Mutta ennen kuin on jotenkin määritelty, ketkä ovat saamelaisia, ei voi antaa heidän käyttää tuota oikeuttaan. Kehässä ollaan ja pysytään, auttamattomasti, vaikka periaatteessa samaa mieltä olisinkin.
Olisi varmaan viisainta vetää koko lakiesitys nyt pois (ja Marinin esittää vähän marttyyria). Kuunnella vielä kerran, mistä kaikesta kiikastaa.
Kuinka suuri saamelaisvaltuuskunta on, mitkä ovat sen autonomiset päätösoikeudet? Saamelaisuuden määrittely?
Eihän tuo kerro mitään, että jos lakia muutetaan sitten minä en enää pääse mukaan ja se on väärin.
Yksi haastateltava selitti ettei puhu saamea.
Mitä saamea?
Tietääkseni niitä on yhdeksän joista kolmea puhutaan Suomessa. Ainakin koltta- ja inarinsaame ovat niin toisistaan poikkeavat, ettei niitä ymmärrä opettelematta.
Toisaalta kieli on erittäin suuressa määrin kulttuurin kehto, joten edes yhden saamen kielen sujuva käyttö ei kuulosta kohtuuttomalta, tai ainakaan en antaisi sen itseäni estää. Olettaisi että kielen käyttöönotto uudestaan, tuntuisi valtuutetusta tärkeältä psakta kulttuuria.
Missä määrin kysymys on arkisemmin maankäyttöoikeuksista, ihan vain siitä, mistä täällä saa tienata elantonsa?
Tämä alkuperäiskansa ei tietysti ole jutannut edes lapsuudessani tokkiensa mukana, heistä osa elää porotaloudesta, osa omistaa metsiä, ja näissä menevät maankäyttöoikeuksien sukset ristiin. Tämän opin joskus eräopaskurssilla, kun tuli etätehtäväksi saamelaisuus, historiaq, elintavat, kieli ja kulttuuri, saamelaisuus tänään, tai mitä kaikkea siinä piti selvittää. Siinä tuli käsiteltyä myös ristiriidat.
Edellytetäänkö, että suosii alkuperäiselinkeinoa? Kyllä kai vähän kirpaisee, kun metsän kasvu muutenkin on hidasta ja heikkoa, ja muutama iso tokka talloo ja pistää poskeensa taimet. Ja sitten sanotaan ettei saisi vedellä poroaitoja maittensa rajalle? Porotalouteen tottakai kuuluu lisäruokinta muttei porojen liikkumista voi aidan sisälle rajoittaa, poro ei ole kesy.
Eikä saamelaine jätä kai sen ihmeemmin äänestämättä kuin suomalainenkaan. Heiltä pääsee toista tai toista kannattavaa edustajaa eduskuntaankin.
Ymmärsinkohän oikein. Laki oli menossa käsittelyyn, kun Saarikko iski kantapäät maahan. Eihän puoöueen pj voi oikeastaan hantteerata omaa eduskuntaryhmäänsä, joka taas on kovasti kiinnostunut omista äänestäjistään ja vaalit lähestyvät
Jos äänestysprosentti saamelaisvaltuuskuntaan on alhainen mutta äänestysmahdollisuus on hyvn järjestetty, nämä asiat eivät kenties kosketa omaa elämää, ansiotasoa, tai kiinnosta muutoin riittävästi. Eipä tuohon muuta voi, kuin todeta, ettei siinä kuin tyytyä äänestyspäätökseen vaikka kuinka ei äänestänyt itse.
Enemmistön ratkaisut saamelaisvaltuuskunnassa ovat edustaneet demokraattista päätöksentekoa ja tuntuu oudolta, että edellytämme jotakin muka-yksimielisyyttä ja samalla hyväksymme kompromissit omissa asioissamme. En tiedä, miksi Helsingissä ei kelpaa näin.
