Tänään 61

[vn]

Niin juu, koen kyllä että huonona päivänä Vapahtajan tuntemuskin on minun puolelta heikkoa,
mutta tiedän Vapahtajani elävän ja kantavan minua.
Ja olen kai sellainen että on välillä koettava olevani nokka savessa, muutoin kai olen
aivan liikaa hälläväliä tyylinen itseriittoinen kasvamaton pintaliitäjä.


....koitin vanhaan vielä jatkaa...lykkäsin tähän... 

Jep, mutta tänään tällainen päivä...

Hyvää yötä foorumiystävät!   

Ja pyydän anteeksi kun olen höpissyt kaikenlaista...koitan hiljentyä...pestä suuni paremmin

[Riitta-mummi]

Tämän viimeisen lauseen soisin sinun jättäneen sanomatta.

Me kaikki täällä, luulisin, toivomme sydämestämme sinulle hyvää mieltä uskon osallisuudesta ja kanssakulkemisesta meidän muiden horjahtelevien kanssa.

Alatien kulkeminen ei ymmärtääkseni tarkoita surkeilua, vaan syntiensä jokapäiväistä selvittämistä Taivaan Isän edessä. Siinä ei ole mitään pahaa jos ei ylpeyden aihettakaan.

Älä minulle tästä loukkaannu, ja jos loukkaannut, anna anteeksi ! Iso-siskona otin ja vähän tukistin .

[vn]

Haukkasin liian ison palan kerralla ja haaskauduin lauseisiini.
Sanojen tasolla ehkä pysyisi paremmin hallinnassa, lyhyitä lauseita tai lause...

Kanttorimme sanoi mulle kerran kyllä hyvät sanat: "Jos et osaa laulaa, ole hiljaa"
Tänään olisi pitänyt soveltaa sitä naputellessanikin.
Ja sekin että ensin ajatus, sitten vasta puhe tai kirjoitus.

[Riitta-mummi]

Älä nyt taas toru itseäsi. Olen ajatellut että runoissasi on kehitystä.
 Muu ilmaisusi on muuttunut kokonaisista lauseista muutamiksi toistuviksi, kesken jääviksi ajatelmiksi jotka tekevät kyllä omanlaisensa surumielisen vaikutuksen, mutta et ehkä sitä itse huomaa.

Ehkä ymmärtäisin tarkoittamasi paremmin jos kirjoittaisit aivan arkikieltä. Se voisi olla hyvä kirjoittaminsenkin kannalta, olethan siitä sinäkin innostunut.

Minä en tietenkään ole minkään alan asiantuntija, kunhan vaan parastasi ajatellen höpisen.   Tänään olit siis tavaomaista alakulousempi. 

[PekkaV]

   Vn on sisäistänyt körttiläisen kurjuus-teologian.

 

[Riitta-mummi]

Kurjuus-teologia-sanalla en löytänyt mitään Googlelta. Laitappa selittäen !

[Riitta-mummi]

Ehkä tarkoitit Schoppenhauerilaisuutta:

Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main) oli saksalainen filosofi. Hän oli eräs 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja. Schopenhauer on tunnettu pessimistinä; elämä sinänsä oli hänen mielestään julmaa ja tarkoituksetonta. Schopenhauerin filosofialle olennainen käsite on persoonaton ”elämisen tahto”, jonka ilmenemismuoto kaikki elämä on, ja jota on mahdotonta tyydyttää. Tässä hänen ajattelunsa tulee lähelle joitakin itämaisia filosofioita, kuten buddhalaisuutta.

Siis buddhalaista pessimismiä ?

[vn]

Olen kuvitellut olevani arkinen.
Mutta se on ehkä hukkunut luovuuden, eloisuuden, omakohtaisen kokemuksen, tietotaidon
ym. puutteeseen.
Tiedostan musiikkiketjuissa kaavoihin kangistumisen ja itseni toistamisen.
Joskus harvoin olen jotain oivalluksia ja ahaa-elämyksiä kokenut, niistä olen ehkä toistuvasti
ja puutteellisesti kertonut. En ole huomannut itse sitä.
Niin, ja sekin kyllä, arkielämäni ei ole kovin rikasta ja vaihtelevaa, sekin toki köyhdyttänyt.
Hengellisissä asioissa ehkä mulla oman pään tuotteita, arkielämästä kertomisessa
en ole mielikuvitusta osannut lisätä.
Joskus koin tosi hyvänä tuon "Kirjoitelma-osion", mutta siinä mulla totaalinen tauko,
haluaisin kyllä nimenomaan sinne kirjoittaa jotain. Runopalstallakin hetkittäin innostun,
jos sanojen ympärille jotain löytyy.

[PekkaV]

   Minä vaivainen, vain mato matkamies maan - Veisuuveljet

1.
Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan,
monet vaellan vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsiä saan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, matkalla en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.

2.
Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
joka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.

3.
Tämä ruumis kun kylmäksi jäähtyvä on
ja kun kuolema silmäni sulkee,
ilo taivaassa lahjoita loppumaton,
pyhät minne sun tielläsi kulkee.
Isä, Poika ja Henki, sun kunniatas
joka paikka on täynnä ja kirkkauttas.
Sinun kiitos ja kunnia. Aamen.
   

Ruotsalainen 1656. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937, 1984. (VK 622)

Toisinto Lapualta

https://www.youtube.com/watch?v=7wdMcjdTmMQ

[Riitta-mummi]

Avoimuuttasi ei voi moittia.

Rohkeasti tähän päivään, me molemmat !

Tunnin päästä olen kilvoittelemassa salilla. Kilvoitus on se, etten yritäkään voittaa itseäni.

[malla]

Autokin on taas kuin uusi huollon jäljiltä.
Ja niin hyvä palvelu siellä aina, että jää hyvä maku ja fiilis käynnistä.

Ja lauantaille on jo reissu buukattuna, kun kuntokin alkaa olla ok, onneksi flunssa on mennyt menojaan.
Kestihän se aikansa, mutta nyt tuntuu hyvälle.

Hieno sää ulkona.

[vn]

Hyvä juttu että vihdoinkin olet parantunut, ja autokin kunnossa!  Kiitosaihe!   

[vn]

Tuli vietyä auto ekaan huoltoon, 32000 mittarissa.
Otin vuokra-auton että pääsen matkat bussia helpommalla, en ole tottunut niitä käyttämään.

[malla]

 

Juu, on hyvä että on sekö auto että itse kunnossa.
Johan sitä flunssaa kestikin aikansa.
---

Kävin muutamilla asioilla.
Kirjastossakin, palautin lasten kirjoja, joita olin lainannut ja otin uusia taas, kun lauantaina menen lapsenlapseni luokse.
Tykkää kun luetaan ja katsellaan kuvia, varsinkin maatila-aiheisia.
Siis nyt puhun, kirjoitan vanhemmasta lapsenlapsestani eli Pienestä Neidistä.

Ei sada, ei paistakaan, siis pilvipoutaa kelien puolesta tällä erää.

[Riitta-mummi]

Tällaisena sadepäivänä on keksittävä ajankulua. Nyt menimme ensi satamaan Tikkulan vanhaan tulitikkutehtaaseen jossa toimii ProPuu-yhdistyksen näyttely- ja myymälätilat.
Esillä oli 20-vuotis juhlanäyttely missä suurimmaksi osaksi oli puurakentamiseen liittyviä salvos- ja liitostekniikoita esittäviä palikoita ja hirsiä. Mattia ne kiinnostivat enemmän kuin minua. Joukkoon oli pantu esille ystäväni Mauno Hartmanin pienoistöitä. Oli mm. rakennuksen pihassa olevan Troija puuhevosen pienoismalli.

Lisää töitä oli rakennuksen ullakolla jonne oli melkoinen kipuaminen, mutta se kannatti. Sieltä avautui kaunis näkymä Vesijärvelle, vaikkakin sateenharmaa. Satamassa harmauteen toi väriä sirkus laitteineen.

Toinen vanha lahtelais-teollisuusrakennuskin käytiin. Lahden Rautateollisuuden vanha valimo on kokenut muodonmuutoksen ravintolaksi. Ravintola Wanha Valimo, Casseli on silloin-tällöin ruokailupaikkamme.
Kiinteistön omistaa nykyisin Kääntöpiiri-seurakunta joka vuokraa ravintolasalia yrittäjälle.