Muissa seurakunnissa?

[Jari L]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin , että oletteko käyneet muissa seuroissa. esim. vapaissa suunnissa (helluntaisrk, vapaakirkko ym.)?
Jos olette, niin miten olette kokeneet sen?

[Teme]

Olen kuulunut yhteensä 7 vuotta vapaakirkkoon, joten on tullut "muutaman kerran" käytyä niin vapaakirkon kuin helluntaisrk:iden tilaisuuksissa. Ja voisin samalla tunnustaa, että olen vetänyt useamman kymmentä vapaakirkollista tilaisuutta / "jumalanpalvelusta", pitänyt ööö... ainakin toistasataa raamista vapaakirkon suojissa ja vaikka mitä muuta.

Pidän perinteisestä, vanhantyylisestä vapaakirkollisesta sunnuntai-aamun kokouksesta (jumalanpalvelus luterilaisittain), jossa käytetään Hengellistä laulukirjaa. Täydellinen vastenmielisyys taas on nykyistä ylistyskulttuuria kohtaan, jossa tuntuu olevan tärkeämpää jankuttaa Jumalalle kuinka arvollinen onkaan Jumalan edessä kuin tulla nöyränä Jumalan eteen kertomaan, että  yksin Kristuksen pyhyyden takia voi olla Jumalan oma. (En usko, että Jumala on niin tyhmä, että Hänelle tarvii kertoa olevansa Hänen edessään ylistämässä tai että Hänen nimeään korotetaan.)

http://www.lysti.net/teme/  on enemmän siitä, miksi siirryin luterilaiseksi.

Teme

[seppos]

Täydellinen vastenmielisyys taas on nykyistä ylistyskulttuuria kohtaan, jossa tuntuu olevan tärkeämpää jankuttaa Jumalalle kuinka arvollinen onkaan Jumalan edessä kuin tulla nöyränä Jumalan eteen kertomaan, että  yksin Kristuksen pyhyyden takia voi olla Jumalan oma. (En usko, että Jumala on niin tyhmä, että Hänelle tarvii kertoa olevansa Hänen edessään ylistämässä tai että Hänen nimeään korotetaan.)

http://www.lysti.net/teme/  on enemmän siitä, miksi siirryin luterilaiseksi.

Teme

Olen tuon sanonut joskus, että älkää turhaan rimputelko Taivaan Isän ovikelloa. Kyllä hän avaa kun on tarpeen. Toisaalta eikö Älä turhaan lausu jne suorastaan kiellä tuon hengellisen hömpän.

[Soopeli]

Jonkun kerran olen hellareitten tilaisuuksissa käynyt, ja todennut, että sielullisuutta ja todellista Pyhän Hengen vaikutusta ei useinkaan osata tai pyritä erottamaan. Asioita ylihengellistetään, ja se mikä on todellisuudessa sielullista, laitetaankin Hengen vaikutuksen nimiin. Se voi olla hengellisesti aika vaarallista, jos asiat ei sitten sujukaan niinkuin itse haluaisi. Itse olen tullut myös melko allergiseksi kaikenlaiselle karismaattiselle ylistykselle. Ylistyslaulut eivät ole sisällöltään kovinkaan rakentavia hengellisesti. Ja miksi pitää olla niin kova mökä ja meno, eikö Jumala puhuttele ihmistä nimenomaan hiljaisin kuiskauksin?

Kyllä helluntailaiset on silti kristittyjä siinä missä muutkin, sitä en mene kiistämään, ja he tekevät arvokasta työtä mm. sisälähetystyön saralla. Ihmisiä on vain niin moneksi, mikä sopii toisille, ei sovi kaikille. Onneksi saamme palvella Jumalaa monilla eri tavoilla.

[seppos]

Kyllä helluntailaiset on silti kristittyjä siinä missä muutkin, sitä en mene kiistämään, ja he tekevät arvokasta työtä mm. sisälähetystyön saralla. Ihmisiä on vain niin moneksi, mikä sopii toisille, ei sovi kaikille. Onneksi saamme palvella Jumalaa monilla eri tavoilla.

Tuo on kohta, jota en käy koskaan arvostelemaan.  Taivaan isä hoitaa omansa. Ainoa mitä voin rohkeasti todeta. Joka väittää olevansa ainoa oikassa oleva tai kuuluvansa heihin on väärässä.

[Anonymous]

Olen ollut Kansan Raamattuseuran opiskelijatoiminnassa. Netin keskustelupalstojen kautta myös karismaattinen liike on tuttu. Esimerkiksi helluntailaisuus on minusta oikein hyvä hengellinen koti ihmiselle, joka on saanut uskonasiat sydämelleen ja on henkisesti suhteellisen eheä. Siellä on paljon vilpittömiä, palavasti Herralle omistautuneita kristittyjä, mutta Pekka Simojoen laulun "särkyneiden majataloiksi" en noita piirejä tunnista; meille kansankirkko on parempi paikka.

Vapaakirkollisissa ja uuspietistisissä liikkeissä on mielestäni jonkin verran omavanhurskautta. KRS:ssä minua häiritsi tietynlainen tekemällä tekeminen. Sana 'evankeliointi' kertoo paljon. Yhteisö muistutti enemmän firmaa kuin seurakuntaa. Firmaa, jonka tehtävä on mahdollisimman tehokkaasti pitää ihmiset uskossa ja evankelioida uusia ihmisiä. Tällainen tuntuu minusta aivan mielettömältä, koska itse en pysty erottelemaan ihmisiä 'uskoviin' ja 'ei-uskoviin'. Kristityn tehtävä ei ole varmistaa omaa taivaspaikkaansa eikä liioin markkinoida uskonratkaisua vaan pikemminkin armoa ja rakkautta - armolla ja rakkaudella.

Pahinta on mielestäni liikkeiden suhtautuminen elämän varjopuoliin. Ellei niitä suorastaan demonisoida, niin ainakin niitä peitellään mikäli vain mahdollista, jotta ulospäin näkyisi ihanneuskovan kuva. Ja siitä on seurannut paljon pahaa. Mutta silti olen sitä mieltä, että liikkeet ovat enimmäkseen oikealla asialla ja niistä saa tavallinen luterilainenkin paljon hyvää hengen ravintoa.

[Hölkänen]

Joo, tuo ylläoleva oli meikäläisen pöläys, mutta ehdin näköjään uloskirjautua.

[Teme]

Mulle tuli kiusaus Hölkäsen firma-kuvauksen  perusteella kertoa, mitä se käytännössä merkitsee. Yksi eniten risoneita asioita oli, että lapsityö nähdään vain evankelioivana, eikä lapsia kasvattavana ja opettavana. Nyt taidan ekan kerran julkisesti kirjoittaa, että tuo asenne oli yksi syy, miksi totesin, että "ei kiitos vapaakirkolle - meidän lapsia ei siellä tulla silppuamaan". Aika monta muutakin asiaa kyllä tuosta firma-kuvauksesta voisin sanoa, mutta jätän tällä kertaa. Jos joskus päädyn hyvässä ja luotettavassa miesporukassa saunomaan ja päästään siihen aiheeseen kiinni, voinkin hieman aueta yllättäen.

Teme

[Kauhanen T]

Jos joskus päädyn hyvässä ja luotettavassa miesporukassa saunomaan ja päästään siihen aiheeseen kiinni, voinkin hieman aueta yllättäen.

Kannattaa aueta! Kun saa niitä kokemuksia purettua, saa suhteen omaan taustaansa ehkä jotenkin selkeäksi. Sitten voi kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin ja ehkä rohkenee muiden kirkkojen ja liikkeiden vikoilemisen sijaan miettiä, mitä herännäisyydelle nykyään kuuluu.

[Teme]

Ei pahus! Pakko tuosta on todeta, että tulosvastuu on myös srk:ille (tässä asiayhtydessä siis ei-luterialisille srk:ille) päivän sana. Samaten budjetointi uskossa on aika c00l ollut Yksi jälkimmäistä harrastanut srk pysyi hengissä (ei siis pistetty konkurssiin) vain, koska heidän hienoa, juuri ennen lamaa valuuttalainalla rakennettua kirkkoa ei voinut käyttää muuksi kuin kirkoksi. Vuosi toisensa jälkeen räävittiin jostain (esim. nuorisotyöntekijän palkoista) rahat edes korkoihin. Hyvällä säkällä jäi vielä vähän lainan lyhennyksiin kun sopivasti kerjättiin ja kiristettiin. Tais jotkut jutut mennä myös hieman lain hengen ulkopuolellakin, vaikka ehkä kirjainta noudattivatkin.... Pankki tiesi, että korotkin ovat paremmat kuin vain valtava rakennus, jota ei kukaan halua ja joka pitää kuitenkin ainakin lämmittää.

Jooh... ja samanlaista budjetointia tehtiin ainakin vielä 2001 kun olin yhden vapiksen toiminnassa. Silloin sellaisen asenteen kyllä haukuin, mutta turhaan. Ei minun uskoni riittänyt tekemään sen hetken tuloihin nähden alijäämäistä budjettia. Senköhän takia ne... uh... jooh... pidän turpani kiinni aiheesta. Menee liian paljon inside jutuksi, jonka vain menestysteologiaa tarpeeksi läheltä nähneet tajuaa.

(Epäkohdista huolimatta pidän yhä monista vapaakirkon piirteistä, joiden toivoisin näkyvän myös kansankirkkomme parissa. Esim. montaa aktiiviseurakuntalaista ei ollut, jotka eivät olisi osallistuneet tomintaan myös omilla käsillään ja taidoillaan. Tekemiseen annettiin mahdollisuus, siihen kannustettiin, sitä ohjattiin. Välillä tuntuu, että ev.lut. kirkon sisällä tärkeintä on vain, että sakki käy kirkossa, vaikka kädet ev.lut. srk:laisillakin on. Tietenkin yksi ongelma on, että ev.lut. kirkko on liian laaja pinta-alaltaan. Jos haluaisin saada tukea johonkin projektiin, mistä aloittaa sen hakeminen? Ei hajuakaan... evankeliointiketjussa on muutama ajatus siitä, mitä voisi tehdä. Kysymykseksi vain jää, miten... Useimmat herätysliikkeet keskittyvät liikaa omien intressien ajamiseen. Siksi yhteistyö niiden kanssa on jäänyt aina hyvin lyhyeen. Kirkon työntekijät taas ovat liian kiireisiä omassa varsinaisessa työssään.)

Teme

[seppos]

Ei pahus! Pakko tuosta on todeta, että tulosvastuu on myös srk:ille (tässä asiayhtydessä siis ei-luterialisille srk:ille) päivän sana.Teme

Näin se on kyllä Luterilaisissakinj seurakunnissa. Pitäisi osata pikkuisen taloudellista ajattelua. Verotusautomaatti ei ole enää mikään itsestäänselvyys. Kirkkoneuvostot ovat kovilla, jos siellä on vain humanisteja eikä kukaan ymmärrä raha-asioita.

[Teme]

Tulosvastuu rahan kanssa on ihan ok, mutta jos tulosvastuu koskee sieluja, niin silloin joku mättää...

Teme

[seppos]

Tulosvastuu rahan kanssa on ihan ok, mutta jos tulosvastuu koskee sieluja, niin silloin joku mättää...

Teme

Tuota en voi kuin allekirjoittaa. Jumala herättää ei ihminen, vaikka Kalevi Lehtinen aikoinaan toisin opettikin.

[Teme]

Ehkä vois sitten vuorostaan kehakin noita muita Usei vapaissa suunnissa on yhteisöllisyys paremmin kuin luterilaisessa. Ainakin minä putosin aika lailla sosiaaliseen tyhjiöön, kun lähdin vapiksesta ja vieläkin olen hieman turhan syvällä siinä tyhjiössä. Se rassaa aina välillä, mutta on se pienempi paha kuin muutama muu juttu...

Teme

[llwyd]

Siionin Kannel -seuroissa on tullut käytyä. Paljon hyvää puhetta, joskin vähän oudolla "murteella". Eikä niin paljon tilaa murheellisille ja särkyneille, mutta silti hyvää luterilaista evästä ja mukavia ihmisiä. No, Siionin Kannel itse on mitä on: ah, niin SIEVIÄ, iloisia laulelmia... Joku "Nyt ylös sieluni" erottuu sieltä kuin kotka kyyhkysten joukosta. Evankelisuuden kivuliasta naispappeus-kysymystä en pysty ymmärtämään, mutta seuroissa nämä asiat eivät kauheasti heijastu, onneksi.