Körttiläisyys ja ikonit

[vaivattu sielu]

Enpä nyt ihan varmasti tiedä kuuluuko aiheeni seuratupaan, mutta esitän kysymykseni täällä: Voiko körttikodissa olla ikoneita? (Siirrä SeppoS aihe "yleiselle", jos se on tarpeen)

Olen kuullut aiheesta monenlaisia mielipiteitä. Mitä mieltä ovat körttifoorumin kirjoittajat yleensäkin yhä yleistyvästä ikonitaiteesta (Kansalaisopistojenkin opinnoissa). Aiheeseen voivat esittää mielipiteensä myös "körtittömät" (mikä ilmaisu!). Mitä mieltä ollaan yleensäkin ikonitaiteesta?

Vilkasta keskustelua aiheesta odottava, pinkokörde

[karjalaisenkyösti]

Olen körtitön.
Pidän ikoneista.
Jokunen meilläkin on. Suvussani on vahva kreikkalaiskatolinen tausta.

Yksi kuva saattaa puhua enemmän, kuin 10 körtti/körtittömyys saarnaa.

[hippiäinen]

Ainakin tässä kodissa on kolme; Jumalanäiti-ikoni ja kaksi Kristus-ikonia

[seppos]

Enpä nyt ihan varmasti tiedä kuuluuko aiheeni seuratupaan, mutta esitän kysymykseni täällä: Voiko körttikodissa olla ikoneita? (Siirrä SeppoS aihe "yleiselle", jos se on tarpeen)

Olen kuullut aiheesta monenlaisia mielipiteitä. Mitä mieltä ovat körttifoorumin kirjoittajat yleensäkin yhä yleistyvästä ikonitaiteesta (Kansalaisopistojenkin opinnoissa). Aiheeseen voivat esittää mielipiteensä myös "körtittömät" (mikä ilmaisu!). Mitä mieltä ollaan yleensäkin ikonitaiteesta?

Vilkasta keskustelua aiheesta odottava, pinkokörde

Minusta körttikodissa voi olla ikoneita, mutta ei samassa mielessä kuin ortodoksikodissa. Meillä ikonit ovat taidetta eivät kotialttari. Vaimoni maalaa niitä harrastuksena luterilaisen kirkon ikonipiirissä ja kysyntä ylittää tarjonnan. Ikonin ostajia on moninkertaisesti tuotantoon nähden, sillä niiden tekeminen on hyvin hidasta ja pikkutarkkaa. Espoolaisessa luterilaisessa seurakunnassa ikonit siunataan, mitä pidän asiattomana. Suhtaudun tavaran siunaamiseen erittäin kyynisesti.
http://samila.1g.fi/kuvat/Ikonit/

[Riitta-mummi]

Ikonit puhuvat . Minä en puhu niille, mutta kun katse osuu ikoninurkkaan tunnen jumaluuden mystisen läsnäolon.
Olen tuonut niitä Samokselta, Kreetalta ja Luxenburgista, ostanut Lahden ortodoksiseurakunnan pikku myymälästä.
Annan niitä lahjaksi. Urholla on oma pieni jumalanäiti riisan kera. Anopillani oli kokoontaitettava tripyykki, matka-ikoni. Sen sai Matin veljentytär hautajaisissa loppiaisena.
Tytär pitää ikoneista. Hänellä on Tallinnasta ostamansa romaanis(?)-tyylinen madonna-ikoni jossa on erikoinen syvä kehys, jossa avautava lasikansi. Lisäksi monta muuta.
Bassolla on oma ikoninsa, Serafim sarovilainen. Vauvalle täytyy myös hankkia. Olisikin sopiva kastelahja!

[mt]

Meillä on yksi ikoni, sukulaisen tekemä ja lahjoittama. Lisäksi on jouluseimi, taiteilijaystävältä ostettu. Eräänlainen ikoni sekin on, vaikka edustaa eri traditiota kuin ortodoksiset ikonit. Molemmat ovat minulle sisällöltään kristillistä taidetta, josta Juhani Rekola on kirjoittanut kirjan "Kuva uskon tulkkina". Pitääpä ottaa se taas esiin.

Mt

[Pirska]

Meillä ei ole yhtään ikonia. En pidä niitä sen jumalisempina kuin muitakaan kuvia. Olen kuullut, että ortodoksit suutelevat joitakin ikoneita ja sitten saattaa olla sellaisia jostakin kohdasta puhkisuudeltuja ikoneita. Minusta ortodoksit saavat pitää tapansa ja ikoninsa, itse en kaipaa niitä.

Varmaan ihan tottumiskysymys.

[seppos]

Meillä ei ole yhtään ikonia. En pidä niitä sen jumalisempina kuin muitakaan kuvia. Olen kuullut, että ortodoksit suutelevat joitakin ikoneita ja sitten saattaa olla sellaisia jostakin kohdasta puhkisuudeltuja ikoneita. Minusta ortodoksit saavat pitää tapansa ja ikoninsa, itse en kaipaa niitä.

Varmaan ihan tottumiskysymys.

Ortodoksit todella suutelevat ikonia jumalanpalveluksessaan, mutta se ikoni on lasilevyn alla, joka suojaa sitä. Tässä kuvassa lasilevyn alle laitettavia ikoneita Uspenskin katedraalista.. Suudeltavat ikonit yleensä suojataan lasilevyllä, koska ne eivät muuten kestä. Esikoisemme kummit kääntyivät ortodoksisuuteen ja kummisetä on nykyään diakonina Helsingin ort seurakunnassa.
http://samila.1g.fi/kuvat/Vuosittaiset+tapahtumat/Larun+viattomat+lapset/Viattomat+Uspenkin+katedraalissa+2009/2009Uspenski205.jpg

[amanda]

Minulla on kaksi: Kristus-ikoni jostain Venäjältä; sain sen lahjaksi. Toinen on Lahden ort. kirkosta
jo koulutyttönä ostamani painokuva-ikoni, Kristus Käsittätehty.  Se on seurannut minua kaikenlaisissa
vaiheissa, ja sen edessä saatan keskitttyä joskus myös rukoukseen. Huomasin, että surussa sen
edessä oli helppo olla.
Kumpaakaan ei kuitenkaan ole siunattu ikoniksi, joten ne ovat siis vain kuvia.

Ai niin, eihän minun kotini ole myöskään körttikoti. *wirn* No, joka tapauksessa.

[Salis]

Minulla on kaksi: Kristus-ikoni jostain Venäjältä; sain sen lahjaksi. Toinen on Lahden ort. kirkosta
jo koulutyttönä ostamani painokuva-ikoni, Kristus Käsittätehty.  Se on seurannut minua kaikenlaisissa
vaiheissa, ja sen edessä saatan keskitttyä joskus myös rukoukseen. Huomasin, että surussa sen
edessä oli helppo olla.
Kumpaakaan ei kuitenkaan ole siunattu ikoniksi, joten ne ovat siis vain kuvia.

Ai niin, eihän minun kotini ole myöskään körttikoti. *wirn* No, joka tapauksessa.

Luulenpa, että monella suomalaisella on ikoni tai sen jäljennös kodissaan. Ikonit ovat arvokkaita taideteoksia ja monet kuljettavat pieniä ikoneja jopa mukanaan. En näe siinä mitään moitittavaa.

[Pena]

Ihminen on ikoni, Jumalan kuvaksi luotu. Sen vuoksi ortodoksipappi suitsuttaa ihmisten edessä samalla tavalla kuin ikonien.

[Sanneli]

Mummalla on leikkihuoneen kirjahyllyssä pari ikonia. Meillä ei ole kotona yhtään, mutta olishan ne hienoja.

[Kalistaja]

 Kymmenkunta ikonia on meillä. Ja lampukka. Ortodoksiviesti tulee postista. Avioliittoon vaimoni ja minut on vihkinyt Mitro Repo. Että silleen. Taitaa meillä kumminkin hyllyssä olla myös Siionin virret.

[vasara]

 Ainakin yksi ikoni on seinällä ja muutama Marilainen tuohityö ortodoksisten kirkkojen kupoleista.
 Se on saksalaisen katolisen! tekemä, joka on asiantuntijana osallistunut mm.Konevitsan restaurointiin....
 Ostettu pitkäperjantai-illan ikoninäyttelystä eräästä evl. kirkon seurakuntasalista...

 Kymmenissä ortodoksisissa kirkoissa olen käynyt ja ikoneita tuijotellut,  vaan en niiden mahdolliseen sanomaan sisään päässyt....Lähinnä taideteoksia ovat minun mielelleni....

[vaivattu sielu]

Olen aloittanut ikonien maalaamisen viime syksynä kansalaisopiston kurssilla (Ortodoksisessa seurakunnassa). Samalla olen perehtynyt ikonitaiteeseen. Mielenkiintoinen ja haastava taideharrastus.

Minulla oli pitkään negatiivinen asenne ikoneita kohtaan. Istuessani usein "kamarikeskusteluja" erään tunnetun körttivaikuttajan luona, selkäni takana oli ikoni.

Ajattelenkin tänä päivänä toisin kuin ennen ikonien sopimisesta körttikotiin.