Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: juhani - 06.02.06 - klo:23:53
-
Ei tämä ole konservatiivi-liberation -ongelmaa. Kansankirkkoa se näemmä kannattaa. Se puhuu 3-luokan kansalaisten kannalla kristinuskon ytimessä.
:wink:
-
Just, tismalleen.
............................................................................................ 8) ............................................................................................
-
Juhanin viesti johti minut pitkän ajatusmutkan kautta miettimään, miksi meidän on niin vaikea sietää häviäjiä. Luulen että se voisi johtua seuraavista syistä: (Varoitus! Keittiöpsykologiaa - asiantuntijat, älkää lukeko vaan kirjoittakaa itse paremmin!)
Häviämisessä ja alakynnessä olemisessa on oma mentaliteettinsa jossa pinnalla ovat suuttumuksen, pettymyksen, ahdistuksen ja masennuksen tunteet. Ne ovat voimakkaita tunteita jotka yleensä aina johtavat jollain tasolla kontrolloimattomaan toimintaan tai kielenkäyttöön. Niistä puhuminen ja niiden kohtaaminen voi olla joskus vielä vaikeampaa kuin esim. anteeksipyytäminen.
Häviäjän käyttäytymistä ei voi ymmärtää sellainen joka (väh. yksi seuraavista):
A) ei ole itse hävinnyt koskaan
B) ei ole hävittyään pystynyt myöntämään näitä tunteita vaan on kääntänyt tappion mentaalisesti voitoksi hinnalla millä hyvänsä
C) on hävittyään piilottanut nämä tunteet eikä halua kohdata mitään, mikä voisi nostaa ne uudelleen pintaan
D) on hävinnyt niin monta kertaa ettei jaksa tuntea empatiaa toisen vastaavia tunteita kohtaan
Häviäjää voi ymmärtää ihminen, joka on hävinnyt itse, myöntänyt sen, kohdannut siihen liittyvät tunteet ja päässyt jotakuinkin sinuiksi niiden kanssa. Voittaessaan hänellä ei ole tarvetta runnoa hävinnyttä puoluetta maahan, vaan pyrkii ennemmin dialogiin ja yhteistyöhön näiden kanssa.
Asia on pyörinyt mielessäni esim. tulevia suuria seurakuntaliitoksia ajatellen (nämä siksi, että koska kuntarakenne väistämättä muuttuu lähivuosina, pannaan kirkonkin kartta uusiksi). Omassa entisessä kotiseurakunnassani asia on ollut vuoden tapetilla. Tulen jo etukäteen surulliseksi ajatellessani miten kovan kohtelun saavat ne, jotka nousevat vastustamaan oman seurakunnan lakkauttamista (niitä aina löytyy) enemmistön alistuessa välttämättömyyteen. Tai kun jotkut - aktiiviset, asiasta kiinnostuneet, toimeliaat - seurakuntalaiset aloittavat passiivisen vastarinnan seurakuntien yhdistyttyä; riidanhaastajiksi ja hankaliksi tyypeiksi heidät leimataan.
Nähdäkseni kirkolla jos millä pitäisi olla kykyä kohdella häviäjiään kun ajattelee sen lähtökohtaa: pitkäperjantaina Jeesuksen seuraajat olivat todella häviäjän puolella! Olisiko Jumalakin aina häviäjän puolella? Muistelen ukkini joskus tähän tapaan sanoneen.
-
Rakkaat lapset! Aloitin näin, koska jopa yli neljäkymppiset voisivat ikänsä puolesta olla lapsiani, ja teitähän on tällä saitilla, foorumilla lähes kaikki; ja myös siksi, että Herännäisyys yhdistää meitä. Meillä on samat juuret. "Ulkopuolisen" ei kuitenkaan pidä tuntea itseään ulkopuoliseksi, sillä ensimmäisiä, joskaan ei ainoita, edellytyksiä rakkaan hengenperintömme säilymiseksi olette te, joilla ei ole lapsuudesta äidinmaidossa saatua kosketusta liikkeemme henkeen ja vereen. Uutta verta, uutta näkökulmaa me, jotkut monenkin polven körtit tarvitsemme. Sitä me toisaalta saamme kaikesta huolimatta, sillä sen tekee elämä itse. Elämä hajottaa ja kokoaa, virtaa ja huuhtoo. Elämän syyksi on laitettava sekin, että joskus on vaikea nähdä Herännäisyyden linja. Olen kauan sitten kirjoittanut, että osamme on hajaantua kuin akanat tuuleen. Paras meistä lannoittaa maaperän uuden kasvaa. Tämä näky on hiukan ahdistava. Siksi olenkin lähtenyt etsimään ydintä, mihin tarrautua. Olen saanut huomata, että se on löydettävissä. Enkä epäile hengenliikkeemme kasvumahdollisuuksia. Helppo siihen on uskoa, kun juuret ovat pietismiä, Paavo Ruotsalaista, ukkojen aikaa, Malmivaaroja ja Väätäisiä, Lapuaa ja Nilsiää syvemmällä, Kristuksessa.
Minun piti kirjoittaa olympialaisten lajeista mainitakseni suosikkini. Curling ei ole vielä kyennyt syrjäyttämään perinteisiä. Leikkasin poikasena lehdestä Aulis Kallakorven, Helmut Recknagelin, Hemmo Silvennoisen kuvia, kun he liitelivät ilmassa ilman alastulon ajatustakaan. Suksien tyylikäs asento vierekkäin saa vieläkin V-tyylin viemään ajatuksen varisvainaan vaellukseen. Hyväksyttyäni tässäkin kehityksen ja uusien sukupolvien esiinmarssin muistoni kehykset saavat lisää kullan hohdetta.
Rakkaat Lapset!
Ihanaa on lukea kirjoituksianne, mielipiteitänne, näkemyksiänne maailman asioista. Päällimmäisenä on mielessäni kommentti, mitä mystiikka on: kuunnella, mitä Jumala puhuu. Sitten Hesekielistä käymänne keskustelu. Olen yllättynyt, ja ihastunut sen tuoreuteen ja
vapautuneisuuteen.
Herännäisyys on oppineiden liike. Siksi jänne sen historian alun ja nykyisyyden välillä on pitkä. Sen vuoksi me nuolet lennämme kauas. Maahan laskeuduttuamme emme näe Ampujaa, ellemme pompi terävänä yksijalkaisena tulosuuntaan. Meidän kuvamme Jumalasta on kuva rakastavasta Isästä. Taivaan Isämme on oikeudenmukainen ja siksi joskus ankara. Mehän tiedämme kuitenkin, että heti ankaruuden rinnalla on säälivä, kaiken uhraava Luoja, tuo joskus ruojaksi nimittämäni Kaikkivaltias, jonka painiotteet ja iskut lyövät ruumiin maahan ja hengen pihalle. Mutta sitten! Hän nostaa! Hän vie Korkeuksiin ihanille vihreille niityille, jossa "lampaiden hengityksen vieläkin kuulee" (Saarikoski).
Olen "Tuulen koira". Vaikka isäntä löisi, minulla ei ole muuta turvaa. Katson anoen, milloin saan nähdä jälleen Hänen lempeät kasvonsa.
........................................................................................... :lol: ...........................................................................................
-
http://www.tulkaakaikki.net/ohjelma.html
-
Kaivelen tässä innolla vanhoja ketjuja... Onkos täältä kukaan (minun lisäkseni) lähdössä Tulkaa kaikki -ehdokkaaksi? Tai tiedättekö jonkun muun "teikäläisen" olevan lähdössä mukaan?
-
Minä olen mukana kokoamassa ehdokasjoukkoa Tulkaa kaikki -tunnuksen alle. Oikeastaan ryhmämme on jo edellisissä vaaleissa syntynyt ja hengissä, mutta pitäisi yhdessä sopia liittymisestä tähän tavoitteitamme vastaavaan isompaan kuvioon. Hienoa, että sellainen on syntynyt.
-
Meillä on ollut monta vuotta vaaliliitto nimeltään yhdessä eteenpäin, johon ovat kuuluneet kokoomus, kepu, sitoutumattomat, KD ja RKP. Homma on toiminut hyvin ja vastuustokauden alussa (myös demareilla on edustajia valtuustossa) sovittin, että nyt ollaan kaikki kirkon puolella liikkeen jäseniä ja puolueet unohdetaan. Kirkkoneuvostopaikkoja ja eräitä muita paikkoja jaettaessa otettiin puolueet huomioon, mutta ei enää sen jälkeen. Johtokuntia meillä ei ole. On työalaryhmät, joissa on johtavan työtekijän lisäksi kirkkoneuvoston edustaja ja yksi tai kaksi maalikkoa ja se toimii loistavasti.
-
Meillä on ollut kokoomuksen, demareitten ja sitoutumattoman srk-väen listat. Yhdessä sitä "politiikkaa" kai kuitenkin tehdään. Ajattelisin, että Tulkaa kaikki -lista voisi olla sitten se vähemmän jyrkkä vaihtoehto sitoutumattomalle väelle. On aina kiva kuulla, että sellaisia on ryhmiä on ollut muualla liikkeellä aikaisemminkin! Täällä Tampereella oli parit vaalit sitten aktiivisia Uusi Viini -listalaisia, silloisia nuoria aikuisia, jotka ovat sulautuneet näihin seurakuntaväen listoihin. Heistä on tullut aikuisia ;)
Joten uudistus on taas paikallaan. Toivottavasti Tulkaa kaikki saa liikkeelle sellaisia ihmisiä sekä ehdolle että äänestämään, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana. Eikä pelkästään nuorisoa. Tunnen täältä päin lähinnä viidesläisiä nuoria aikuisia, jotka eivät todellakaan halua mukaan. Ehkä hieman enemmän elämänkokemusta auttaa sanomaan, että Tulkaa vaan kaikki...?
-
Seurakunnassamme pitkään vaikuttanut "laajapohjainen" ryhmä, joka ei aikanaan saanut kunnon vastusta sosialidemokraateistakaan närkästyi, kun viime vaaleissa nostettiin esille ongelmallisia asioita ja kerrottiin, että joillakin ehdokkailla oli niihin yhteinen kanta. Sitä sanottiin repiväksi riitelyksi. Äänestysprosentti nousi ja valtuusto ja neuvosto muuttuivat aktiivisiksi keskustelun ja päätöksenteon paikoiksi. Toivottavasti tämä leviää edelleen sinne, missä vielä torkutaan.
-
Nyt alkavat vaalit lähestyä (15.9. loppuu ehdokasasettelu), eikä meillä ole tässä seurakunnassa kuin vasta kaksi Tulkaa kaikki -ehdokasta minun lisäkseni. Tai pitäisi kai sanoa, että jipii, meillä on jo kolme ;) Kuinkas muualla?
-
Päädyin vihreiden listan sekaan sitten. Tuskinpa olisi tänne tullut "Tulkaa kaikki"-listaa lainkaan. Suuremmalta listalta on jonkun verran paremmat mahdollisuudet päästä läpi.
Liberaalien näkyvyys on parempi kuin konservatiivilistojen. ;) Jos joku lista haluaa saada näkyvyyttä, niin listalle kannattaa laittaa jonkunlainen yhtenäinen ohjelma ja sana:"Seksuaalivähemmistö". Sen jälkeen meteli on taattu. ;) Janoisessa Tulkaa kaikki-listaan liittyvää keskustelua on useampi kymmenen viestiä. Niistä viesteistä muutama on asiallisia kysymyksiä, muutama Halen ja minun vastauksia kysymyksiin ja monta kymmentä viestiä kaikkea muuta kuin Tulkaa kaikki-listaan kohdistuvaa kyselyä. Ennemminin:"Te olette väärässä"-vääntöä, mutta olkoot.
Teme
-
On hämmästyttävää, että srk-vaalien lähestyessä perustetaan mitä ihmeellisimpiä liikkeitä, joiden käytännön seurakuntapolitiikasta ei ole mitään tietoa.
Tulkaa kaikki - liikkeen julistus kulkee niin yleisellä ja julistuksella tasolla, ettei se ainakaan minuun vetoa. Haluan tietää, miten liike kehittää kansankirkkomme toimintaa. Miten seurakuntien toiminta muuttuu, kun
srk-neuvostoon/kirkkovaltuustoon valitaan "Tulkaa kaikki" - yhteisön
jäseniä. Oma ennustukseni on, ettei mitenkään.
Kansankirkkomme ja seurakuntien kehittyminen vaatii tekoja eikä julistuksia. Vaikka me kuinka terävöittäisimme uskonnollista julistustamme, seurakuntien toiminta on kuitenkin kiinni siitä, miten en ne
toimivat ihmisten keskellä, ihmisten kanssa, ihmisten puolesta ja ihmisten vuoksi.
-
Salis sitten esittelee oman ohjelmansa ja kertoo nuo asiat. Kiviä on kiva heitellä, mutta pystyykö parempaan itse on minusta se tärkeämpi kysymys.
Teme
-
Salis sitten esittelee oman ohjelmansa ja kertoo nuo asiat. Kiviä on kiva heitellä, mutta pystyykö parempaan itse on minusta se tärkeämpi kysymys.Teme
Minä vain kysyn.
Ohjelmani:
1. Kirkkoherrat johtamiskoulutukseen.
2. Seurakuntien on arvostettava enemmän osaamista. Palkkaus osaamisen eikä virkaiän mukaan.
3. Henkilöstölle henkilökohtaiset ja velvoittavat kehittämissuunnitelmat. Seurakunnan tuettava taloudellisesti henkilöstön koulutusta ja itsensä kehittämistä suunnitelmien mukaan.
3. Voimavaroja enemmän seurakuntalaisille suunnattuun toimintaan kuin tilojen rakentamiseen.
5. Satsaaminen sellaiseen musiikkitoimintaan, joka vetää nuoria mukaan. Mummojen ja mammojen kirkkokuoroista elävään musiikkiin ja lauluun.
6. Seurakunnat eivät osaa vapaaehtoistoimintaa eikä vapaaehtoisten sijoittamista tehtäviin. Moni seurakuntalainen haluaa mieluummin tehdä jotain konkreettista kuin istua jumalanpalveluksissa. Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan erityisesti diakoniapuolella.
7. Voimavaroja kouluikäisten ja aikuisten nuorten toimintaan. Ei julistuksia vaan aktiivista toimintaa.
8. Jumalanpalveluksista keveämpiä, helposti lähestyttäviä ja arkipäivään sidottuja. Kotijumalanpalveluksia, joissa soi uusi musiikki.
-
Tommoset selkeät listat pitäisi olla kaikilta vaaliliitoilta. Joistakin kohdin olen eri mieltä Saliksen kanssa, mutta tuommoinen auttaisi äänestäjiä valtavasti.
-
Ohjelmasi kuullostaa kyllä hyvältä, mutta aikansa eläneeltä eli tavoittelet paljolti sellaista, joka on jo toteutunutta.
Saliksen Ohjelma:
1. Kirkkoherrat johtamiskoulutukseen.
Kommentti: Johtamiskoulutus on jo pakollinen kirkkoherranvirkaan pyrkivillä.
2. Seurakuntien on arvostettava enemmän osaamista. Palkkaus osaamisen eikä virkaiän mukaan.
Kommentti: Palkkausuudistuksen neuvottelut ovat jo loppusuoralla. Tavoite on kuvailemasi.
3. Henkilöstölle henkilökohtaiset ja velvoittavat kehittämissuunnitelmat. Seurakunnan tuettava taloudellisesti henkilöstön koulutusta ja itsensä kehittämistä suunnitelmien mukaan.
Kommentti: Koulutussuunnitelmat ovat jo olemassaolevaa todellisuutta seurakunnissa.
3. Voimavaroja enemmän seurakuntalaisille suunnattuun toimintaan kuin tilojen rakentamiseen.
Kommentti: Useimmat Suomen siionin seurakunnista pyrkivät pikemminkin kiinteistömassasta eroon kuin sitä kasvattamaan.
5. Satsaaminen sellaiseen musiikkitoimintaan, joka vetää nuoria mukaan. Mummojen ja mammojen kirkkokuoroista elävään musiikkiin ja lauluun.
Kommentti: Vastakkaiasettelu on turhaa. Mummojen ja mammojen kirkkokuorot ovat totisesti elävää musiikkia. Nuorten huomioiminen ei edellytä mummojen ja mammojen laiminlyöntiä.
6. Seurakunnat eivät osaa vapaaehtoistoimintaa eikä vapaaehtoisten sijoittamista tehtäviin. Moni seurakuntalainen haluaa mieluummin tehdä jotain konkreettista kuin istua jumalanpalveluksissa. Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan erityisesti diakoniapuolella.
Kommentti: Väitänpä että jokaikisessä seurakunnassa otetaan kiljuen vastaan vapaaehtoisia, jotka haluavat tehdä jotain konkreettista. Meillä esim. vapaaehtoiset suntiot. Mutta vapaaehtoisilla vain tuntuu olevan usein(ei siis aina) halu tehdä vain työntekijöiden paikallaollessa. Saisiko tähän jotenkin muutosta?
7. Voimavaroja kouluikäisten ja aikuisten nuorten toimintaan. Ei julistuksia vaan aktiivista toimintaa.
Kommentti: Oletko seurannut oman seurakuntasi resurssointia. Usein resurssit nuorisotyössä ikäryhmistä selvästi suurimmat.
8. Jumalanpalveluksista keveämpiä, helposti lähestyttäviä ja arkipäivään sidottuja. Kotijumalanpalveluksia, joissa soi uusi musiikki.
Kommentti: Kotijumalanpalveluksia voi toki jokainen seurakuntalainen järjestää halunsa mukaan. Sitähän siioninvirsiseuratkin ovat. Muoto on vapaammin itse päätettävissä.
-
Satman 1
Kilvoittelevalle kristikansalle antamissasi elämän- ja käyttäytymisohjeissa on runsaasti asioita,jotka hyväksyn sellaisenaan.
Kohta, jossa toivotat tervetulleeksi "seksuaali - sukupuolivähemmistöt" kirkon työntekijöiksi, ei ole itseni hyväksyttävien asioiden joukossa.
Sitäpaitsi ne on selvästi Raamatussa mainittu -ei suosituiksi kirkon työntekijöiksi. Mielestäni homous ei ole synnynnäinen sairaus, kuten monet niin väittävät. Näissä seksuaalisissa asioissa on kysymys lihan himojen vaalloilleen päästämisestä. Jotkut puhuvat jopa hurjastelusta. Nämä ovat eräs kristitynkin yksi vaikeimmista asioista, pitää ne suurin piirtein aisoissa. Elää Jumalan asettamassa parisuhteessa kaikkine etuisuuksineen ja velvollisuuksineen, johon kuuluu myöskin nämä asiat.
Mitenkäs se eräässä Siionin virressakin sanotaan; "Jos vain voisin valvoa,Kiusauksissani, Muistaa Herran tahtoa, karttaa HIMOJANI.Silloin omatuntoni, vartioisi mieltä, enkä syrjään eksyisi, Enää Herran tieltä."
Niitä kiusoja on tämä maailma tulvillaan ja jos kaikkeen lähtisimme mukaan, mikä meidät perisi ? Kadotus!
-
Mielestäni homous ei ole synnynnäinen sairaus, kuten monet niin väittävät.
Niin, koska homous ei ole sairaus laisinkaan. Ja toisekseen, en usko, että kukaan on päättänyt yhtäkkiä, että olenpas nyt homo. Homoja ollaan alusta lähtien ja homous on Jumalan luomaa. Ei homouteen liity välttämättä pelkkä himo. Kaksi homoa voi rakastaa toisiaan ihan yhtä paljon kuin kaksi heteroakin.
-
.
"Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat on ehdoitta toivotettava tervetulleiksi seurakuntien jäseniksi ja työntekijöiksi. " (http://www.tulkaakaikki.net/ohjelma.html)
.
-
Mielestäni homous ei ole synnynnäinen sairaus, kuten monet niin väittävät. Näissä seksuaalisissa asioissa on kysymys lihan himojen vaalloilleen päästämisestä. Jotkut puhuvat jopa hurjastelusta.
Seksuaalinen hurjastelu ei sinänsä liity homoseksuaalisuuteen, heterot tekevät sillä alalla hyvinkin oman osuutensa. Ja mitä synnynnäisyyteen tulee, niin eipä siitä homoudesta taida eroon päästä niin kuin hankitusta tavasta. Muuan homoseksuaali ystäväni totesi aikoinaan, että jos heteropiikki olisi tarjolla, hän olisi ensimmäisenä jonossa - pääsisi näet elämässä vähän helpommalla.
Mitenkäs se eräässä Siionin virressakin sanotaan; "Jos vain voisin valvoa,Kiusauksissani, Muistaa Herran tahtoa, karttaa HIMOJANI.
Hyvä virrenkatkelma sukupuolisesta suuntauksesta riippumatta, etenkin jos huomaa ymmärtää himot riittävän laajasti, niin että niihin kuuluvat myös omat himot, eikä vain naapurin...
mt
-
Kommentti: Johtamiskoulutus on jo pakollinen kirkkoherranvirkaan pyrkivillä.
Valtakunta on kuitenkin täynnä kirkkoherroja, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista koulutusta johtamiseen, henkilöstön kehittämiseen eikä kirkkovaltuustojen/seurakuntaneuvostojen asioiden hoitamiseen.
]Kommentti: Palkkausuudistuksen neuvottelut ovat jo loppusuoralla.
Saa nähdä
Koulutussuunnitelmat ovat jo olemassaolevaa todellisuutta seurakunnissa.
Sen kun näkis. Suunnitelmia voi olla, mutta entäs niiden toteuttaminen.
Useimmat Suomen siionin seurakunnista pyrkivät pikemminkin kiinteistömassasta eroon kuin sitä kasvattamaan.
Siionin seurakunnat saavat tehdä, mitä lystäävät. Puhuin ev.lut seurakuntien tiloista.
Kommentti: Vastakkaiasettelu on turhaa. Mummojen ja mammojen kirkkokuorot ovat totisesti elävää musiikkia. Nuorten huomioiminen ei edellytä mummojen ja mammojen laiminlyöntiä.
Näyttää usein siltä, että seurakuntien toiminta riippuu mammoista ja pyörii mummujen ympärillä. Elämää ja nuorisoa tulee mukaan, kun toimintaa kohdistetaan vapaaseen ja riehakkaseen musiikkitoimintaan.
Väitänpä että jokaikisessä seurakunnassa otetaan kiljuen vastaan vapaaehtoisia, jotka haluavat tehdä jotain konkreettista.
Vapaaehtoinen olen itsekin, mutta vapaaehtoisia ei osata riittävästi hyödyntää.
Kommentti: Oletko seurannut oman seurakuntasi resurssointia. Usein resurssit nuorisotyössä ikäryhmistä selvästi suurimmat.
Enpä ole huomannut, kun seuraan omaa seurakuntaani kovin läheltä ja monet muutkin ovat kovin tuttuja.
Kotijumalanpalveluksia voi toki jokainen seurakuntalainen järjestää halunsa mukaan.
Eipä siihen ainakaan kannusteta.
Tätä se sitten on, kun tekee ohjelman, joku yrittää selittää, että kaikki jutut on jo toteutettu.
Tiedän, että hyväntahtoisia suunnitelmia on, mutta toteutus puuttuu usein johtuen huonosta johtamisesta.
Kirkon jumalanpalveluksiin liittyvät uudistukset kaatuvat yleensä konservatiivien tiukkaan vastustukseen. Seurakunnissa pelätään enemmän konservatiivija kuin uudistusmielisiä jostain syystä.
-
Tätä se sitten on, kun tekee ohjelman, joku yrittää selittää, että kaikki jutut on jo toteutettu.
Tätähän se on , kun tässä epätäydellisessä maailmassa emme satu olemaan samaa mieltä. Olen oikeasti sitä mieltä, että ohjelmasi on jo pääsääntöisesti toteutunut.(Enkä siis mielestäni yritä selittää). Emme varmastikaan pääse tästä asiasta yksimielisyyteen. Tärkeämpää on kuitenkin se, että sinulla on halu toimia kirkkomme parhaaksi uskomallasi tavalla.
p.s. meilläpäin suomen siion tarkoittaa tätä rakasta kansankirkkoamme.
-
p.s. meilläpäin suomen siion tarkoittaa tätä rakasta kansankirkkoamme.
No niin. Olisit heti sanonu. :wink:
-
Salis ohjelmineen politisoi minutkin vastaamaan. Kommenttini saattavat näyttää suvaitsemattomilta, mutta sitähän politiikka on - joku linjaus tehdään aina jonkun toisen kustannuksella.
1. Kirkkoherrat johtamiskoulutukseen.
Kommentti: Kirkkoherrat sielunhoitoon.
2. Seurakuntien on arvostettava enemmän osaamista. Palkkaus osaamisen eikä virkaiän mukaan.
Kommentti: Seurakuntien on huhuiltava syntisiä. Palkkauksen pitäisi jo tässä vaurausyhteiskunnassa olla kakkosluokan asia.
3. Henkilöstölle henkilökohtaiset ja velvoittavat kehittämissuunnitelmat. Seurakunnan tuettava taloudellisesti henkilöstön koulutusta ja itsensä kehittämistä suunnitelmien mukaan.
Kommentti: Jäljet pelottavat. Valtion uudet palkkajärjestelmät ja muut nykyajan suunnitelmatalouden ihmisyyttä kaventavat kehittämiset on syytä arvioida tarkkaan ennen niiden soveltamista kirkon viroissa.
3. Voimavaroja enemmän seurakuntalaisille suunnattuun toimintaan kuin tilojen rakentamiseen.
Kommentti: Hyvähyvä!
5. Satsaaminen sellaiseen musiikkitoimintaan, joka vetää nuoria mukaan. Mummojen ja mammojen kirkkokuoroista elävään musiikkiin ja lauluun.
Kommentti: Omaa onnetonta rukouselämääni helpottaa yleensä kaikkein parhaiten mummojen kirkkokuoro. Sen heleydessä on elämän ääni.
6. Seurakunnat eivät osaa vapaaehtoistoimintaa eikä vapaaehtoisten sijoittamista tehtäviin. Moni seurakuntalainen haluaa mieluummin tehdä jotain konkreettista kuin istua jumalanpalveluksissa. Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan erityisesti diakoniapuolella.
Kommentti: Nähkää se palvelemisen yhteisö, joka vie kirkkojen rakentajia eri puolille maailmaa. Ja se joka avaa ovensa kotiseuroille. Kirkko on siis järjestöineen täynnä tilaa vapaaehtoisille palvelijoille. Onkohan niin, että tätä järjestöjen kenttää ei tunnisteta kirkkomme työksi?
7. Voimavaroja kouluikäisten ja aikuisten nuorten toimintaan. Ei julistuksia vaan aktiivista toimintaa.
Kommentti: Hyvä poliitikko kertoo koko voimavarojen siirron prosessin, erityisesti sen, mistä otetaan ne varat, jotka laitetaan kouluikäisten ja aikuisten nuorten toimintaan.
8. Jumalanpalveluksista keveämpiä, helposti lähestyttäviä ja arkipäivään sidottuja. Kotijumalanpalveluksia, joissa soi uusi musiikki.
Kommentti: Jumalanpalvelus on syntiselle pyhän kohtaamisen paikka. Siitä ei ole syytä tehdä puuhamaata.
-
Armeijassa joutui palvelemaan kevyttä kenttäjumalaa. Ei maistunut miltään. Kannatan arkipäivästä irtautuvia, syvällisiä ja sukupolvien koettelemia virsiä veisaavia jumalanpalveluksia. Raskas synti tarvitsee raskasta armoa.
-
Armeijassa joutui palvelemaan kevyttä kenttäjumalaa. Ei maistunut miltään. Kannatan arkipäivästä irtautuvia, syvällisiä ja sukupolvien koettelemia virsiä veisaavia jumalanpalveluksia. Raskas synti tarvitsee raskasta armoa.
Minä taas kannatan arkipäivään sidottuja, kristityn arkeen liittyviä uusia virsiä. Valtaosa virsistä on 1600-. 1700 ja 1800-luvulta. Ja näissä virsissä on vain muutamia helmiä. Kyllä nyt taas tarvittais virsikirjan uusimista. Virsien pitää elää ajassa, mutta tuoda mieliin myös kirkon historia.
-
Onko niitä uusia arkipäivään sidottuja virsiä olemassakaan, vai ruvetaanko sepittämään saman tien?
Oi, joukkoliikenteessä kun, Herra, hermostun
näin aamuruuhkan aikaan, mä unohdanko sun?
Taas lähimmäisiäkin on linja-autossa
kai liian monta, jotta osaisin palvella.
-
Oi, joukkoliikenteessä kun, Herra, hermostun
näin aamuruuhkan aikaan, mä unohdanko sun?
Taas lähimmäisiäkin on linja-autossa
kai liian monta, jotta osaisin palvella.
Aika hyvä. :wink:
Painaa aina murheen alho mieltämme.
Anna voimasi voimaksemme,
aina riittäväksi.
Se meille heikoille suo,
jottei meitä niele ahneuden suo.
Kun media meitä viehättää,
synnin viettelyksiin kierrettää.
Tuo siis sanasi televisioonkin,
arkipäinä muistuta meille se,
kun unohdamme kuninkaankin.
-
Tuostapa tuli mieleeni Ilmo Launis, ensimmäinen mediapappi.
"Eräänä pyhänä suomalaiset televisionomistajat ja heidän olohuoneidensa keinonahkaisille sohville kerääntyneet naapurinsa saivat ihmeteltäväkseen näköradiosta hartaan siunauskappeli-idyllin: ruumisarkku, kynttilöitä ja urkumusiikkia. Yhtäkkiä tapahtuu jotakin hyvin erikoista. Musiikki katkeaa ja arkun kansi aukeaa. Arkusta pomppaa vieteriukon lailla iloinen Ilmo Launis, joka sydämellisesti nauraen hihkuu riemua kuoleman voittamisesta."
Näin hänestä kertoo Jaakko Heinimäki.
-
Hyvä virsi Penalta ja mieheltä valaan vatsasta! :wink: 2020 otetaan uusiin SV:hin.
-
Hyvä virsi Penalta ja mieheltä valaan vatsasta! :wink: 2020 otetaan uusiin SV:hin.
Siihen mennes ehtii tulla iso tukku uusia hengellisiä lauluja ja hyviä sanoituksia. Eli otetaan sitten 2006-2020 syntyneet hengelliset laulut virsikirjaan 2030. :roll: