Kirjoittaja Aihe: Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet  (Luettu 23704 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #15 : 11.07.07 - klo:15:28 »
Olenko ainut, jonka mielestä Löytyn puhe oli vaikuttava? Yksi ehkä juhlien parhaista puheista. Se oli hienosti rakennettu ja omalla tavallaan ihan uusi näkökulma asiaan. Kuuntelin puheen yleltä su-iltana ja se aukeni silloin vähän lisää. Ei ehkä minun sukupolvelleni ole liian traumaattista kuulla puheita vapaus/kansalaissodasta, päinvastoin. Niistä on vaiettu niin pitkäksi aikaa, että tuntuu ihan mielenkiintoiselta kuulla asioita ja tarinoita niistä ajoista. Se, mihin kiinnitin huomiota, oli se, että hyvin monessa puheessa puhuttiin vuoden 1918 vuoden tapahtumista, ei pelkästään Löytyn puheessa. Paikka kirvoitti asiaan. Itse olisin olettanut, että esim. tunnuksen kaksimerkityksellisyys olisi ollut aiheena monen puheissa, mutta en kuullut siitä puhuttavan kuin ehkä yhdessä tai kahdessa puheessa. Oliko se sitten itsestäänselvyys?

Iltaseurojen puheet olivat kaikki hyvin mielenkiintoisia. Tärkeimpänä tietysti voin hyvinkin subjektiivisesti sanoa oman siskoni puheen. Puheena se myös kosketti omaa alaani, opettajana olemista, mutta tietysti se, että näki oman pikkusiskon puhujanpöntössä, oli jo kyllin liikuttavaa. Nuorisopapin puhe ihmisten hyvyydestä ja huonoudesta oli myös hieno, niin kuin monet ovat todenneet. Kovaa kieltä paikka paikoin, mutta asiaa. Viimeinen puhe rukoilevaisten edustajalta oli myös varsin mielenkiintoinen. Harmittaa vain hänen puolestaan hurja rankkasade, joka ihan puheen loppupuolella tuli; itse en ainakaan sateelta kuullut enää mitään ja oli pakko juosta kuorokatokseen. Oli muuten hurja ukkonen silloin; lieneekö sama, minkä tuhoja ylen uutisissakin näytettiin lahdesta?

Joissain puheissa, nimiä mainitsematta, sorruttiin välillä "teologiseen paatokseen", jolloin puheissa toistuivat vain kauniit ja sisällöttömät teologiset ja raamatulliset sanonnat, ja jotka minulle jäi vain sanahelinäksi. Ehkä itse olen niin maallikko, että minua koskettavat eniten hieman konkreettisemmat ja tietyssä mielessä ihmisläheisemmät asiat ja tyyli, miten ne ilmaistaan.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #16 : 16.07.07 - klo:19:08 »
Erittäin hyviä olivat nämä yhteiskunta-sosiaaliset puheet ja ennen muuta teologisetkin puheet vaikka niistäkin sanottiin täällä foorumilla, että ne ovat teologista hölynpölyä. Ainakin olen hullu kun mieluusti kuulen teologista puheita Jumalan armosta ja ylitsevuotavasta rakkaudesta - olin kuullut tätä Lahdessa - mutta oliko siellä Ylistarossa sellaista? :wink:
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #17 : 16.07.07 - klo:23:31 »
En minä ainakaan sanonut, että teologiset puheet ovat hölynpölyä, eivät tietenkään, vaan ne ovat vaan vaikeasti ymmärrettäviä, jos asia esitetään liian vaikeilla ja monimutkaisilla, joskus jopa sisällöttömillä ilmauksilla. Raamattuakin on joskus niin vaikea lukea, kun se on vaan yksinkertaisesti vaikeaa kieltä luettavaksi. Sen takia tällainen maallikko tykkää maallisesti puhutuista, vaikkakin teologis-henkisistä puheista.

Vähän sama juttu jos alkaisin puhua musiikista pelkillä klassisen musiikin termeillä. Harva ymmärtäisi, vaikka asia muuten olisi yksinkertaista ymmärtää jos sen ilmaisisi selkokielellä.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #18 : 17.07.07 - klo:08:57 »
No hyvä. :wink:
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #19 : 17.07.07 - klo:13:52 »
Ihan ehdottomasti olen An-nan kanssa samaa mielta! Muutenkin puheet joissa asioita kasitellaan vain yleisella tasolla koskettavat harvemmin. Mut sitten kun puhuja uskaltaa ottaa esimerkin "elavasta elamasta" samaistumiskohta on selva. Ja tietenkin tama patee uskonnollisiin asioihin aivan erityisesti, silla niita on usein (ainakin tavallisen maallikon) aika vaikea ymmartaa.
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #20 : 22.07.07 - klo:23:23 »
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Olenko ainut, jonka mielestä Löytyn puhe oli vaikuttava?

Et. Minäkin pidin siitä. On paljon tukahtunutta kaunaa ja vihaa, joiden juuret johtavat kansalaissotaan. En sitten tiedä, mitä tässä vanhojen haavojen avaamisella tarkoitetaan. Miten anteeksiantaminen ja -saaminen tapahtuu? Totuuskomissio? Löytyn puheenvuoro lohdutti varmasti joitakin joka tapauksessa. Minut se sai kyselemään isovanhempieni osuudesta, mutta eipä tullut vastauksia. Häpeällistä ja tuskallistahan se oli, monen valkoisen ja punaisenkin mielestä lisäksi kunniakasta. Voittajia on kuitenkin myös siinä lajissa vain yksi. Parhaansa yrittäminen suo kyllä tyydytystä.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
samaa mielipuolta
« Vastaus #21 : 23.07.07 - klo:06:33 »
Lainaus käyttäjältä: "satman"
Lainaus käyttäjältä: "An-na"
Olenko ainut, jonka mielestä Löytyn puhe oli vaikuttava?

Et. Minäkin pidin siitä. On paljon tukahtunutta kaunaa ja vihaa, joiden juuret johtavat kansalaissotaan. En sitten tiedä, mitä tässä vanhojen haavojen avaamisella tarkoitetaan. Miten anteeksiantaminen ja -saaminen tapahtuu? Totuuskomissio? Löytyn puheenvuoro lohdutti varmasti joitakin joka tapauksessa. Minut se sai kyselemään isovanhempieni osuudesta, mutta eipä tullut vastauksia. Häpeällistä ja tuskallistahan se oli, monen valkoisen ja punaisenkin mielestä lisäksi kunniakasta. Voittajia on kuitenkin myös siinä lajissa vain yksi. Parhaansa yrittäminen suo kyllä tyydytystä.


Jotenkin samaa mieltä.
Kerran nuorena miehenä seurustelin yhden kiinalaisen tytön kanssa. Jie. hänellä oli outo omasta kulttuuristaan peräisin oleva tapa. En tiedä oliko se sitten paras, mutta arvostan joitain kiinalaisten tapoja, sillä aika vanha kulttuuri se on ja kait nekin jotain on oppinut vuosien varrella, vaikkakkin Raamattu on paras elämänohjeita sisältävä teos.

Niin se tapa oli sellainen: Kun tuli joku asia joka ei onnistunut, teimme silloin kauppaa kiinasta Suomeen ja toistepäin, se oli sellainen harrastus hänen opiskelun ja mun työelämän ohessa. No kun joku homma ei onnistunut ja meni puihin, niin siitä asiasta ei enään puhuttu. Siitä tuli TABU, se juttu haudattiin ja kun vedin joskus kiusalla esiin sen asian oli hiljaisuus aina vastassa. Aika paljon niitä tabuja siis asioita tuli joista ei juteltu. Oli aika hauskaakin minusta se ja jotkut muut hassutkin tavat joita erikulttuurissa olivat. Ainainen hymyily jopa vihamiehille, mutta sisimmässä kiehui ja muita.

Minusta toi asia veljessodastamme voisi jo julistaa Tabuksi josta ei enään keskusteltaisi. Kun se tuo väkisinkin kismaa ja pahaa mieltä ja jopa vihaa.

Minua se alkaa rassaamaan kun se oli myös sellainen luokkasota ja kun sitä aletaan availla ja muistella alkaa itselläkin punaisten puolelle mielessä kääntyminen ja pieni herraviha alkaa nousemaan. Se availu jotenkin radikalisoi.

 Me punalipun nostamme ja huudamme. t t t se punikki..Heh muistuu jo taistelulaulut 60 luvulta. Vaikkakin silloin olin ihan kakara, mutta hämärästi muistan sen radikaalin aikajakson ja miten pinnasin koulusta ja keitin kahvia jota en ois saanu tehdä ja katoin töllöstä Vietnaminsotaa.
 No tossakin näkee mitä kansalaissodan mieleen tuominen saa aikaan.

Eikös haudata se sota. Jumalakin hautasi jonkun sukukunnan vanhassatestamentissa, eikä siitä enään sen enempää Raamatussa eikä muuallakaan.
Tik toc.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Re: samaa mielipuolta
« Vastaus #22 : 23.07.07 - klo:08:37 »
Lainaus käyttäjältä: "Viisveisaaja"
Minusta toi asia veljessodastamme voisi jo julistaa Tabuksi josta ei enään keskusteltaisi. Kun se tuo väkisinkin kismaa ja pahaa mieltä ja jopa vihaa.

Ymmärrän näkemyksesi, mutta samalla totean, että a) olen eri mieltä ja b) meidän mielipiteet ei tässä auttaisikaan, siitä sodasta kyllä puhutaan jatkossakin.

Syynä on se, että tutkimus tulee stiä käsittelemään ja myös löytämään uusia näkökulmia asiaan. Onhan esimerkiksi nuijasodasta löytynyt sanottavaa sadoiksi vuoksiksi, enkä usko, että esim. Heikki Ylikangas olisi tyhjentänyt aiheen niin, ettei siihen enää tarvitsisi puuttua. Ja nuijasodasta on sentään huomattavasti vähemmän aineistoa kuin vuosien 1917-18 tapahtumista. Tutkimusmenetelmätkin kehittyvät ja koko muun historiantutkimuksen täydentyvä kuva aikakaudesta nostaa esiin uusia kysymyksiä ja tapoja lukea lähteitä.

Hyvä esimerkki tästä on taannoinen keskustelu Viipurin taisteluista. Montakohan hyllymetriä siitäkin ehdittiin kirjoittaa, ennen kuin Ilta-Sanomien uuttera toimitus hoksasi, että lasketaanpas kuolleet. Lähteet olivat olleet olemassa, mutta laskematta oli siihen asti jäänyt.

Mt

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #23 : 23.07.07 - klo:11:38 »
Eikä minusta asiosta vaikeneminen ole ratkaisu mihinkään. Niin kauan kuin asiat (mitkä tahansa) painavat, vaivaavat ja mieltä askarruttavat, niistä tulisi puhua. Aikaa on kulunut kuitenkin jo sen verran, että aivan niin tulehtunut asia ei vuoden 1918 sota enää ole, sitä pystytään jo melko objektiivisesti, ainakin nuorempi ikäpolvi, katsomaan.

Kuinka paljon ihmissuhteitakin pelastettaisiin, jos vaan puhuttaisiin eikä lakaistaisi ongelmia maton alle. Jonkun asian julistaminen tabuksi osoittaa nimenomaan sen, että asia pitäisi nostaa esille eikä vaieta siitä.

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #24 : 23.07.07 - klo:13:35 »
Asioista on tosiaan tarkeata puhua ja vallankin naista ns."pahoista asioista", silla niista voi oppia. Eika siita nyt taas niin kauan ole, oma isoisanikin oli vapaussodan invalidi. Tarkea on myos muistaa et punaiset ja valkoiset taisteli rinta rinnan yhteista vihollista (Venajaa) vastaan toisessa maailmansodassa. Mut nyt pitas kylla oikeesti kayda lukees se Loytyn puhe, ennen ku puhuu lisaa lapia paahansa  :lol:
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Re: Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #25 : 23.07.07 - klo:14:26 »
Lainaus käyttäjältä: "satman"
On paljon tukahtunutta kaunaa ja vihaa, joiden juuret johtavat kansalaissotaan. En sitten tiedä, mitä tässä vanhojen haavojen avaamisella tarkoitetaan. Miten anteeksiantaminen ja -saaminen tapahtuu? Totuuskomissio?


Meillä on jo 3-5 sukupolvea, joissa vapaus/kansalaissodan vastakkaiset puolet ovat menneet ristiin. Monista punaisten puolella taistelleiden jälkeläisistä on tullut oikeiston kannattajia ja monista valkoisten puolella taistelleiden vasemmiston kannattajia. Vaikka itse olenkin kokoomuslainen, en pidä mitenkään kummallisena sitä, että lapseni kannattavat vihreitä ja vasemmistoa. Jokainen sukupolvi valitsee itse oman maailmankatsomuksensa.

Ymmärtääkseni ei ole olemassa jäljellä sellaista kaunaa ja vihaa, joka johtuisi vapaus/kansalaissodasta. On aivan eri asia, että vasemmisto tuo aina silloin tällöin esille luokkataisteluteeman ainakin juhlapuheissa ja lauluissa.

Enkä ymmärrä, miksi nyt tarvittaisiin totuuskomissio setvimään 80 - 90 vuotta vanhoja asioita. Totuus ei totuuskomission kautta kuitenkaan tulisi esille. Eikä vapaus/kansalaissodasta yhtä totuutta ole olemassakaan.

Mitä sitten tehtäisiin henkilökohtaisella tasolla? Kysehän on viime kädessä ihmisistä, niistä, jotka kuolivat ase kädessä, joita kidutettiin, joita  teloitettiin, joilta vietiin ihmisoikeudet tai jotka kuolivat vankileireillä.
Acta, non verba.

Hölkänen

  • Vieras
Re: samaa mielipuolta
« Vastaus #26 : 23.07.07 - klo:22:48 »
Lainaus käyttäjältä: "Viisveisaaja"
muistan sen radikaalin aikajakson ja miten pinnasin koulusta ja keitin kahvia jota en ois saanu tehdä ja katoin töllöstä Vietnaminsotaa.


*reps* :lol:

Jos meidänkin isällä oli samanlainen angstijakso silloin, ymmärrän häntä taas vähän paremmin. :P

Eikös historiaa sen takia tutkita? Ymmärtäessämme jotakin isovanhemmistamme ymmärrämme jotakin vanhemmistamme ja lopulta jotakin myös itsestämme. Jos historia on kirjoitettu yksipuolisesti ja kaunistellen, se ei tunnu täsmäävän todellisuuden kanssa, ja epämääräinen ristiriita vaivaa sukupolvea toisensa perään. Kun edelliset sodat haudataan, seuraavat alkavat itää.

Itselleni kylläkin oli ihan riittävän valaisevaa lukea Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia. Siinä kerrotaan vuoden 1918 tapahtumista aika rujosti.

Talvi- ja erityisesti Jatkosodan historia sen sijaan on nukkunut aika nättiä Ruususen unta sitten 60-luvun. Sana "torjuntavoitto" menee minun järkeni mukaan molemmilta puoliskoiltaan metsään.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Re: samaa mielipuolta
« Vastaus #27 : 24.07.07 - klo:06:19 »
Olen ihan varma että siitä sodasta ei löydy kuin väärintekijöitä, jopa pappeja myöten.
 Vanhurskaan on kunnia antaa rikosanteeksi. Rakkaus ei MUISTELE kärsimäänsä pahaa.
Tik toc.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #28 : 24.07.07 - klo:08:14 »
Jonkin evankeelisen sanomana oli se, että körttiläiset kansankirkossa puhuu erilaisista näkökulmista... "toisaalta ja sitten toisaalta". Se oli kritiikkiä. Mutta kun se on näin. Pseudopohjalaisena puhun vapaussodasta, mutta sisällissota tai luokkasotakin on totta. En ole subjektivisti enkä emotivisti, mutta meillä on erilaisia näkökulmia tähän sotaan. Ärsyttää se, ettei asiasta saisi puhua.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Lahden herättäjäjuhlien seurapuheet
« Vastaus #29 : 24.07.07 - klo:14:59 »
En ole vielä ottanut tähän kantaa tahallani, mutta kai se on tehtävä.

Minulla oli kaksi isoisää kuten useimmilla. Isäni isä oli Pietarissa Suomen valtion virkamiehenä ja joutui punaisten vangiksi. Isoäitini tuotuaan perheen lapset ja anoppinsa turvaan Suomeen kävi ostamassa miehensä vapaaksi pöytähopeilla, jotka oli ommeltu takin vuoriin piiloon. No isoisäni saapui sitten Suomeen ja joutui Viipurissa valkoisten vangitsemaksi. Kolmen kuukauden kuluttua oikeus vapautti hänet sillä perusteella, ettei voinut olla punainen, koska oli ollut niiden vankina. Isovanhempani olivat Suomen kansalaisia ja täysin suomalaisia, jotka ajan tapaan olivat Pietarisa töissä kuten 25000 muutakin perheineen. Hänen mielipiteistään ja asenteistaan en tiedä muuta kuin mitä olen kuullut, että politiikkaa ei kotona saanut puhua. Hän kuoli ennen syntymääni.

Äitini isä oli seppänä Helsingin kaupungilla ja siksi luonnollisesti punainen ollen vankina ensin Tammisaaressa ja sitten Suomenlinnassa. Suomenlinnassa kävi pappi kahdesti tarjoamassa viimeistä ehtoolista, mutta isoisäni kieltäytyi siitä perustellen asiaa pastorille sillä, ettei ole tässä asiassa syntiä tehnyt. Hän pääsi sieltä elävänä pois ja eli pidempään aina vuoteen 1969. Hänen kertomuksensa muistan hyvin. Hän ei ollut tippaakkaan katkera, vaan puhui avoimesti asioista ilman tuskaa. Hänelle ne eivät olleet ongelma. Vihaisempi hän oli kommunisteille. Itse hän oli tiukka tannerilainen demari.

Siis vanhempani ovat tältä osin aika erilaisista lähtökohdista ja meillä ei ole politiikkaa kotona koskaan puhuttu eikä sihen näkyvästi osallistuttu, mutta aina on äänestämässä käyty.

Minusta ei nämä asiat enää parane repimällä. Montaa näiden kärsineiden lasta ei ole enää elossa. Joka tapahtumista jotain muistaisi täytyy olla yli 90v. Annetaan arpien olla ja keskitytään tulevaan.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi