Aika usein törmää ajatukseen, että ilmoitus tarkoittaisi jotain samaa kuin englannin announcement ~ tiedotus, mainos, faktoja sisältävä tiedoksianto. Raamattua voisi tällöin siis lukea kuin verotustodistusta: perhetymällä käsitteisiin olisi mahdollista saada asioista tarkka selko. Totuusarvo olisi kirjamellinen, numeerinen, faktinen.
Toinen totuuskäsitys Raamatusta voisi löytyä körttiseurojen ajatuksesta: ihmiset kuvailevat seurapuheissaan omin sanoin, mitä ovat kokeneet ja mihin uskovat. Kerronnan värittämiseksi ja tärkeiden asioiden alleviivaamiseksi otetaan tueksi vertauskuvia, varhaisempia tarinoita uusiin tilanteisiin sovitettuna. Jokaisen kertomus on erilainen, henkilökohtainen, hänelle tosi. Kaikkien kertomukset eivät kosketa kaikkia, jotkut useimpia, jotkut eivät ehkä ketään. Ja välissä veisataan (sela). Totuus tekee kipeää ja vapauttaa sitten. Jaettu kokemus yhdistää, omaan tilanteeseen saatu uusi näkökulma rohkaisee ja vahvistaa. Jumalan sana on läsnä, Kristus on läsnä ihmisten välisessä yhteydessä.
Ilmoituskäsitys on yksi kristillisiä suuntauksia eniten jakava juttu. Minä tuppaan ajattelemaan jotenkin sillä lailla, että Jumala on salattu, mutta ilmoittaa itsensä Kristuksessa. Eli Nasaretin paljasjalkaprofeetan maallisessa olemuksessa ja Kristuksen yliajallisessa hahmossa tiivistyy jotain oleellista siitä, mitä Jumala on. Mutta ihan niin kuin kenestäkään ihmisestä ei voi sanoa mitään lopullista ja tyhjentävää (koska jokainen on pohjattoman syvä ja tutkimaton), ei Jeesuksestakaan voi. Eri ihmisille hän on erilainen ja kaikki nämä käsitykset yhdessä antavat suuntaa ja hahmottelevat jotakin siitä, mikä on salattu ja pysyy salattuna.
En mitenkään voi ajatella, että tämä olisi Jampen tarkoittamaa kysymyksen kiertelyä. Minusta vain kysymys on liian pelkistävä, siihen ei ole mahdollista vastata niin tyhjentävästi, koska nämä asiat vain ovat isompia.
Niin ja vielä otsikosta. Sellaiset lauseet kuin "Raamattu on/ei ole erehtymätön", "Raamattu sanoo", "Raamattu puhuu", "Uskon Raamattuun" ovat minusta ahdistavia, koska ne peittävät alleen paljon siitä syvemmästä totuudesta, jonka Raamatustakin voi löytää. Ei Raamattu mitään sano. Ei se puhu, ei erehdy, ei siihen voi uskoa, sehän on kirja. Ihmiset sanovat, puhuvat, erehtyvät. Ihmiset uskovat, ihmisiin ja asioihin uskotaan tai ei uskota. Ja Jumalaan, Kristukseen, kirkkoon (yhteyteen ihmisten välillä). Raamatussa kerrotaan jotain näistä asioista ja monista muista, ja siellä ei kerrota monista tärkeistä asioista ollenkaan.
