Pelastaako Amerikka maailman?

[Jampe]

Kun tv:tä katselee, ja muutenkin, niin Amerikan vaikutus tuntuu aivan joka paikassa valtavasti; nuorisokulttuuri imee amerikasta mallia, musiikkimaku tulee amerikasta, pikaruokakulttuuri tulee amerikasta, ylivoimaisesti suurin osa tv-sarjoista on amerikkalaisia samoin kuin elokuvista.  Amerikkalaisuuden vaikutus tuntuu kaikessa!
Elokuvissa ja vt-sarjoissa (jotka täyttävät iltamme) ihannoidaan amerikkalaista elämäntapaa ja -arvoja. Elokuvissa Amerikka pelastaa maailman tuholta, terroristeilta, ympäristökatastrofeilta,kommunismilta ja kaikelta pahuudelta...  Jos tiedotusvälineitä katselee niin parin vuoden takainen hirmu-tsunami on ilmeisesti kevyttä kauraa WTC tornien katastrofin rinnalla sillä WTC:stä tulee harva se viikko ohjelmia, elokuvia ym. mutta entäs Afrikan nälänhädästä tai muista maailman katastrofialueista?

Joskus tulee kaiken tämän aivopesun keskellä mieleen, kukahan pelastaisi maailman Amerikalta? Koska Amerikkalaiset hallitsevat median käytön propagandansa levittämiseen niin että yksittäisten terrori-iskujen jälkeen saadaan suuret yleisömäärät hyväksymään senkin että kostoksi hyökätään kokonaisten kansakuntien kimppuun, raunioitetaan infrastruktuureja eikä siltikään ole saatu pääsyyllistä kiinni?
Amerikka määrittelee mikä ja kuka maailmassa on "pahaa" ja mikä hyvää kaikki silataan kristillisyydellä.  Miten on, pelastaako Amerikka maailman vai pitäisikö maailma pelastaa Amerikalta?

[Viisveisaaja]

Itteeni raivostuttaa aikalailla, kun en ole päässyt käymään tuossa ihmeellisessä maassa, jota moni Paratiisiksi maan päällä luulee.

Olisi kiva nähdä se innovatiivisuus ja yrittäjähenkisyys mitä siellä on.
Se tarmo ja suuruudenhulluus.
 Lähinnä kait se niiden business kiinnostaa nähdä.

Minusta kyllä juutalaisten salaliitto on Amerikan median taustalla, kuten rahamaailman, että tiedä sitten onko se amerikkalaista vai juutalaisesta kulttuurista johtuvaa.
 Ittekkin työssä tapaan juutalaisia aika paljon ja useasti ja ihmettelen aina, että mistä johtuu että he voat aina siellä missä tapahtuu, kuten kait minäkin.

 No down down USA mielummin kuin ryssäviha.
Kuitenkin eiköhän kaikissa maissa ja roduissa ole hyviä ja huonoja.
Parempi lienee suhtautua yksilö kerrallaan ihmisiin kuin amerikkalainen tai venäläinen tai muulainen.

Miten tääkään aihe liittyy körttiläisyyteen? :roll:  :?:

[Jampe]

Kyllä muakin oikeastaan kiinnostaisi siellä joskus käydä. Mustakin siellä on myös paljon hyvääkin.  Viime aikoina vaan on ruvennut mietityttämään että aikamoista propagandaa sieltä syötetään maailmalle.  Voisi melkein kuvitella että valtio rahoittaa elokuvateollisuutta kun se on niin suuri mielikuvamuokkaaja ympäri maailman "amerikkalaisista hyvänä kansana". ne jotka ovat siellä käyneet tai asuneet, puhuvat usein että pinnallista kulttuuria ja porukkaa minkä voin hyvin uskoa.  Vaikken hyväksy terrorismiakaan, en mä oikein voi hyväksyä tuotakaan että amerikkalaiset ottaa maailmanpoliisin roolin.  Raivostuttaa kun amerikkalaisten tragedioista paasataan tuutin täydeltä kaikella median voimalla ikäänkuin se olisi joku kansakuntien helmi, unohtaen samalla yllämainittuja, paljon suurempiakin kokonaisia kansoja koskevia surunäytelmiä.  En silti vähättele niitäkään, kuten WTC:tä!
Vaikka amerikka suoltaakin maailmalle "hyvää sanomaansa" niin heillä itselläkään ei ole kokonaisuutena katsoen sen puhtaat jauhot pussissa, verrattuna niihin joita pahoiksi ja roistoiksi nimitetään, jos katsoo esim. nykytilannetta jenkeissä miten toteutuu rotujen välinen tasa-arvo?

[Salis]

Kun tv:tä katselee, ja muutenkin, niin Amerikan vaikutus tuntuu aivan joka paikassa valtavasti; nuorisokulttuuri imee amerikasta mallia, musiikkimaku tulee amerikasta, pikaruokakulttuuri tulee amerikasta, ylivoimaisesti suurin osa tv-sarjoista on amerikkalaisia samoin kuin elokuvista.

Monissa asioissa jenkit on hyviä. Mieleeni tulee musiikki kuten blues, country, jazz, Rnb ja tietysti rock,  mutten tunne yhtään alkuperäistä amerikkalaista klassisen musiikin säveltäjää. Jenkeissä painopiste on enemmänkin viihteessä kuin kulttuurissa. Mieleen ei tule myöskään amerikkalaista taidemaalaria.

Amerikka määrittelee mikä ja kuka maailmassa on "pahaa" ja mikä hyvää kaikki silataan kristillisyydellä.  Miten on, pelastaako Amerikka maailman vai pitäisikö maailma pelastaa Amerikalta?

Tuossa pilkahtaa ehkä hieman salaliittoteoriaa, siis sitä, että jenkeillä olisi joku suuri GRAND PLAN, jonka mukaan he määrittelisivät maailman menon. Yhdysvallat on valtaansa menettävä mahti. Valta on jo osittain menetetty taloudessa johtuen liittovaltion tolkuttoman huonosta talouspolitiikasta, mutta pääosin siksi, että Kiinan ja Venäjän merkitys nousee maailmantaloudessa. Perässä tulee Intia. Sotilaallinen mahti on jäljellä, mutta sekin soveltuu vain täysimittaiseen sotaan. Sen sijaan USAn armeija ei sovellu taisteluun pieniä terroristi- ja sissiryhmiä vastaan.

Amerikkalaiset ovat menettäneet arvovaltaansa maailman silmissä Irakin miehityksen johdosta. Myös sota talibaneja vastaan tuntuu toivottomalta. USA on potentiaalinen terrorin kohde tulevaisuudessakin. Yhdysvaltain vaikutusvalta perustuukin massiiviseen viihdeteollisuuteen. Jenkkien ongelmana on se, että kansainväliset suhteet ovat sisäpolitiikan keppihevosia. Tästä johtuen USAn poliittiseen johdoon suhtaudutaan aina varauksella ystävällismielisissä maissa, joita Euroopan maiden enemmistö on.  

Olen käynyt 1970-luvulta alkaen systemaattisesti USA:ssa milloin idässä, lännessä, etelässä, pohjoisessa ja keskellä isoa valtiota. Amerikkalaisten ajatukset ovat polarisoituneet 30 vuodessa. Yhdysvallat on yhä enenevässä määrin järjestäytymättömässä tilassa. Köyhien määrä on kasvussa. On arvioitu, että USAssa elää 25-27 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella.

Keskeiset yhteiskunnalliset instituutiot kuten koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto ovat sekavassa tilassa. Koulutukseen ja terveydenhuoltoon pitää käyttää yhä enenevässä määrin rahaa, jos haluaa laadukkaita palveluja.  Suurin riski on kotitalouksien ja julkisen talouden syvä velkaantuminen, josta esimerkkinä on keskeisten asuntoluotonantajien siirtyminen valtion huostaan.

[Salis]

Olisi kiva nähdä se innovatiivisuus ja yrittäjähenkisyys mitä siellä on.

Sori nyt vaan, mutta kun mennään USAn ruohonjuuritason yrityksiin, ei niissä kuki innovatiivisuus. Yrittäjyys kyllä, mutta usein sekin on enemmän puliveivaamista kuin rehellistä yrittämistä. Meillä on käsittämättömän myönteinen kuva amerikkalaisten yrittäjyydestä ja innovatiivisuudesta. Eroa Suomeen kuvaa se, että kun täällä yrittäjä käyttää läppäriä, jenkkiyrittäjä käyttää lyijykynää. Monet tekniset innovaatiot, jotka ovat täällä läpäisseet koko yhteiskunnan, ovat USAssa vain suurten yhtiöiden käytössä.

Minusta kyllä juutalaisten salaliitto on Amerikan median taustalla, kuten rahamaailman, että tiedä sitten onko se amerikkalaista vai juutalaisesta kulttuurista johtuvaa.  Ittekkin työssä tapaan juutalaisia aika paljon ja useasti ja ihmettelen aina, että mistä johtuu että he voat aina siellä missä tapahtuu, kuten kait minäkin.

Onko luettu liikaa marxismi-leninismiä vai Mein Kampfia? Amerikan natsipuolueessa ollaan kanssasi samaa mieltä, mutta omasta näkökulmastani väitteesi on vailla pohjaa.

[Jampe]

Monissa asioissa jenkit on hyviä. Mieleeni tulee musiikki kuten blues, country, jazz, Rnb ja tietysti rock,  

Tuo on totta!  Pidän itsekin ämörikkalaisesta country-rockista ihan mielettömästi!

Tuossa pilkahtaa ehkä hieman salaliittoteoriaa, siis sitä, että jenkeillä olisi joku suuri GRAND PLAN, jonka mukaan he määrittelisivät maailman menon.

Tuo ei oikeastaan edes pilkahtanut mieleenikään. varmaan jotkut tosiaan uskovat tuommoisiin teorioihin. Itse kirjoitin ihan vain omia ajatuksia omien havaintojeni pohjalta.  Minusta siinä ei välttämättä tarvita edes mitään salaliittoa jos valtio rahoittaa (?) viihdeteollisuutta syynä jenkkipropagandan suoltaminen maailmalle.  Normaalia pr-toimintaa vain... -tai tiedä nyt kuinka normaalia...

Olen käynyt 1970-luvulta alkaen systemaattisesti USA:ssa milloin idässä, lännessä, etelässä, pohjoisessa ja keskellä isoa valtiota.

Sulla onkin sitten vähän enemmän kosketuspohjaa asiaan! Itsellä näkemykset perustuu vain tavalliseen tiedotusvälineitten seuraamiseen, mutta kuten sanoin, olisi mielenkiintoista joskus käydä jenkeissä!

[Jampe]

[ Eroa Suomeen kuvaa se, että kun täällä yrittäjä käyttää läppäriä, jenkkiyrittäjä käyttää lyijykynää. Monet tekniset innovaatiot, jotka ovat täällä läpäisseet koko yhteiskunnan, ovat USAssa vain suurten yhtiöiden käytössä.

[.

Tämän huomasin itsekin kun tilasin netin kautta jenkeistä tavaraa ja setvittiin ko. yrityksen kanssa miten maksuliikenne hoidettaisiin kun tuolloin minulla ei vielä ollut Visaa.  he halusivat jonkun ihmeen vekseli-systeemin (Money order) jonkalaisia suomessa pankeissa ei enää edes tehnyt kukaan. Pankin ihmiset kertoívatkin että jenkeissä mennään vielä näissä tekniikan ihmeissä aikalailla jälkijunassa esim. suomeen verrattuna.

[munkki-1]

On todella arvoitus, miten  Europan tilanne olisi nyt, jos Amerikan  osuus olisi ollut passiivinen viimeisen 65 vuoden aikana.

Tiedämme vain nykyhetken, missä menemme.

2007 oli korkeaa suhdannetta, mutta missä olemme juuri  nyt?.

Väitetään kriisin johtuvan amerikan omasta talouspolitiikasta.

[mt]

Mieleeni tulee musiikki kuten blues, country, jazz, Rnb ja tietysti rock,  mutten tunne yhtään alkuperäistä amerikkalaista klassisen musiikin säveltäjää. Jenkeissä painopiste on enemmänkin viihteessä kuin kulttuurissa.

Mm. Charles Ives ja Aaron Copland ovat tutustumisen arvoisia.

Viihde on tietysti isona bisneksenä vallitsevasti esillä, mutta isot orkesterit, oopperat ja muut kulttuurilaitokset eivät nouse pelkän rahan voimalla.
 
Mt

[osmo]

George Gershwin? Philip Glass?

[mt]

Charles Wuorinen... Ja laajemmin tunnetuista nimistä Scott Joplin, Leonard Bernstein, John Cage... Perin kansainvälinen Louise Moreau Gottschalk luetaan amerikkalaiseksi. Samuel Barber sävelsi hienoja teoksia. Ja tähän loppuu meikäläisen sivistys, jatkakaa...

Mt

[hm]

mutten tunne yhtään alkuperäistä amerikkalaista klassisen musiikin säveltäjää.

Heitä voikin olla vaikea löytää. Hopi-intiaanitkaan ei säveltäneet "klassista"musiikkia. :wink:

[llwyd]

Minulla on vähän kaksijakoinen suhtautuminen USA:han - toisaalla siellä tiivistyy valtavan moni huolestuttava ja negatiivinen yhteiskunnallinen kehityskulku: poliittinen prosessi on rahan mädättämä ja valtavat massat köyhimpiä ihmisiä on käytännössä syrjäytetty niin yhteiskunnallisesta keskustelusta kuin päätöksenteostakin. Bushin unilateralistinen ulkopolitiikka on vienyt ties mihin arveluttaviin seikkailuihin ja perustuslain huolella asettama vallanjako-periaate on kääntynyt päälaelleen jatkuvaa sodankäyntiä ylläpitävän presidentti-instituution hyväksi. Mutta se on myös valtavien kontrastien maa: näiden negatiivisten seikkojen lisäksi löytyy valtavasti elinvoimaa, keskustelua, kriittistä analyysiä ja tietoa. Ei välttämättä ole edes mahdollista soveltaa vaikkapa jotain siistiä ja kontrolloitua pohjoismaista mallia mantereen kokoiseen uudisasukkaiden asuttamaan suurvaltaan. Jos siellä pystytään vielä kääntämään nämä huonot kehityskulut positiivisempaan suuntaa niin ratkaisun varmasti täytyy pohjautua omaan historialliseen perinteeseen ja omaan kulttuuriin.

[Salis]

Charles Wuorinen... Ja laajemmin tunnetuista nimistä Scott Joplin, Leonard Bernstein, John Cage... Perin kansainvälinen Louise Moreau Gottschalk luetaan amerikkalaiseksi. Samuel Barber sävelsi hienoja teoksia. Ja tähän loppuu meikäläisen sivistys, jatkakaa...

Blues: Eric Gales, Anthony Gomes, Eric Sardinas, Chris Duarte, Tommy Castro ja naisista Ann Rabson, Koko Taylor, Carolyn Wonderland, Candye Kane, Liz Melendez, Susan Tedeschi vain muutamia mainitakseni. Zydecoa ei muualla maailmassa paljon esitetä, mutta kreolien "blues" on aivan erikoinen musiikkisuuntaus. Sitten on tietysti suuria kuten Bob Dylan, B. B King, Little Richard, Elvis, Miles Davis, Aretha Franklin, Johnny Winter, Johnny Cash, Garth Brooks, Patsy Kline, Janis Joplin, Louis Armstrong, Duke Ellington, Dizzy Gillespie, Charlie Parker, John Coltrane. Amerikkalainen blues ja jazz ovat kehittynyt valtavasti vuosikymmenien kuluessa.

[seppos]

Mieleeni tulee musiikki kuten blues, country, jazz, Rnb ja tietysti rock,  mutten tunne yhtään alkuperäistä amerikkalaista klassisen musiikin säveltäjää. Jenkeissä painopiste on enemmänkin viihteessä kuin kulttuurissa.Ja laajemmin tunnetuista nimistä Scott Joplin, Leonard Bernstein, John Cage.
Mm. Charles Ives ja Aaron Copland ovat tutustumisen arvoisia.

Viihde on tietysti isona bisneksenä vallitsevasti esillä, mutta isot orkesterit, oopperat ja muut kulttuurilaitokset eivät nouse pelkän rahan voimalla.
 
Mt

Ja laajemmin tunnetuista nimistä Scott Joplin, Leonard Bernstein, John Cage.

Näissä amerikkalaisissa herää kysymys oliko heistä joku mahdollisesti ei juutalainen? Lisätään vielä yksi juutalainen perään Irving Berlin (syntyi Moskovassa)