Entä jos sekoitettaisiin kunnolla: kirkon jäsenet pitäisivät omat pyhänsä, muslimit omansa.
Kannatan tätä. Menisin vielä pidemmälle: Kaikissa niissä tehtävissä missä mahdollista, voisi työntekijä tehdä työnsä silloin kuin parhaiten sopii. Minulle sopisi ihan hyvin toisinaan pitää keskellä viikkoa vapaata ja työskennellä lauantaina
(tai sunnuntaina). (Entäs jos on perhe, joista osa on kristittyjä ja osa muslimeja, niin sittenkö eivät perheenä pääsisi juhlimaan yhdessä, työn häiritsemättä? Toisaalta niinhän se on sairaanhoitajan tai poliisinkin perheessä...)
Tässä arkipyhäasiassa pitäisi kai kuitenkin olla kysymys kokonaistuntimäärästä, jonka työntekijä vuoden aikana tekee, ei siitä, ovatko jotkin tietyt päivät työpäiviä vai eivät. Ne tehtävät, jotka on ihan välttämätöntä tehdä arkipyhinä, hoidetaan silloin jo nytkin, ja lisäksi vielä moni ei-välttämätönkin tehtävä.