Tällä viikolla olen parin ihmisen kanssa pohtinut, että talkoohenkeä ei enää ole entisessä mittakaavassa täällä maallakaan. Joskin sitten urheiluseuruojen, lasten harrastustoiminnan yms. ympärillä tehdään paljonkin talkootyötä. Niissä on kuitenkin jollain lailla "oma lehmä ojassa". Toisaalta monenlaiset hyväntekeväisyys kampanjat saa väkeä liikkeelle, mutta toisaalta onko yksilötason auttamista arkitilanteissa? Onko arkitilanteissa rasismi lisääntynyt niin paljon kuin siitä puhutaan? Uskalletaanko vierasta ihmistä puolustaa, jos nähdään jotain häirittävän tai solvattavan julkisella paikalla?
En tiedä. Täällä kun melkein kaikki tuntee toisensa, niin kuvio on erilainen.