Minä en kerjää armoa, koska sitä ei tarvitse kerjätä
Armo on muutenkin ymmärretty väärin, kun meillä suomen kielessä käytetään sitä vähän erikoisesti.
Armo kreikankielessä merkitsee Jumalan suosiota ainakin. Armoa myöskin Jumala tarjoaa jatkuvasti, joten sitä ei tarvitse kerjätä ainakaan mielestäni.
Haluaisin antaa esimerkin elävästä elämästä:
On juhlat, joissa tarjoillaan kahvia ja keksiäkin. Olen juhlissa pöydän ääressä ilman että otan mitään. Pyydän: "voisinko EDES saada kupillisen kahvia, voisinko?"
-Voit, ole hyvä, minä kaadan sinulle. Ota myös kakkua ja keksiä. (kaataa kupin täyteen...)
-Voisinko saada edes kupin kahvia?
-Juurihan minä kaadoin sinulle.
-Voisinko saada edes kupin kahvia?
-Tuossa on, nenäsi edessä!
-Voi kiitos että sain edes kupin kahvia! En minä muuta tarvitsekaan, minä tyydyn vähään. (vatsa kurisee kovasti ja silmät katsovat leivonnaisiin)
-Ok! Tuossa on kuitenkin leivonnaisia jos vaikka kohta maistuisi.
-Voisinko saada EDES yhden keksin, tai puolikkaan?
-Juurihan minä sanoin.
-En minä nyt ollenkaan ole varma, tarkoititko varmasti mitä sanoit, mutta minä tyydyn vähään.
-Kyllä minä tarkoitin.
-No, otan sitten puolikkaan jos sinulle sopii?
-Ota jo!
-Ok! En sitten ota enempää kuin puolikkaan kun minä tyydyn vähään.
-Minun puolestani voisit syödä vatsasi täyteen ja viedä mukanasi kotiin loput mitä pöydässä on.
-Kiitos!
-Eipä kestä.
(lähtee kotiin puolikasta keksiä syöden, ottamatta mitään mukaansa kun isäntä/emäntä puistelee päätään)
Minulla oli tuollainen tilanne oikeissa juhlissa kun olin vähään tottunut oikeasti, enkä kehdannut ottaa vaikka tarjottiin. Samoin elämässäni taivastiellä on ollut tuo tilanne, raamattu ilmoittaa vaikka mitä lupauksia mutten voinut uskoa että niin paljon on oikeasti luvattu. En sitten ottanut vastaan mitään, tyydyin vähään. En voinut uskoa koska olosuhteet näyttivät siltä, ettei se voinut mitenkään olla mahdollista. Jumalalle kaikki on mahdollista! Ei tarvitse enää kerjätäkään kun ottaa vaan vastaan mitä Jumalalla on tarjottavaa. On myöskin kärsimyksiä mutta ne tulevat siksi, että liha yrittää vielä pitää otettaan kiinni ja ulkopuolelta alkaa tulemaan sosiaalisia vainoja, jotka raamattu myös lupaa, myöskin vähän kovemmat vainot.
Siunausta!