Siis kysytkö sinä ihan tosissasi että onko jonkun 1900-luvulla syntyneen räkänokan (tarkoittaa meitä kaikkia) mielipide näistä asioista perustellumpi ja painavampi kuin raamatun, Kristuksen, apostolien, kirkkoisien, Lutherin ja koko 2000-vuotisen tradition synnyttämä näkemys?
MInä olen ennenkin sitä asiaa tällä palstalla kritisoinut että täällä on vähän sellaista henkeä että luullaan tässä ajassa olevan kaikki maailman viisaus kiteytyneenä.
En väitä, että kukaan menneellä vuosisadalla olisi sen viisaampi kuin aikaisemminkaan. Jokainen voi kyllä tehdä millaisia vertailuja ja johtopäätöksiä haluaa. Yhtä asiaa kuitenkin väitän vakavalla naamalla: tieto on kumulatiivista, se keräytyy ja lisääntyy. Luther ei tiennyt kaikkea, mitä me tiedämme.
Tähän maailmanaikaan ei kiteytyne mitään erikoista viisautta, onneksi meillä on käytössä se vuosisatainen viisaus, joka on aikaisemmin muistiin merkitty. Sikäli väittäisin meillä olevan paremmat lähtökohdat joidenkin asioiden punnitsemiseen.
Sitä paitsi, et varsinaisesti vastannut kysymykseeni, jonka esitin. Jos uudesti syntyminen ei ole vertauskuvallinen ilmaisu sille mitä kasteessa tapahtuu, mitä se on? Entä jos viini ei konkreetisesti muutu eri materiaaliksi eikä kyseessä ole vertauskuvallinen tapahtuma, niin mitä se sitten on?
Olen tällainen nuori 1990-luvun räkänokka, mutta minuun teki syvän vaikutuksen uskonnollista fundamentalismia vastaan hyökännyt Terho Pursiaisen loistava teos
Jumala.
Kannattaa lukea, sillä ainakin minulle se oli hyvin antoisaa pohdintaa siitä, mitä uskonnollisella puheella edes halutaan sanoa.
Pursiaisen mukaan uskonnon äidinkieli on lähtökohtaisesti jotain muuta kuin tosiasiaväitteitä. Niitä hänelle edustaa "insinöörikieli". Uskonnollinen kieli on jotain enemmän, toisaalta kömpelä yritys formuloida asioita insinöörikielen ilmaisuilla, kun termejä ei ole, eikä voi olla olemassa.
Ps. Raamattu kirjoitetaan isolla, tämän ei pitäisi olla opillinen kysymys edes ateistille, joita täällä on vähemmän vaikuttanut liikkuvan.
