Itsekin olen kokenut saman ja jännästi todennut, että juuri flunssassa saan aina mielettömän hyviä ahaa-elämyksiä pohtiessani henkisiä ja hengellisiä opetuksia.
Tsemppiä sulle. Rukoilen tänään rukouksessani sinun pikaisen paranemisesi puolesta.
Kiitos! Todella, se rukous kuultiin, tästä ei kehittynyt mitään äkäistä. Tuo kokemus on mielenkiintoinen, isäni mainitsi kerran että pikkuinfektiot ovat kenkkuja mutta kovassa kuumeessa olo on juuri tämä suloisen välinpitämätön ja kuin ylentynyt. Tietty koska he menivät töihin joka kunnossa ja isäni taisi sairastella aika tavalla, hän ei vain koskaan valittanut. Luokkaa oli hankala jättää opettajatta ja joskin yläasteella tuntien peruminen ei kaaostanut koko koulupäivää se aiheutti yhtä kaikki ongelmia.
Olen ajatellut Laura-sarjan päätösjaksoa ja joskin siinä on kamala työ aika lailla onnellinen suoraan sanottuna siitä, että pääsen koko Laurasta. Fokus siirtyy siirtymistään ja joudun kampeamaan sitä kohti Lauraa. Mietin mitä ottaisin pois. Siitä on jo poistettu aika paljon. Kommelluksia saa tapahtua mutta edelleen tiedän että hiljainen kätketty teema on hieman kateissa. Kai se on kohti eroa kasvaminen. Ero stipendiaattikoulusta, ero entisistä suunnitelmista, ero Markuksesta ja se on vaikeahko.
Laura sai neuropsykologin ja oppi ymmärtämään vaaran ja hengenvaaran koskevan myös itseään. Se oli piilotettu neloseen.
Kolmonen on ihan erityylinen, se on trilleri ja jännäri mutta siinä Lauran ja Markuksen suhde syvenee ja sinne on piilotettu kysymys esikoisena elämisestä.
Markuksen isä on nimitellyt tanssivaa poikaansa neidiksi ja homppeliksi ja ajattelin käsitellä tämän päätökseen. Mark joka on joka tapauksessa toinen päähenkilöistä pääsee homokammostaan.
Kiertue ja hotellielämä rasittaa jokaista ja kiristää pinna. Päähenkilöiden ympärillä pörräävät Sarat Wendyt Mayt Kirstenit Johnit Annit Carlot, heistä jokaisella tulisi olla merkityssuhde päähenkilöihin, muuten tässä ei ole järjen pisaraa. Minun täytyy kai piirtää siitä kaavio taas ja katsoa sitten kerrontaa ja ehkä poistaa jokin teema, samoin antaa tekstin levätä enemmän juuri Lauran kanssa, nyt hän on poissa vai riittääkö jos hänet nähdään toisten silmin?
Silti minua helpottaisi jos jokaista langanpäätä ei tarvitsisi solmia sillä tekstistä tulee jälleen liian tiheää. Kaipaan kyllä tietopuolisemman kirjoittamisen, lukemisen ja aikuisten tekstien pariin vaikka tosi on, viimeinen yritelmä ennen Lauraa on ilmi nuortenkirja. Se kokeiluni viimeisellä kirjoituskurssilla, mitä defenssekä tarvitsee jos on hyvä eettinen ihminen, nuori korkein ihantein ja vedetään kansallissosialismin kannattajaksi ei ole aikuisten. En osaa sanoa missä kulkee raja.
Johan tuli tekstiä vähän väärälle saitille, anteeksi. No olen minä onnellinen työskennellessäni.
