitenkin, että minun ajatuksilleni ei oikein tahdo olla tilaa, jos otan suodattimen pois ja lataan tulemaan, mitä oikeasti ajattelen.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.