Se on valitettavaa, että jalkoihin jää jo monta kertaa syrjään siirretty saamelaislaki.
Edes 21-jäsenisen saamelaiskäräjien jäsenet eivät ole yksimielisiä hallituksessa kiistaa aiheuttaneesta saamelaiskäräjälakiesityksestä.
– Meitä on yhdeksän saamelaiskäräjien jäsentä, jotka emme tue lakiesitystä, rovaniemeläinen inarinsaamelainen Inka Kangasniemi kertoo.
Viime saamelaiskäräjävaalien äänikuningas, inarilainen Kari Kyrö vastustaa myös lakiesitystä.
– Saamen kieli on pantu lakiesityksessä keskeiseksi kriteeriksi. Osa alkuperäiskansastamme on menettänyt kielen. Nyt on mahdollisuus jättää heidät pois vaaliluettelosta, Kyrö perustelee.
– Olemme jo käytännössä todenneet, että kielitaidon todistaminen menneiltä sukupolvilta on osoittautunut oikeuskäytännössä mahdottomaksi, Kangasniemi lisää.
Jos laki hyväksytään, nykyinen saamelaiskäräjien vaaliluettelo mitätöidään ja kaikkien pitää uudelleen hakea vaaliluetteloon. Vaaliluettelossa on noin 5 000 saamelaista. Edellisissä vaaleissa äänioikeuttaan heistä käytti noin puolet.
Kyrö kertoo, että saamelaiskäräjien hallitus on yrittänyt jo neljä kertaa poistaa hänet vaaliluettelosta.
– Vahvistusta on haettu korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja joka kerta korkein hallinto-oikeus on kumonnut sen.
Samaa poistamista on Kyrön mukaan yritetty useille kymmenille.
”Valta keskittynyt”
Kyrö huomauttaa, että YK:n alkuperäiskansajulistuksissa keskeisenä kriteerinä on etninen polveutuminen, ei kieli.
Kyrön ja Kangasniemen mukaan vuosien aikana valta on saamelaiskäräjillä keskittynyt muutamalle saamelaisryhmittymälle. Kangasniemen mukaan vallankäyttö näkyy niin, että hallintoa kasvatetaan ja rekrytoinneissa suositaan saamelaiskäräjien johdolle sopivia henkilöitä.
– Työntekijät pysyvät kuuliaisina hallinnolle ja kritiikki vaikenee itsestään.
– Nämä ryhmittymät pelkäävät menettävänsä valtaa. Siksi osaa saamelaisista on alettu kiven kovaan kutsua suomalaisiksi, Kangasniemi sanoo.
Kyrön arvio on, että nykyisestä vaaliluettelosta voi poistua muutama sata ihmistä.
– Vielä oleellisempaa on, että luetteloon ei pääse uusia alkuperäiskansaan kuuluvia ihmisiä, joiden kielikriteeri ei täyty. Jos kieltä osaamattomat inarinsaamelaiset jätetään vaaliluettelosta ikuisesti pois, se on selvä kulttuurinen kansanmurha.
Toinen syy, miksi Kyrö ei voi hyväksyä lakiesitystä on se, että uuden lain mukaan mitään maankäyttöhankkeita ei voi käynnistää ennen kuin ne ovat saamelaiskäräjien hyväksymiä. Esimerkiksi jos Inarin kunta suunnittelisi maankäyttöön liittyviä hankkeita, siihen tarvittaisiin saamelaiskäräjien hyväksyntä.
– Se tarkoittaa maankäyttöön täydellistä veto-oikeutta, Kyrö sanoo.
Jos uuden lain seurauksena vaaliluettelosta poistuu henkilöitä, lakialoitteen vastustajien pelko on, että pieni piiri saisi yhä enemmän valtaa myös maankäyttöön.
– Ne ovat ne klassiset raha ja valta, joita tässä himoitaan. Kun valtio on vielä varsin avokätisesti syytänyt rahaa saamelaiskäräjille, se sairastuttaa tätä tilannetta entisestään, Kyrö sanoo.
Kyrö ja Kangasniemi ihmettelevät, miksi pääministeri Sanna Marin (sd) on viemässä lakiesitystä eduskuntaan.
– Lapin kansanedustajat yli puoluerajojen ovat sitä mieltä, että lakiesitystä ei saa hyväksyä. Eivätköhän he tilanteen parhaiten tunne, Kyrö sanoo.
Kyrö ja Kangasniemi kertovat, että he ovat pyytäneet vuoden ajan pääministeriltä tapaamista tuloksetta.
Lähteet
Lakiesitys toi esiin saamelaisten sisäiset riidat – näin vastustajat perustelevat kantaansa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/42fe967c-007f-4726-a741-4da9c90d79deRiita saamelaislaista repii Sanna Marinin hallitusta – tästä siinä on kyse
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b33dfe09-5cf2-4406-af10-47a94dcfc960
