Suurin osa kansasta on läpeensä tyhmää, ja nekin jotka eivät ole tyhmiä; -tuskin tietävät mistään mitään. Tämä on kylmä fakta. Siksi pitäisi olla jonkinlainen äänestäjän tutkinto jonka joutuisi suorittamaan kokeella ennenkuin pääsisi äänestämään.
Jos saisi hylätyn, niin pistettäisiin julkiselle paikalle jalkapuuhun ja aasinlakki päähän, kyltti kaulaan jossa teksti: "Tyhmeliini".
Jäljelle jäävä kansanosakaan ei tiedä mitään, vaan ainoastaan luulee tietävänsä. Fakta on se, että tavallinen valveutunutkin äänestäjä äänestää tunteiden ja mielikuvien mukaan, ei tiedon. Kun työpaikkojen kahvipöydissä keskustellaan politiikasta, on se useimmiten pelkkää ääliöiden sielustaan ulostamaa merkityksetöntä molotusta joka ei perustu mihinkään järjelliseen ajatukseen vaan mielikuviin joita heihin/meihin on syötetty.
Minä sanoisin, että valtakunnanpolitiikasta voisi oikeasti tietää ja ymmärtää jotain jokin korkeassa virassa oleva/ollut valtion virkamies tahi muuten yhteiskunnallisen vaikuttamisen avainpaikoilla työskennellyt henkilö.
Meidän muiden narrien ei tarvitse luulla tietävämme tai ymmärtävämme mitään. Vaalimainonta tähtää siihen että tavallinen hädin tuskin lukea ja kirjoittaa osaava juntti saadaan kuvittelemaan tajuavansa jotain asioista ja olevansa "merkittävä vaikuttaja".
Perussuomalaisten menestyksestä näkee tämän hyvin selvästi: Siellä heidän äänestäjäjoukossa on ilmeisesti kaikkein tyhmin ja tietämättömin kansanosa mutta taitavalla mielikuvasuggestiolla ja kansankielisellä retoriikalla on luotu illuusio "Kyllä kansa tietää" vaikkei kansa todellisuudessa tiedä eikä ymmärrä yhtään mitään! Tyhmiä ja yksinkertaisia kuin uudet perunat.
Mitä muka peräkylän lippalakki-juntti voi ymmärtää siitä onko Suomen järkevää osallistua Portugal - talkoisiin vai ei? Hän ymmärtää kyllä ettei sama lippalakki sovi melonin ja päärynän päähän mutta sitä edemmäksi ei ymmärrys riitä.