Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: vn - 29.08.17 - klo:19:26
-
Niin juu, koen kyllä että huonona päivänä Vapahtajan tuntemuskin on minun puolelta heikkoa,
mutta tiedän Vapahtajani elävän ja kantavan minua.
Ja olen kai sellainen että on välillä koettava olevani nokka savessa, muutoin kai olen
aivan liikaa hälläväliä tyylinen itseriittoinen kasvamaton pintaliitäjä.
....koitin vanhaan vielä jatkaa...lykkäsin tähän... :eusa_angel:
Jep, mutta tänään tällainen päivä...
Hyvää yötä foorumiystävät! :039:
Ja pyydän anteeksi kun olen höpissyt kaikenlaista...koitan hiljentyä...pestä suuni paremmin
-
Tämän viimeisen lauseen soisin sinun jättäneen sanomatta.
Me kaikki täällä, luulisin, toivomme sydämestämme sinulle hyvää mieltä uskon osallisuudesta ja kanssakulkemisesta meidän muiden horjahtelevien kanssa.
Alatien kulkeminen ei ymmärtääkseni tarkoita surkeilua, vaan syntiensä jokapäiväistä selvittämistä Taivaan Isän edessä. Siinä ei ole mitään pahaa jos ei ylpeyden aihettakaan.
Älä minulle tästä loukkaannu, ja jos loukkaannut, anna anteeksi ! Iso-siskona otin ja vähän tukistin . :002:
-
Haukkasin liian ison palan kerralla ja haaskauduin lauseisiini.
Sanojen tasolla ehkä pysyisi paremmin hallinnassa, lyhyitä lauseita tai lause... :eusa_angel:
Kanttorimme sanoi mulle kerran kyllä hyvät sanat: "Jos et osaa laulaa, ole hiljaa"
Tänään olisi pitänyt soveltaa sitä naputellessanikin.
Ja sekin että ensin ajatus, sitten vasta puhe tai kirjoitus.
-
Älä nyt taas toru itseäsi. Olen ajatellut että runoissasi on kehitystä.
Muu ilmaisusi on muuttunut kokonaisista lauseista muutamiksi toistuviksi, kesken jääviksi ajatelmiksi jotka tekevät kyllä omanlaisensa surumielisen vaikutuksen, mutta et ehkä sitä itse huomaa.
Ehkä ymmärtäisin tarkoittamasi paremmin jos kirjoittaisit aivan arkikieltä. Se voisi olla hyvä kirjoittaminsenkin kannalta, olethan siitä sinäkin innostunut.
Minä en tietenkään ole minkään alan asiantuntija, kunhan vaan parastasi ajatellen höpisen. Tänään olit siis tavaomaista alakulousempi. :102:
-
Vn on sisäistänyt körttiläisen kurjuus-teologian.
-
Kurjuus-teologia-sanalla en löytänyt mitään Googlelta. Laitappa selittäen ! :icon_wink:
-
Ehkä tarkoitit Schoppenhauerilaisuutta:
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main) oli saksalainen filosofi. Hän oli eräs 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja. Schopenhauer on tunnettu pessimistinä; elämä sinänsä oli hänen mielestään julmaa ja tarkoituksetonta. Schopenhauerin filosofialle olennainen käsite on persoonaton ”elämisen tahto”, jonka ilmenemismuoto kaikki elämä on, ja jota on mahdotonta tyydyttää. Tässä hänen ajattelunsa tulee lähelle joitakin itämaisia filosofioita, kuten buddhalaisuutta.
Siis buddhalaista pessimismiä ?
-
Olen kuvitellut olevani arkinen.
Mutta se on ehkä hukkunut luovuuden, eloisuuden, omakohtaisen kokemuksen, tietotaidon
ym. puutteeseen.
Tiedostan musiikkiketjuissa kaavoihin kangistumisen ja itseni toistamisen.
Joskus harvoin olen jotain oivalluksia ja ahaa-elämyksiä kokenut, niistä olen ehkä toistuvasti
ja puutteellisesti kertonut. En ole huomannut itse sitä.
Niin, ja sekin kyllä, arkielämäni ei ole kovin rikasta ja vaihtelevaa, sekin toki köyhdyttänyt.
Hengellisissä asioissa ehkä mulla oman pään tuotteita, arkielämästä kertomisessa
en ole mielikuvitusta osannut lisätä.
Joskus koin tosi hyvänä tuon "Kirjoitelma-osion", mutta siinä mulla totaalinen tauko,
haluaisin kyllä nimenomaan sinne kirjoittaa jotain. Runopalstallakin hetkittäin innostun,
jos sanojen ympärille jotain löytyy.
-
Minä vaivainen, vain mato matkamies maan - Veisuuveljet
1.
Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan,
monet vaellan vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsiä saan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, matkalla en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.
2.
Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään,
joka säilyä voisi maan päällä!
Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään,
kuten kuihtuvi kukkanen täällä.
Elo täällä kuin unta ja varjoa on,
kuten kuohuva koski se on levoton,
veden lailla se hiekkahan haihtuu.
3.
Tämä ruumis kun kylmäksi jäähtyvä on
ja kun kuolema silmäni sulkee,
ilo taivaassa lahjoita loppumaton,
pyhät minne sun tielläsi kulkee.
Isä, Poika ja Henki, sun kunniatas
joka paikka on täynnä ja kirkkauttas.
Sinun kiitos ja kunnia. Aamen.
Ruotsalainen 1656. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937, 1984. (VK 622)
Toisinto Lapualta
https://www.youtube.com/watch?v=7wdMcjdTmMQ
-
Avoimuuttasi ei voi moittia.
Rohkeasti tähän päivään, me molemmat ! :052:
Tunnin päästä olen kilvoittelemassa salilla. Kilvoitus on se, etten yritäkään voittaa itseäni.
-
Autokin on taas kuin uusi huollon jäljiltä.
Ja niin hyvä palvelu siellä aina, että jää hyvä maku ja fiilis käynnistä.
Ja lauantaille on jo reissu buukattuna, kun kuntokin alkaa olla ok, onneksi flunssa on mennyt menojaan.
Kestihän se aikansa, mutta nyt tuntuu hyvälle.
Hieno sää ulkona.
-
Hyvä juttu että vihdoinkin olet parantunut, ja autokin kunnossa! Kiitosaihe! :109: :039:
-
Tuli vietyä auto ekaan huoltoon, 32000 mittarissa.
Otin vuokra-auton että pääsen matkat bussia helpommalla, en ole tottunut niitä käyttämään.
-
:039:
Juu, on hyvä että on sekö auto että itse kunnossa. :icon_biggrin:
Johan sitä flunssaa kestikin aikansa.
---
Kävin muutamilla asioilla.
Kirjastossakin, palautin lasten kirjoja, joita olin lainannut ja otin uusia taas, kun lauantaina menen lapsenlapseni luokse.
Tykkää kun luetaan ja katsellaan kuvia, varsinkin maatila-aiheisia.
Siis nyt puhun, kirjoitan vanhemmasta lapsenlapsestani eli Pienestä Neidistä.
Ei sada, ei paistakaan, siis pilvipoutaa kelien puolesta tällä erää.
-
Tällaisena sadepäivänä on keksittävä ajankulua. Nyt menimme ensi satamaan Tikkulan vanhaan tulitikkutehtaaseen jossa toimii ProPuu-yhdistyksen näyttely- ja myymälätilat.
Esillä oli 20-vuotis juhlanäyttely missä suurimmaksi osaksi oli puurakentamiseen liittyviä salvos- ja liitostekniikoita esittäviä palikoita ja hirsiä. Mattia ne kiinnostivat enemmän kuin minua. Joukkoon oli pantu esille ystäväni Mauno Hartmanin pienoistöitä. Oli mm. rakennuksen pihassa olevan Troija puuhevosen pienoismalli.
Lisää töitä oli rakennuksen ullakolla jonne oli melkoinen kipuaminen, mutta se kannatti. Sieltä avautui kaunis näkymä Vesijärvelle, vaikkakin sateenharmaa. Satamassa harmauteen toi väriä sirkus laitteineen.
Toinen vanha lahtelais-teollisuusrakennuskin käytiin. Lahden Rautateollisuuden vanha valimo on kokenut muodonmuutoksen ravintolaksi. Ravintola Wanha Valimo, Casseli on silloin-tällöin ruokailupaikkamme.
Kiinteistön omistaa nykyisin Kääntöpiiri-seurakunta joka vuokraa ravintolasalia yrittäjälle.
-
Suunnilleen hahmotan nuo paikat, tutustuminen jäänyt olemattomiin.
Syömässä käyty tuttavien kanssa rannassa urheilukeskuksen lähellä, en muista paikan nimeä.
-
Pro Puu on Sibeliustaloa viistosti vastapäätä, kadun eteläpuolella josta alkaa Vesijärvenkatu.
Wanha Valimo on myös Vesijärvenkadulla, satamasta vajaa kilometri keskustaan päin ja yli Lahdenkadun liikennevalojen.
Tarkoitatko ruokapaikkaanne siinä Jalkarannantien sivulla rannan puolella. Se on Lokki, osittain veden päällä sen kesäterassi. Palomiehet käy siellä.
Nyt Jalkarannatie on pantu poikki liikenteeltä siinä liikenneympyrän jälkeen. Toki sinne pääsee Hämeenlinnantien kautta.
Entinen linja-autoaseman seutu on möyritty kokonaan uuden Ranta-Kartanon rakennustyön takia, aidattu ja samaan liittyy katujärjestelyt Jalkarannan suuntaan.
-
Jep, juuri tuo lokki...kuvauksesi osuu siihen hyvin.
Tuttavat asuu nyt lähellä sitä paikkaa, aikaisemmin toisella puolen järveä, siis Mukkulan
puolella
-
Kävin kello- ja lauluharkoissa jälleen pienen tauon jälkeen.
Koen hyvänä olla niissä mukana, pystyn olemaan...kanttori on tosiaan saanut minussa
ihmeitä aikaan, olen saanut rohkeutta, olen valtavasti oppinut ja kehittynyt siitä miten
selvisin (tai en selvinnyt) kun lähdin mukaan joskus reilu viisi vuotta sitten.
Tykkäsin jo nuorena laulaa, mutta se harrastus jäi tauolle vuosikymmeniksi.
Iloitsen kun sain aloittaa uudestaan, olen innostunut nyt.
Aika rankka tuo tunnin kelloharkka, ja välillä kahden tunninkin lauluharkka heti perään.
-
Kaupunkireissu tehtynä...ihan kiva rauhassa kuleksia torilla ja muutamassa liikkeessä.
Mamu-torimyyjillä näytti olevan paljon mustikkaa ja kantarellia myynnissä,
sanottiin vaan että on itse kerätty.
Perunoita, silakkapihvejä, ulkokukka vielä...tarttui tällä kertaa matkaan.
-
Lauantai-päiväksi outo rytmi meillä tänään; Nukuttiin pitkään, ei siivottu. Kauppareisuun jälkeen syötiin, ja taas nukuttiin. Nyt yritän heräillä.
Illansuussa alkaa tv-maratooni, mutta en aio valvoa pitkään kuten eilen, tulee taas ' rytmihäiriö'.
Luin kuitenkin HS:n Kuukausiliitteestä pitkähkön jutun Angela Merkelistä jota pidän suuressa arvossa , ihmisenä joka käyttää saamaansa leiviskää hyvin.
-
Kävin seuroissa. Tuntui kaikin puolin hyvältä. Tapasin tutut rakkaat ystävät, ostin uuden Siionin, nyt turkoosikantisen isotekstisen, se löytyy laukusta helpommin kuin musta.
Puheet olivat sopivan vaihtelevat, omakohtaisesta pohdinnasta, lapsen ajatuksia Jumalan lapseudesta hienoon ja syvämietteiseen Jumalan etsimiseen päättyvään puheeseen.
Katseet suunnataan jo ensi kesän Juhliin Tampereella Kalevan kirkon puistossa. Marraskuussa meillä muistellaan omien, Lahden 2007 Juhlinen merkityksestä. Niihin olisi hyvä päästä, sillä niistä kohdallani alkoi matka tässä joukossa.
-
Poikamme +lapseet olivat meillä Kankaalassa lauantaista sunnuntaihin. Kaariina vei konkkaronkan Ouluun kahteen osoitteeseen. Minkä me voimme , jos seuraavan sukupolven ihmiset eivät osaa elää sovussa.
-
Minkä me voimme , jos seuraavan sukupolven ihmiset eivät osaa elää sovussa.
Eipä sille oikein mktään voi, itse ihmiset tekevät ratkaisunsa. Alkuun tuntuu raskaalta, mutta tottuu tuollaiseenkin tilanteeseen.
-
:039:
-
Levollinen ja hyvä päivä ollut.
Sain poikani kanssa jutella ja olla avuksi kenties.
Jos asuisin lähempänä lähtisin paikan päälle tutustumaan remppaongelmiin.
-
Menimme ruoka- ja LVI-ostosten jälkeen kurdipaikkaan syömään. Huh, huh, kolmen vartin odotus siitä tuli. Siellä oli isäntä yksin töissä, sairatapaus kuulemma, kunnes rouva tuli hätiin ja sitten vihdoin toinen työmieskin. Mutta hyvät kebabit syötiin !
-
Olen ollut viime päivinä reissunainen.
Ja välillä syönyt Reissumies leipää. :eusa_angel:
Kaunis syyspäivä oli ajella kotiin.
-
Uskon että viime päivien reissut ovat saaneet olla sinulle iloksi ja siunaukseksi! :eusa_angel: :039:
-
:eusa_angel: :039:
Ehdottomasti kyllä juuri näin on.
---
Kohta syön ja sitten pian koitan soittaa terveydenhoitajalle, soittoaika olisi 12:00-13:00
Pitää tilata aikaa korvakäytävien huuhteluun.
Molemmat korvat tukossa.
Olo hiukan hankalaa.
Se on mulle tyyppivaiva, ovat sanoneet, että korvakäytäväni ovat sellaiset, että siellä on joku mutka jonne kertyy vaikkua aina ajan oloon ja siksi säännöllinen huuhtelu on tarpeen.
Tyttö perinyt myös saman.
Eilenkin oli siitä puhetta.
Vaiva se on pienikin vaiva...olo välillä tuntuu kuin tynnyrissä olisi.
Jos saisin huomiselle ajan, saisin vielä toisen yön tai siis illan, että tipauttelisin Removaxia.
Kaunis syyspäivä.
-
Tilailin sitten vähän enemmänkin aikoja.
Eli korvahuuhtelu, labra-aika ja lääkärille vuosikontrolliaika.
Mukava, kun pääsi heti...no labra-ajan tilasin välissä netin kautta.
Saa taas nekin hoidettua.
Ja jossain vaiheessa näiden aikojen välissä käyn Pientä Neitiä tervehtimässä päiväseltään.
-
Tai oikeastaan eilen, olin tahdistin kontrollissa, kammioa tahdistetaan 100% eli joka lyönnillä ja eteistä 46% siis noin joka toisella lyönnillä.. En tiedä pitäiskö olla huolestunut vai ei, ilman tahdistinta ei todennäköisesti olisi lyöntejä ollenkaan, elämä kuitenkin jatkuu. Joskus ajattelin että kuolenko mä koskaan jos toi tahdistin paukuttaa aina vaan ;)
-
Kyllä minulla on nyt mieli hyvänä kun saatiin sieniä oikein kaksi korillista. Keskikokoisia korillisia vain, mutta tarpeeksi.
Kaksi tuntia meni koko reissuun Asikkalan Vesivehmaan metsiin, poimimiseen, kotimatkaan Paimelan kylän kautta ja kotipihassa sienten perkaamiseen. Sitten tatit pakastimeen. Kehnäsienet ja muutamat haperot kuumensin omassa liemessään, ja ne ovat nyt jäähtymässä.
Huomena leivon sieni piirakan.
Kehnäsientä tunnetaan ilm. melko huonosti, ja siksi sitä riitti meille paljon. Metsässä oli kävelty, sen huomasi, mutta nämä kaikkein herkullisimpina pidetyt oli jätetty ottamatta. Pieniä kupupäitä pilkisteli sammalista runsaasti, ne kerättiin. Isot lakit jätettiin, niissä on jalka sitkeä ja lakki usein toukkainen.
Perkaaminen pihapöydän ääressä toi vanhat mökkifiilikset, siellä kaikki mahdollisen sieni-, marja- ja kalahommat tehtiin ulkona. Tunnelma oli kuin nuoruudessa !
Tästä kaikesta kiitän kuntosalia. Näillä jaloilla ei ole menty metsään muutamiin vuosiin. :023:
-
Päivä mukavasti taas ehtoossa.
Tavallinen päivä sinänsä.
-
Tänään tuli tehtyä kolme suunnilleen tunnin ulkoilua, se on minulle kyllä varsin runsaasti.
Pari kertaa metsässä sienessä ja mustikoiden rääppiäisillä.
Kolmas reissu kotimökillä ruohonleikkuuta.
-
Ajelin usvan kuhjassa Zetorin kanssa Peipporämeelle polttopöllien hakuun. Ennen hain polttorankaa, mutta nyt minulle on määrätty, että pätkin rangat pölleiksi kannon ja peräkärryn välissä. Se on oiva ohje, sillä työmaajärjestys rantteella pysyy hyvänä. Tiesin, että oli satanut yli 60 mm ja, että sellainen vesimäärä kastelee turpeen kantamattomaan kuntoon. Olihan se yllätys, kun peräkärryn raiteille jäi ullivettä sitä mukaa kun ajoin eteenpäin. Ei ollut jano. Kunniakansalaiset ollessaan nuoria polkaisivat suohon kantapäällä kolon ja pakin kannella koukkasivat siitä ruskeaa janojuomaa. Minun ei olisi tarvinnut polkaista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tilanne huonontunut, että pitää odotella routakelejä. Tiedän, missä syy piilee. Olen sen isoisille maanomistajille kertonut, mutta ei ole tekoja näkynyt. On niin, että yhteisesti kaivettua kanavaa ei saa mennä tukkimaan aukaisua myöhemmissä vaiheissa. Naapurisopujen vuoksi yritän pitää mölyt mahassani.
Sain vaikauksitta kuormani kartanoon. Matkalla nostettiin eräällä pellolla perunaa ja sain ihmetellä hyviä sopuja, kun napalangot keräsivät sankoihinsa uutta satoa samalta vaolta.
-
Pyykkikone hyräjää, eka koneellinen menossa toinen tuonnempana sitten.
Ja osuuspankissa kävinvanhaanmalliin, sekä verkkopankissa maksoin velipojan laskuja.
Apteekista ädille hain lääkkeet, Marevania ja Panadol Extendia särkyihin, se on reseptilääke.
Kaunis aurinkoinen syyspäivä tänäänkin.
Nyt teen rästihommia, koska huomenna ajelen taas pojan perheen luokse, eli saan viettää siellä aikaa Pikku Neidin kanssa.
Ostin hänelle helmet ja rannekorun, samaa sarjaa, pinkkiä ja punaista helmeä vuorotellen.
Hän tykkää jo tällätä peilin edessä...mm mekon laitettuaan kääntyilee ja kun koru tai laukku, niin taas siitä peilistä katselee.
Hauska tyttö.
Kirjat ovat valmiina, haen meidän kirjastosta vaikka sielläkin on lähellä...saa he äitinsä kanssa käydä siellä.
Ja tänään menevät molemmin tai oikeammin kolmisin tytön päikkyyn vanhempainiltaan.
Ja mun tyttö pyysi ensi viikolla, tiistaina sinne heille vuorostaan vaikka olinkin juuri siellä.
Mutta mummohan tykkää, kun häntä liikutellaan välillä...silloin velipoika hoitaa asiat, jos äiti jotain tarvitsee, on vielä skootterikelejä...ainakin tälläiset päivät.
Nytkin kahvin juotuamme hän lähti huristelemaan.
Syksy on oieastaan kovin kiva vuodenaika.
Ai niin, ostinhan äidilleni mukavan oloiset koti-olohousut ja kauniin paidan samalla kun pojantytölle hain ne helmet ja rannekorun.
Tiedän, että pikku tyttö tykkää niistä koruista...on jo jotain ennestäänkin.
Ja ikäähän on juuri ja juuri 2½ vuotta.
Pikku Mies, tytön poika on iältään tämän kuun lopussa 1½ vuotta.
Hän oli hauska kun viimeksi siellä olin ja istuin keittiössä ja äitinsä oli myös siellä...isdänsä olkkarissa...niin kuljetti keittiön ovelle kainalossaan jännän näköisenä tietokoneen hännätöntä hiirtä.
ihan selkeästi hän tiesi että oli ennenkin asiaan liittyen käytetty "ei" sanaa...oli ihan vamana tuomassa sitä näyttämään minulle.
Niin hän tekee kirjojenkin ja rakennuspalikoidensa kanssa toisinaan.
Äitinsä huomasi ja sanoi: "Mitäs siitä hiirestä on ollut puhetta...että sitähän ei saa kuskata pöydältä, isin pöydältä"...poika antoi hiiren ja muina miehinä peruutti minun syliini ja taas jatkettiin lukemista ja kuvien katselua plus piirtämistä...episodin jälkeen kuin ei mitään.
Ja kun olimme kaikin pojan perheen luona, niin pikku tyttö...syötyämme...aloin lukea pojalle...niin ensimmäistä kertaa Neiti meni leikkimajansa taakse paikkaamaan mökön turkkia. Ja kun oli aikansa siellä...tuli pikku pojan luokse ja hieman olkapäästä tuuppasi ja sanoi: " x on vielä vauva"
Sitten jatkettiin yhdessä leikkiä ja ihan sovinnossa...tytön äiti sanoi ettei ol ikinä ennen mököttänyt ja sanoi, että "sinä (eli minä mummo) keskityt aina niin kokonaisvaltaisesti ollessasi täällä, niin että pikku tyttö ei ollut tottunut jakamaan huomiota...mutta onneksi kaikki jatkui hyvin, kun sai hieman paikkailla sitä mökön turkkia.
Tulikohan nyt varmasti kronologinen selvitys :icon_cool: :icon_cool: kaikesta tapahtuneesta.
Ja mitäs kummaa, kahvimuki on aivan typötyhjä. :kahvi:
Hyvää syyspäivää Foorumille ja Foorumin väelle.
-
Tämän päivän ulkoilu tuli tehtyä ruohonleikkuussa kotimökillä.
-
Korkkasin heijastinkauden.
-
Mallan kanssa olen samassa vaiheessa , mutta pikkuneiti on hieman vanhempi. Äijä lelut ei aina kelpaa, mutta kun mökkimme on saaressa, niin ainakin veneen uittaminen on kaikille ihmeen mieluista.
-
Jokainen kerta on ollut kuntosalilla erilainen. Keskiviikkona oli vaikeinta, mikä johtui selvästi siitä tiistain sieniretkestä pehmeissä sammalikoissa.
Maanataina olen ollut virkein ja voimakkain, viikonlopun jälkeen, mutta tänään oli sitäkin helpompaa. Jaksoin lisätyillä painoilla, pidempään juoksumatolla ja yskimättä.
Tänään tulee ' herkkua' iltapäivällä telkkarista. Teema kertaa saksalaisen loistoteoksen Heimat, Kotiseutu. Alkaa klo 15, mikä sopii hyvin aikatauluuni.
-
Mallan kanssa olen samassa vaiheessa , mutta pikkuneiti on hieman vanhempi. Äijä lelut ei aina kelpaa, mutta kun mökkimme on saaressa, niin ainakin veneen uittaminen on kaikille ihmeen mieluista.
:eusa_angel: :039:
-
Sain olla mukana kello- ja lauluharkoissa.
-
On enimmäkseen sadepäivä, jolloin pienen paikan isännät korjaavat sisätiloissa kamppeitaan. Zetorissa on vääntiöakselin stefa vuotanut iät ja ajat. Vääntiöakselia tarvitaan nostolaitteen toimintaan ja stefa on öljytiiviste. Muistan hyvin, kun tiiviste särkyi ja silloinen isäntä, ei hän tästä kaukana ole, luuli, että pajavasaralle osat irroitetaan. Olen siinä sittemmin pitänyt hiutikuluneita alushousujani ja muita sopivia kankaita, mikä on periaatteessa riittänyt, mutta ei ole öljyn tiputtamista estänyt. Nyt perehdyin tämän paikan anatomiaan. Siellä on sellainen vika, että tiiviste on tilassaan kurtussa, jolloin tiivistysefekti lienee riittämätön. Yritän löytää Tervan kaupungista halkaisijaltaan pienemmän kumirenkaan, kunhan saan aikaiseksi.
-
Kannattaako tota alkaa avaamaan jos vuoto on hyvin vähäistä, niinkuin noista toimenpiteistä päätellen joita teet on. On ainakin paketti kasassa ja hieman tuoretta öljyä aina pelissä.
-
Valumisen vähäisyyden vuoksi en ole korjausta tehnytkään. Mutta tarkkana isäntänä ei ole kiva katsella öljytippoja siellä ja täällä. Nyt oli aikaa katsella tarkemmin, purkaimiseen menee kymmenen minuuttia. Tiivistehän on vain kumirengas ja maksanee Ettrassa muutaman euron.
-
Joo eihän ne öljytipat sielä täällä ole kivoja ja jos homma on noin simmpppeli, kuin kuvailit, niin mikä jottei. Kuinka suuri on öljytilavuus?
Saamattomuutta vai liekö välinpitämättömyyttä löytyy minulta koneitten huollon suhteen, vaihdatin autooni uudet renkaat alkukesästä ja en tarkistellut sen jälkeen rengaspaineita, ihmettelin kun kulutus on ajotietokoneen mukaan kasvanut n. 0,7dl/100km, kuluneella viikolla sitten tarkistin paineet ja kaikissa renkaissa oli 2,1 joten nostin suositeltuun 2,6 baariin. Huomenna on mökkireissu taas edessä joten nyt on helppo tarkkaila muuttuiko kulutus.
-
Kirpparireissu tehtynä.
Kauppa ei käynyt...valitettavasti...turhautunut olo...
Sateesta huolimatta väkeä oli liikkeellä...mutta ei ostavia asiakkaita...
En tiedä mikä idea on kirppareilla kävellä ja ihmetellä ja haaskata aikaa...jos kerran ei osteta...
Myyjäpuolen turhautunut mielipide tällainen...
Ostajapuoli ajattelee että olipa kiva katsella ja hypistellä kauniita käsitöitä...
Anteeksi kun on harmitus päällä...tämä siis kuuluisi urputustopiciin
Hyvää lauantaipäivää kaikille foorumiystäville kuitennii... :eusa_angel: :039:
-
Kiitos.
Minua ei enää kirpparit kiehdo kuten joskus ennen, etenkään uutta en sieltä edes etsi.
Vanhaa, retroakin vanhempaa, ei edes enää löydä, antiikista puhumattakaan.
Myyjäisistä ostin joskus joululahjoja, itse en ole käsityötaitoinen. Myös leivonnaiset joita olen lähetysmyyjäisistä tms. ostanut ovat olleet hyviä.
Niitäkään ei meillä enää juuri käytetä. Prismasta saan hapankorput ja voileipäkeksit.
Olen omia turhia tavaroita, keramiikkaa ja matkamuistoja aikonut myydä, mutta voi olla omiakin ottajia kun se aika tulee. Halu olisi vähentää tavaraa, riisua kotia kuten itseänikin ylimääräisistä. On oikea totuus omistamisesta; se tuottaa huolta.
Rauhallista lauantai-iltapäivää vietän saunaa ja Suomi-Italia koripalloa odotellen.
Kaksi kaalilaatikkoa ja iso hernerokka on päivän saldo, syksyistä ruokaa syöjille pariksi päiväksi.
Huomena on suunta Ristinkirkkoon, ja vasta maanantaina siivotaan, kunhan tylleröt ovat täällä tomuuttaneet.
-
Kiitos ajatuksista! :eusa_angel:
Täydennän vähän juttuani.
En tarkoittanut sellaisia "pysyviä" kirppari-myyntipaikkoja / halleja...
Vaan lähinnä tosiaan myyjäisten kaltaisia tapahtumia, johon myyjät tulee paikalle.
Tällaisia myyjäistapahtumia on tullut kierreltyä vuositolkulla, ja aika paljon saatu myytyäkin.
Nyt vaan tuntuu että ei oikein enää suju...toki voi olla ajallista ja paikallista vaihtelua...
Tuollainen pysyvä kirpparihalli ehkä sopii paremmin "ylimääräiseksi jääneen roinan" myyntiin
kuin uusien käsitöiden myyntiin.
-
Juu, niin on.
Taitaa nyt olla sellainen aika vuodesta, että ei vielä esim. lahjatavara käy kaupaksi.
Myös sää on ratkaiseva , ainakin meille vanhemmille, milloin viitsii lähteä liikkeelle. Ennen lauantai oli aina Sokos-päivä ja Kauppahalli-päivä kun perheelle ostettiin ja kasvavia lapsia vaatetettiin.
Aika aikaa kutakin.
Sitten oli koirien vuoro säädellä liikkumistamme. Busse ja Basso jätettiin kotiin, mutta Themistä kuljetimme aina mukana autossa, ja sehän rajoitti. Nyt säätelee jalkojen vointi. :icon_wink:
-
Joo eihän ne öljytipat sielä täällä ole kivoja ja jos homma on noin simmpppeli, kuin kuvailit, niin mikä jottei. Kuinka suuri on öljytilavuus?
Saamattomuutta vai liekö välinpitämättömyyttä löytyy minulta koneitten huollon suhteen, vaihdatin autooni uudet renkaat alkukesästä ja en tarkistellut sen jälkeen rengaspaineita, ihmettelin kun kulutus on ajotietokoneen mukaan kasvanut n. 0,7dl/100km, kuluneella viikolla sitten tarkistin paineet ja kaikissa renkaissa oli 2,1 joten nostin suositeltuun 2,6 baariin. Huomenna on mökkireissu taas edessä joten nyt on helppo tarkkaila muuttuiko kulutus.
Zetorin vaihdelaatikossa on 23 lt öljyä. Se voi mainitun stefan kautta tippua vain, kun nostossa öljypumppua käyttää.
Itse yritän pitää autossa oikeat ilmanpaineet. Se onnistuu, koska täällä maalla minulla on ilmakompressori. Mittarien kanssa oli vaikeata, kun ostin sellaisia halpoja juttuja. Mittauslaitteen venttiiliin laitettavasta päästä lähtee sellainen pieni kumirengas irti ja mittaus ei onnistu, koska ilma karkaa. Aikani yritin bensaletkusta puukolla painettua rengasta käyttää, mutta sama juttu, lensi huisin Nevadaan. Löysin ns yrittäjälaitteen ja se on pelannut kolmisen vuotta.
-
Päivä illassa.
Arkisia asioita touhunnut, mutta ne juuri on kivoja, ne kaikkein tavallisimmat jutut ja askareet.
Satelee.
-
Sadellut täälläkin koko päivän.
Lenkki jäi väliin tältä päivältä, eikä oikein intoa hommiinkaan riittänyt, sen verran
pettymystä myyjäisreissusta.
-
Soitin Leena-ystävälle ja kerroin tapaamisesta tiistaina hänen uudessa palvelutalo-asunnossaan. Nyt hänen äänensä oli lähes entinen. Se enteilee parempaa.
-
Aamun labrakeikka sujui hyvin.
Olin illasta ravinnotta yön yli, ei silti ihan heikottanut ja kotiin päästyäni söin vähän vantteramman aamupalan.
Ja se oli hyvä, että sain nukutuksi hyvän yön, joten aamu tuli ja meni siten kuin huomaamatta.
Hyvää tätä päivää.
Aurinko pilkistelee.
-
Hyvä juttu! :039:
Hyvää tätä päivää myöskin!
Jospa ei sataisi iltapäivällä, saisi ruohoa leikattua...ehkä sienimetsäänkin..
-
Minun päivieni ilo nykyään on käynti kuntosalilla. Tylleröt ovat nyt koululaisia ja tapaan heitä vain viikonloppuisin, ja muita ihmisiähän näen harvoin muualla kuin kaupssa, kirjastossa tai kirkossa.
Tarvitsen selvästi säännöllisen toiminnon ja se on nyt tämä kuntosalilla käynti. Kun lähden sinne ennen kahdeksaa olen innostunut ja odottavalla kannalla vaikka ei ole sen kummemmasta kyse. Iloa antaa sekin kun saan päivä päivältä lisättyä vastuksia edes hiukan.
Olen piristynyt, ja nyt huomaan kuinka Mattia sohvalla makoilu uuvuttaa ja passivoi.
Siihen en voi sanoa mitään.
-
Aurinkoinen iltapäivä ollut, ja edelleen paistaa!
Nyt sitten on tullut ulkoiltua happimyrkytyksen partaalle asti, ruohonleikkurin bensan katku
pelasti tilanteen.
Kelpasi äsken leikata kuivahtanutta ruohoa.
Kotimökillä käväisin, pihakeinussa istuskellen.
Kaksi kertaa tuli sienimetsässä käytyä, limanuljaskaa löydän vähän heikosti, suppiksia
jo jonkin verran, ja kantarelleja on löytynyt aika hyvinkin.
-
Tälle päivälle on riittänyt "haipakkaa" eli kaikenlaista touhua ja menemistä ja tulemista, mutta kaikki silti sain tehdyksi, mitä oli tehtävänä.
Huomenna silmänpohjakuvaus aamulla ja sitten jonkin aikaa kotosalla, kunnes starttaan Pientä Miestä tervehtimään.
Saan ajella mutta samalla saan katsella syysmaisemia ja lakeuden kauneutta.
Kaksi ystävää sydämellä.
Sairaudet voivat tuoda niin nopeita muutoksia, odottamattomia.
Kävin pojan haudalle viemässä pitkävartisen hautalyhdyn, sai hyvin painettua syvälle maahan.
Valkoiset orvokit vielä kauniisti kukassa, en ollut tosin viemässäkään vielä kanervia sinne.
Joku oli vienyt maljakkoonkin leikkokukkia.
Siellä kävelin ajatuksissani, monissa ajtuksissani.
Niin paljon, paljon hän toi eläm ääni iloa...sitten tuli menetys kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Nyt äitinä hoidan hautaa.
Ja käyskentelen sinne kauniin kiven luokse aina silloin tällöin.
Mutta poika elää minun sydämessäni...ja perillä on odottamassa jo.
Sitten kun pääsin kotiin, tyttö soitti ja kysyi, että muistaako "X.n" mummo ajella huomenissa heille.
Sanoin, että toki muistan ja mielelläni tulen.
Elämään mahtuu monenlaisia värejä.
Kirkkaita, iloisia, riemullisia...pastelleja...ihan puhtaan valkoista...harmaatakin eri sävyissään...ja myös elämän mustia raitoja.
Niistä akikista punotaan
tämä kokonaisuus...jota elämäksi kutsutaan.
-
Minullakin oli niin vauhdikas päivä, että iltapäivällä aloin sekoilla tiskikoneen kanssa. En tiedä vieläkään onko se oikeastaan rikki, vai ohjelmoinko sen itse sekaisin. Me jo korjasimmekin sitä ohjekirjan avulla, sen mitä itse saa tehdä, mutta huomena vielä testataan.
Joka tapauksessa sunnuntain suurehkon tiskin huuhtelin käsin. :100:
terv. kaksi avutonta R + M
-
:039:
Jospa se olisikin huomenna ojennuksessa eli kunnossa kone.
Minun pitää nyt valmistautua jo huomiseen päivään, pakkaan ja aamulla on se silmänpohjakuvauskin.
terv. malla ja :kahvi: kahvimuki ja hyvää polakkaa viipale.
-
Malla, osaat jakaa tuntojasi, kuulumisia, suunnitelmia todella koskettavalla tavalla.
Siunausta sinulle tänään, huomenna tutkimuksiin ja reissuun pienen miehen luokse.
Ja ennen kaikkea voimia rukoilijalle ja rinnallakulkijalle sairaiden ystävien lähellä.
:eusa_pray: :039:
-
Lehdestä luin että tänään on Valman nimipäivä. Äitini oli Valma.
Hakusanalla Valma löyty tällainen kvasifilosofinen äitiä ja mummia muisteleva
laulu. Hyvin laulettuna ja soitettuna linkitän sen tähän sateiseen syyskuun aamuun:
https://www.youtube.com/watch?v=dcaGMSWdLV0
Tänään menen ystäväni uuteen kotiin. Se on nyt lähempänä, täällä Lahdessa. :061: :061:
-
:039:
Lasteni isotäti, joka keväällä kuoli, oli nimeltään myös Valma.
Vanhemmiten hän kävi meillä saunassa, pesin hänen selkänsä monen monituiset kerrat.
Muistoaan kunnioittaen.
---
Piean valmistaudun silmänpohjakuvaukseen menoa varten.
Sitten pieni tauko ja ajelemaan lakeuksille.
Sataa tihuuttelee.
-
Hyvää tutkimusta ja ajelua lakeuksille! :eusa_angel: :039:
-
Tackade pockade ! :109: :039:
-
Uimahallissa tuli käytyä aamupäivällä.
Kyllä tuntui hyvältä mennä, taisi olla vasta kolmas kerta nyt alkusyksynä.
Jaksoin hyvin mennä tunnin "ohjelmani", puoli tuntia vesijuoksua ja puoli tuntia
rintauintia ilman pohjakosketusta, vauhtini on edelleen 1 minuutti / 25 metrin allasmitta,
eli siis 750 m/puoli tuntia...ihan hyvä niin.
Tänään oli hallissa aika rauhallista, sai välillä seilata aika tyynessä...
muutama 55-75 vuotias mies siellä polskutteli omissa oloissaan...
Taustalla soi hienoa musiikkia radio aallosta.
Yritin välillä sovittaa liikkeitteni rytmiä musiikin tahtiin, vesijuoksussa onnistui aika hyvinkin,
uinnissa vähän hankalampaa, mutta kyllä sekin kun pääsin jyvälle montako tahtia mahtui
rintauintivetojeni väliin...no juu... :icon_biggrin:
Siellä altaalla on myös hyvä uppoutua omiin ajatuksiinsa, ja vaikka hiljentyä rukoukseenkin.
Ainoa vaan ettei liikaa uppoudu...että näkee ja huomaa kanssapolskuttelijat...
Ettei käy kuten joitain aikoja sitten samaisessa hallissa yksi kovempi uimari meni menojaan
vähän sokkona ja törmäsi yhteen mummeliin, ja siitäkös tuli vähän suukopua...
en tiedä sitten tuliko toinen päälle, vai oliko toinen radalla väärässä paikassa tiellä...
-
Hoitelin mansikkamaan talvikuntoon. Rönsyt pois, isoja pehkoja vähän pienemmiksi ja ajelin välit leikkurilla alas. Nyt saa syyslannoitteen tarkasti taimelleen, 5 grammaa per taimi. Meillä on 500 mansikantainta kuudessa penkissä. Syyslannoitus ei mielestäni ole niin tarkkaa, että liikaa menisi ja taimen juuret tulisivat "poltetuiksi". Minulla on "sigmatotalmenetelmä" eli varaan ämpäriin sen määrän, mitä yhteensä menee MTK:n mukaan. Tuo mtk-lyhenne tulee sanoista maataloustuottajainkeskusjärjestö. En minä jäsen ole, mutta hyvin lähellä haluan olla. Nuorena latasin patruunat aseisiin paljolti itse. Se oli tarkkaa puuhaa ruudin osalta. Kun se homma sitten menetti tenhovoimansa, niin yhdessä myyntitapauksessa latausvälineeni sain hyvällä hinnalla ostajalle menemään. Ostopatruunoilla metsästin ja ammuntaa harrastin vuosikymmenien ajan. Nyt yritän pysyä "makuuampujan" kunnossa.
-
Pihahommat jatkui kotimökillä.
Kasvimaan hoito jäi kahtena kesänä väliin vuokralaisen asumisaikana.
Nyt päädyttiin sitten kasvimaasta luopumiseen, oli kasvanut umpeen heinää.
Tänään purettiin vihreä aita ympäriltä pois, peurat ja jänikset saa mennä ihmettelemään
jäikö niille mitään.
-
Kaariina on puolukkametsässä. Tulee kuulemma kaikille, jotka metsään pääsevät. Etniset poimijat taitavat saada säästöön enemmän kuin edellisinä vuosina.
Minulla oli vuorossa lisäeristeen asentaminen pirtin kivijalan "elintasosiiven" puoliskolle. Aikoinaan v 2005 remontissa pakkaset painoivat päälle, että piti tehdä oikaisu ja jättää styrox pois, 5 cm eriste ulkona kivijalan pystyosalle. Vanhaa peruskorjattaessa oli monta asiaa otettava huomioon, asuimme vielä Kuopiossakin. Sain tehdyksi melkein puolet ja jälki on siistiä, kun saan käyttää harmaata uutta peltiä.
Tänä päivänä en kykenisi enää koko remontin tekoon. Olen mielessäni kiitänyt siitä, että kuntoni ja taitoni riittivät, että nyt saamme asua suht helpoissa oloissa. Valokuvia katsellessani ihmettelen, että noinko se meni. Teimme Kaariinan kanssa kaiken itse, vain vesijohdon ja panospuhdistamon kaivutyöt teki Kauko kaivurillaan.
-
Tuntuu kuin kuntoilu olisi mennyt ylikunnon puolelle, sillä nyt olen hiukan väsynyt ja kivulias. Kuulema, jos ei palaudu hyvin se on silloin ylikuntoa.
Ei tämä saliharjoittelusta johdu, vaan pihatöistä ja sienimetsällä käynneistä. Pihalla revin isot sormustinkukat juurineen kukkapenkistä. Se kävi alaselän ja hartioiden päälle. Sali päinvastoin poisti selän kipuilun, mutta päätä juilii.
Tähän tulivat tylleröt iltapäiväksi. Keitin puuron, ostin siihen vadelmahilloa, ja pitsaa illemmalle nälälle. Matti vei ne rantaa sorsia syöttämään, joten tulin fänne foorumile lepäämään.
Paistoin lisää sienipasteijoita maalta tuleville vanhemmille kakvileiväksi.
Luin Hesarin Viikkoliittestä Irja Askolan kokemusista naisena piispan virassa.Minua
hämmästyttää tällainen naisviha. Vihaajat ovat samaa maata kuin naisia sieppaavat
isisjoukot; Nainen on alempiarvoinen ihmisenä, vain seksuaaliobjekti.
-
Tampereen reissu tuli tehtyä.
Pari asiaa kaupungilla, minä kävelin pitkän tovin, kuiva hyvä keli, mutta lakki ja käsineet
olisi saanut olla.
Tulomatkalla huviajelua Vuoreksen uuden kaupunginosan kautta...aikamoinen...
en oikein tiedä viihtyisinkö siellä...onhan se metsän keskellä, siis luonto aika lähellä,
mutta aika tiiviiltä tuntuu...
-
Hiljainen ja rauhallinen päivä, saan rukoilla ja huokailla Herran puoleen, aiheita riittää! :eusa_pray:
-
Tuli käytyä lähetyslääkäärin kultahääpäivää viettämässä.
-
Sen verran pientä ongelmaa tänään etten kävelylenkillekään selvinnyt...no, ehkä oli levoksi...
Ainakin hiljentymiseen oli mahdollisuus.
Huomenna uusi päivä, jospa ulkoiluakin...ja aamusta pitäisi selvitä sivukylälle kirkkoon.
-
Muuten näissä kultahääjuhlissa veisattiin virsi 332b. Säestäjä ilmoitti, että tämä kuuluu veisata ilman mitään soittopeliä ja niihän se meni aivan erinomaisesti. Hän myös mainitsi Herättäjäjuhlien päättyvän aina tähän virteen.
-
!?
-
Huomattavasti pirteämpi mieli tänään.
Oli hyvä käydä messussa, ajella syksyisen luonnon keskellä.
Nyt naputella tässä Anastacian laulaessa levyllä taustalla.
Aurinko alkaa pilkistellä.
Ehkä kävelylenkki tänään, kenties metsäpoluille...
-
Jumalanikävässäni poikkesin Körttifoorumille, kun en oikein ole perillä muista. Joku, oliko se usko-toivo-rakkaus, oli ainakin joskus, mutta se oli suunnattu opiskelijoille ja yleensä nuorille aikuisille ja siihen ikään kuuluivat vähän eri kysymykset ja löytyivät toisenlaiset vastaukset. Seurailin niitä juttuja silloin, mutta totesin yksinkertaisesti kasvaneeni niistä kengistä. Aivan henkisesti, hengellisestä minä vaikenen.
Joka tapauksessa: Aurinko pääsee pilkahtelemaan ihan meteorologin sanoin aika ajoin, olen saanut lusittua jokasyksyisen koulunalkajaisflunssan, minulla oli tosikiva kesä eikä tässä syksyssä ole valittamista. Rankkasateet tärvelivät osan terassi-istutuksista, mutta siinä ei ollut uutta. Mauno Koiviston kesällinen kuolema herätti monet muistot valinnastaan alkaen.
-
Löydät täältä ainakin Jumalan luomistyön suuria ihmeitä, yksilöitä, oman laisiaan,
sekalaista seurakuntaa, arkielämän iloissa, Isän täysihoidossa olevia.
Jumala rakastaa jokaista ihmistä, Hän vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen.
Uskon niin, että kun saamme elää Jumalaa lähellä, Jeesuksen armon varassa pelastettuina,
se on meissä liikkeellepaneva voima!
Ja tämä on aivan eri asia kuin uskovien toisilleen asettamat vaatimukset, se on saatanasta.
-
Uskon niin, että kun saamme elää Jumalaa lähellä, Jeesuksen armon varassa pelastettuina,
se on meissä liikkeellepaneva voima!
Huomaatkohan, että jo tuohon olet mahduttanut vaateen:
KUN saamme elää... jne. Mikäli olisit suoraan sanonut JOS, juttu olisi selvää pässinlihaa. Tai selvempää.
Entä jos emme saa? Kun saamme... niin niin. Pitää vain päästä siihen armontilaan. Tyytyä niihin armonvilauksiin. Kulkea sitä alatietä pää painuksissa. Tämä kuitenkin oli vain yhden tavallisen ihmisen opetusta, tiedä kuinka väärää! En muista Jeesukselta talletetun mitään tämmöistä.
Ja tuohon "Kun saamme..." vastakysymys suoraan Raamatusta: Minä armahdan kenet minä armahdan.
Eikös se olekaan näin?
Ei suinkaan Jumala jokaista armahda?
Eikös se armollisuus leviä ihmisten välityksellä?
Entäs ne kivikovat, jotka tietävät synnistä jo päässeensä, ainakin noin pääpiirteessään? Mitä minä siellä? Tähän kun joku vastaisi -- sinä jo yritit, etkä ole ikinä liiemmälti levennellyt saavutuksillasi, et uskonsisaruuksillasi. Sinun kaltaistesi luo uskaltaa varmaan tullakin, mutta...
-
Kiitos sinulle sanoistasi ja ajatuksistasi! :eusa_angel:
No en huomannut noita kun ja jos sanojen eroja.
En yleensäkään kiinnitä tarpeeksi huomiota oikeisiin sanoihin ja muotoihin...
Silti haluan ja toivon olevani joskus jossain tilanteessa Kristuksen kirje...
Hän korjaa virheeni ja puutteeni
-
Siivoilen ja järjestelen paikkoja. Kylmä tuntuu tulevan oikeasta suunnasta, mutta joku lämpöpiikki lienee ensin. Minun pitänee tällaisena luppoaikana panna pystyyn pajahommat ja hitsailla Zetorin perään vielä yksi työlaite, sellainen mansikkapenkin tekemiseen tarvittava väline ensi kesälle joskus, jos se suodaan. Sain naapurilta ylimääräisen aatran kärjen ja, kun minulla on yksi jo valmiina, niin niistähän on helppo tehdä traktorin 3-pistenostolaitteeseen väline, millä penkki syntyy kerralla ajamalla ja viivasuoraan. Kaariina on tähän asti joutunut muokkailemaan tekemiäni penkin "jäljitelmiä". Hyviä olisin halunnut tehdä, mutta puutteelliset välineet olivat haittoina. Ikäähän meille karttuu ja sen mukana lihaskunto vastaavasti vähenee, että koneet on pantava lujille. Täällä periferiassa pitää olla taitoa tehdä monet asiat omasta päästä ja koneviat tulisi korjata aina itse.
-
Sinua auttaa kummasti että on mielikuvitusta, paja, hitsausvälineet, romurautaa... :023:
-
Kiitos taas mukanaolostasi. Oma apu on ihan hyvä asia. "Pajastani" puuttuvat kenttäahjo ja palkeet, että ei se mikään paja ole, kunhan nyt leukailen tastatuurin ääressä. Niin ja kaasulla en hitsaa, koska ei ole niitäkään välineitä. :039:
-
Tänään mökilttä illalla kotiin ajellessa poikkesin Teboil Huttullaan. Kassan jälkeen kiinnitti huomioni A5 kokoinen printti jossa sanottiin suunnilleen näin, "Jätä astiat pöytään, me huolehdimme niistä, olemme täällä teitä varten."Ainakin ajatus oli tämä ja se lämmitti, mua nyppii kun useissa paikoissa oletetaan että astiat viedän johonkin kärryyn ja parhaassa tapauksessa asiakas joutuu vielä lajittelemaan roskansa. Asiakas on se jota palvellaan ja joka maksaa siitä.
-
Viikon toinen uimahallireissu tehtynä.
Saapas näkee innostuisko / viitsisikö / jaksaisko tänään vielä puolukkametsään, edes kerta
tänä suvena.
-
Olemme tulleet mökille laittamaan se talviteloille. Huomena tulee nuoriso talkoisiin. Tulet palaa ja sähköpatterit on päällä. Tullessa oli sisällä +11 ja ulkona +10, onneksi huomiseksi on luvattu enemmän.
-
Eihän nyt vielä talviteloille, kun viikon mittainen intiaanikesä tulossa...
Tänään ei vielä siltä näytä eikä tunnu...tunteet kun pinnassa olleet forkalla viime aikoina.. :039:
-
Eihän nyt vielä talviteloille, kun viikon mittainen intiaanikesä tulossa...
Tänään ei vielä siltä näytä eikä tunnu...tunteet kun pinnassa olleet forkalla viime aikoina.. :039:
Se on tehtävä silloin kun nuorisolta saa apua. Kyllä siellä voi käydä sen jälkeenkin, mutta laituri, puutarhakalusto, vene ja kaikki suurempi siivotaan sisätiloihin suojaan syksyn sateilta.
-
Kyllä minäkin täällä elelen ja järjestelen, että talvi tulee ja tavarat pitää olla suojassa.
-
Tein sopivan aamukävelyn kun en silmäni tähden pääse vielä salille. Katselin syksyisiä pihoja, koiraulkoiluttajaa kahden pienenkoiransa ja koirankakkalapion lapion kanssa. Mies keräsi kaikki mitä näki ja heitteli sivuun jalkakäytävältä. :eusa_clap:
Löysin tammen alta hienon herkkutatin. Se syödään päiväruualla.
Syötin lintuja, ja Mattikin heltyi heittelemään varikselle, joka taitaa olla Klausin Poika.
Klaus ehkä syö jo Tuonilmaisissa. Se olikin vanha ja runsaasti ylipainoinen.
Nukuin hyvin viime yön, ja sain voimia siitä tähän päivään.
Taidan kirjoittaa aamuisesta keskustelusta Herrani kanssa asiat ylös worldiin. Jos niistä olisi antaa joku joskus tännekin. :017:
-
Oikeastaan eilen, kävin Lahden Moottoripyörä museossa. Jos on yksityisin varoin tehty niin hatunnosto. Olen vene ja moottoripyörä miehiä, ehkä olisi kuitenkin enemmän kiinnostanut veneet. Suomessa on aika lyhyt historia moottoripyörille, niinku muillekin koneille, niin ettei koko museo avartanut mua millään tavalla, mutta jos ei olisi museokorttia en olisi käynyt nytkään.
-
Hetki hengähtäen. :eusa_angel:
Aivan mainio sää !!!
Olimme äitini ja veljeni kanssa asioilla.
Monta asiaa samalla kertaa kun kerran liikenteeseen aamusta lähdettiin.
-
Kotimökillä ruohon leikkuuta.
Kaunis sää, mutta ruoho märkää vielä iltapäivän puolellakin.
-
Aamulla oli aika sankka sumu.
Äitini sanoikin ett' tulee kaunis päivä kun sumu hälvenee.
Ja niitähän on nyt muutenkin luvattu muutamaksi päiväksi. lämmitä keliä.
Jihaa ! :icon_sunny:
-
Valmistelen ulkona taivaskanavapeilin (sellainen paraboloidi) huomista säätöasiaa. Se on joskus kinkkinen kohdalleen saatava, joten pystytän teltan, niin saan pitää "sisällä" dekooderia ja televisiota sekä Kaariinaa. Sähkön nykäisen pääkeskukselta kaapelilla. Olen yleensä onnistunut, mutta viime kerralla Peniscolassa Espanjassa meni jotenkin mönkään. Naapuriautossa oli mies "holanda"alankomaasta, niin hän mittarillaan avitti eli teki säädön. Yhteisenä kielenä baabelilainen kieli, mutta kristillinen.
-
Onnistuiko ? :039:
-
Tietänen vasta huomenna! :023: :039:
-
Aamupäivästä uimahallireissu, iltapäivällä laiskottelua, huviajelua.
-
Yritän nyt 3ta kertaa pistä tän jutun esille, jostain syystä kännykkä ei lähetä viestiä eteenpäin vaan lemppaa mut ulos.
Viime viikolla oli HSssa juttu 5v pojasta, joka sairastaa harvinaista SMA sairautta. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa, mutta uusi lääke, Nusinerseeni, vähentäisi oireita. Ongelma on lääkkeen hinta. Ensimmäinen vuosi maksaa 0,5milj €, seuraavat vuodet 0,25milj€ vuosi, Fimean arvion mukaan hoitoa tarvitsevia on alle 30, kustannukset n. 13,5milj € vuodessa. Pojasta ei koskaan tule veronmaksajaa, vaikkakaan elinajan odotekkaan ei ole kovin korkea.
Tollakin rahamäärällä voisi helpottaa monen elämää, mutta kenet hoidetaan ja kuka jää vaille hoitoa?
-
Onnistuiko ? :039:
Onnistui oikein hyvin, kesällä voin vielä puolella parantaa, jos pyydetään. Työmaajärjestystä en saanut hyvään kuntoon, kun rupesi kroppaa pakottamaan. Oli viisata viedä laitteet telttaan ja sitten ruveta antennia justeeraamaan, sillä laitteessa on ohjelma, mistä voi seurata kuinka lähellä ollaan, että antenni olisi oikeassa suunnassa. Voisin käyttää edesmenneen velipokani sanontaa, että "karvan verran sietää" kääntää.
-
Veli Donpate luin saman artikkelin, tai samasta asiasta kirjoitetun. Hiljaiseksihan tuollainen vetää. Kuka osaisi vastata, kun tulevaisuuteen emme voi nähdä.
-
Kohta ollaan kuin jenkkilässä, on otettava vakuutus, itseni sain elävien kirjoihin työterveyshuollon ja yhteiskunnan avulla, toipumis ajanjaksosta piti vakuutukset huolen.
-
Tuo on kyllä vaikea asia, ketä hoidetaan ja ketä ei...
Itselleni seitsemän vuotta sitten sanottiin että hoidetaan, vaikka kyse oli vain "pikkurahoista"
ja potkittu pois töistä.
-
Mun kohdalla tilastollisesti lupasivat 5 vuotta, siitä on kohta puolet käytetty. Onhan se hauskaa tietää mikä on parasta ennen päivämäärä. Elämä on laiffia.
-
Tänään oikeastaan taitaa olla mun lepopäivä.
-
Me kävimme torilla puolukan laatua ja hintaa katsastamassa. Kirjavia marjoja, mutta hinta kaikilla myyjillä sama. 25 euroa / 5 kg laatikko tai 3 e/ltr.
Ei ostettu, vielä vuan outellaan par viikkoo.
Hallista ostin 2 lampaankyljystä ja palan Juustoportin vuohenjuustoa.
Prismasta hankin uuden retro-radion+ ruoka-puolta.
Ohimennessä poikesimme Lähi-Tapiolan konttoriin liittämässä vihdoin vakuutuksetkin kerryttämään bonuksia. Elämäni eka-kertaa asioin skypen kautta vakuutusyhtiön pääkonttoriin. Sujuihan se niinkin. :107:
Kelpo päivä, paljon ei kävelty, mutta hommat sujui joutuisasti.
-
Aamupäivä ikkunoiden pesua ym. siivousta.
Nyt kotimökille ruohonleikkuuhommiin jos tästä jaksaa eikä tule sadetta...
-
Nukuin päiväunet ja heräsin virkistyneenä.
-
Kirjoitan nyt Kasarmintiellä. Nousimme ennen sian sitä, Jaakko Tepon Mukaan ja pääsimme ajoissa Ouluun. Tarkastimme pojan asunnon: haisee kuin vanha kaappi, mutta meillä on vastarohdot siihen. Tuuletusta, pesua ja parempaa ilmanvaihtoa, ne asiat osaan.
Kummallisia hiilidioksiidi-ihmisiä, kun ei ole tuuletusta katolle. Piirroskuvissa on tuuletuskuuppa katolla, mutta se puuttu. Vain liesituulettimelta, vessasta ja lämpöhuoneesta on reiät ulos. Pihassa monen vuoden vesakko odottamassa, että saan sahaani purettaa kasvuston juureen, lähelle maata. Kadun varren pihlajista pitänee joltakin virkapömpöösiltä kysyä, että en saa sakkoa omavaltaisesta toiminnasta. Tontti on pojan oma.
Ruppini on kivulloinen kerta näyttelin voimiani liikaa, taas kerran. Huomenna ystävien joukossa Maijanlammille katsomaan modernia viestitoimintaa.
Niin, suoritteet pojalle: postilaatikon laitto kadun varteen, tvantennin ja johdon asennus katolle, että tvkuva ja radio pelaavat ja liesituulettimen ritilän liotusta 3 tuntia, ei näkynyt yhtään läpi ritilästä eli hiilidioksiidia on hengitetty. Poika sanoi, että säästimme 750 euroa, kun asensimme itse tvjutut. Kaariina siivosi, siivosi ja kokkasi. On se hieno juttu, että on oma LottaSvärd matkassa.
-
Onko samaa aluetta jossa Hannu Väisänen lapsena sai isältään toisenlaista ' apua'.
-
En nyt muista sitä Väisäsen isän asuntoapaikkaa, vaikka olen romaanin lukenut. Jotenkin koen olevani toisaikainen Väisäsen romaaneja lukiessani. Oma poika asuu nyt Länsi-Patelassa. Hänellä tilanne helpottuu, kun saa auton miniältä kahden viikon päästä. Kaikkeen sitä on yritettävä tottua. Poika vitsaili, että hän tilaa Ivankan rajan toiselta puolelta. Kun sinne lähettää matkarahat yhteen suuntaan, niin tilanne on jo ok. Minulle se oli "opeteltava" vitsi, vaikka ymmärrän itä-rajamme vanhapoikaköriläitä, joilla monesti onnistaa Ivankojen kanssa, jos on itse raitis. Vastasin, että on turha mennä merta edemmäs kalaan, sillä naapurissahan on lestadiolaisten iso kokoontumispaikka. Alat käydä siellä ja teet itseäsi tykö "sillä silmällä", siellä on sinunlaiselle ylijäämävarastoa. Vaikka yhtään en tiedä tilannetta. Olinko liian roisi?
-
Ah, ymmärsin väärin. Kasarmitie on siis teidän osoite ! Kaupunkiresidenssin.
Siitä päättelin sen Väisäsen asumapaikan, kun kirjojen mukaan he asuivat ensin armeijan asunnoissa lähellä kasarmeja. Siellä Hannulle meni ' huonot housuun' vielä koulukkaana, ja isä antoi remmintä. Myöhemmin oli talo Tuirassa.
Onko poika eronnut ? Muistan sinun kirjoittaneen sanasodasta parin välillä.
Mitä tähän osaisi sanoa ? On se vanhemmillekin raskasta, tiedän kun on meilläkin tämä kertaalleen koettu.
Voimaa ylhäältä toivon.
-
Ero koskettaa.
-
Hiljaiseksi vetää, en osaa sanoa mitään....muistan, huokailen...
-
Kyllä hopiat on jaettu. Kirjoittelin itseäni ulos vähän vajaasti, sekin helpotti.
-
Väisäsen kotiparakki, pätkä vain, on tätä samaa aluetta, mitä asumme. Kasarmilaiset menivät uimaan tietyssä paikassa, siitä asyhtiömme nini Kasarminranta. Olemme ihan hivenen oikeasta paikasta voimalaitoksen suuntaan.
-
Vuodenajan ikäviä puolia on se, että aina joskus tulee epähuomiossa matkallaan tallanneeksi kotilon hengiltä. Kantapään alta kuuluu vain rusahdus, ja tietää mitä on tapahtunut.
Kauppaan kävelin illalla kun oli jo aika pimeää, ja silloin suoritti laulujoutsenpari toitottavan ylilentonsa. Jotenkin erikoisen tuntuinen sellainen ilmestys kaupungissa, hetkinen piti hakea ennen kuin bongasin isot linnut taivaalta aika matalalla.
-
Päivän ' lukujärjestys' menee oitis uusiksi jos nukkuu reilun tunnin pommiin.
Yhdeksän jälkeen en vielä ollut saanut mitään aikaiseksi, mutta sitten reipastuin ja hain kuivat pyykit käsittelyyn saunalta.
Mittasin verenpaineen ja sokeriarvon ja totesin molemmat oikein hyviksi.
Huomena alkaa taas kunnon työjärjestys kun pääsen salille.
Ruoka on kuitenkin vartin päästä valmis, riisi kypsynyt ja lampaankyljykset kiehuneet mureiksi.
Yhdeltä lähdemme kirjastoon. Tuli ilmoitus, että Enni Mustosen Ruokarouvan tytär on vihdoin lainattavissa. Varasin sen jo 3.5. enkä enää olisi siitä niin välittänytkään kun olen kuullut moitteita. Menestyneet naiskirjailijat alkavat kirjoittaa 'rahakirjoja' joihin lukijat koukuttuvat.
Historianharrastajana näin minäkin, ja sitten harmittaa.
terv. ' ruokarouva', R-m
-
Aamupäivä meni ikkunoiden pesun ja muun siivouksen merkeissä.
Iltapäivällä tarkoitus mennä uimahalliin.
-
Iltapäivä meni poskelleen...autolla muuta käyttöä ja minä jäin lehdellä soittelemaan
uimahallireissuni kanssa.
Pitäisi kuulemma ruveta riisipuuroa keittämään...että silleen... :023: :039:
-
Olin veljeni kanssa ajelulla ja aika kului nopsaan.
Nyt alkaa kohta suu napsaan, eli
kohta saattaisin nauttia annoksen ruismarjapuuroa maidon kera.
Ja ehkä sitten lepoakin hiukan. :031: :031:
-
Oletko vielä toipilas siitä taannoisesta flunssasta ?
-
:eusa_angel: :039:
Olen tervehtynyt flunssasta, mutta kyllä se aikansa otti.
Oli melkoinen tauti taas, niin kuin pari edellistäkin flunssaa on ollut.
-
Tuli käytyä sienimetsässä "uudessa" paikassa.
Limanuljaskaa värjäyshommiin löysin ehkä 30 kpl, se on tosi hyvin minulta! :eusa_clap:
Suppiksiakin näkyi olevan, ne jätin toiseen kertaan, aurinkoiseen päivään...voin samalla
reissulla mennä rantakallioilta katsomaan auringonlaskua...nyt oli pilvinen päivä.
-
Maijanlammen retki on takanapäin. Oli kiva olla taas kerran "omiensa" parissa. Uutta vanhaan aikaan se, että fancylooking ajoneuvoja oli paljon, nuoret sotilaat innokkaita oppimaan ja keskustelivat meikäläisen vanhuksen kanssa asiantuntevasti, kaksi naissoturiakin oli. Toinen jo pitkään palkan edestä ja toinen kesällä palvelukseen astunut diplomi-insinööriopiskelija, nyt viestimies.
Kalustopuolella ihastuin sellaiseen asiaan, että pienet voimakoneet voidaan tankata suoraan jerry-kannusta imuletkun avulla, tankkaus kestää varmasti yön yli.
Ehdimme koukata Taivalkosken keskustan kautta, ajoimme korkealle vaaralle, kierrettiin Kalle Päätalo-keskuksenkin kautta. Lehdon porvarin kauppaan ei ollut asiaa, sillä pussihousuni ja jatsarisaappaani ovat vielä ihan hyvät.
-
Kudoin muutaman kerroksen sukkaa.
Ei olisi pakko.
Mutta kunhan kudoin.
:kahvi:
-
Kävin jälleen kello- ja lauluharkoissa, aika rankkaa oikeastaan, mutta mukavaa kyllä.
Ja kehitystäkin on havaittavissa, muissakin eikä vain minussa... :icon_biggrin:
-
Kompostori tuli tyhjennettyä ja pestyä.
-
Tällä viikolla olen saanut viettää aikaa molempien lastenlasteni kanssa. :eusa_angel:
-
Hieno juttu, kiitosaihe kun saat usein lastenlapsiasi kohdata, olla kanssaan! :eusa_angel: :039:
Minulla sellaisia kolme tylleröä...ovat vaan niin kaukana...ikävä on...
-
Kotimökillä nurkkien siivoukset jatkui...jäi vieläkin kesken.
-
:eusa_angel: :039:
Kiva on heitä tavata ja viettää yhteistä aikaa.
--
Varmaan sinäkin taas saat kohdata kolme lastenlastasi. :023:
-
Kiitos! Ekäpä niin... :109:
-
:eusa_angel:
Sitten on taas ilo ylimmillään, kun tapaat pienet lapsenlapsesi ! :023:
-
No varmasti, heinäkuussa viimeksi nähty...siis tänä vuonna kuitennii....
ja nuorimmainen vasta puolivuotias.
-
:039:
Kun aika on niin taas tapaatte ja se on sitten suuren ilon päivä.
-
Kiitos rohkaisusta! :eusa_angel: :039:
-
:031:
-
On oltu asioilla.
Nyt kahvia ja kone jauhaa pyykkiä.
Ja kirkas valoilmiö taivaalla. :icon_sunny:
-
Kotimökillä jatkettiin siivous- ja järjestelyhommia...jo kolmantena päivänä parituntinen.
Nyt alkaa olla homma hallinnassa niin sanotusti...jos vaatimustaso on matala... :icon_biggrin:
-
Olen vain yrittänyt oleilla, ylikierroksilla tulee niitä kipuja.
-
Äsken oli pitkästä aikaa yhden taloni hallituksen kokous, hyvin sujui.
Vielä pöytäkirja unilääkkeeksi, etten unohda asioita. :023:
-
Tänään siirrytään osaan 62