Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 03.06.21 - klo:10:58
-
Kiinnostuin juutalaisuudesta, ja peräti ortodoksi juutalaisuudesta tv-n kautta.
Huomaan että heillä on jatkuvaa rukousta ja muutakin kunnioitettavaa käayttäytistä ankaran laki-uskonnon ohella.
Toivon että foorumilla löytyy tietoa, ja että siitä kerrotaan mikä meitä yhdistää.
-
Usein ajatellaan, että juutalaisuus on vanha uskonnollinen perinne, josta kristinusko on noussut ensimmäisellä vuosisadalla. Asia on monimutkaisempaa. Niin kuin kieli, mikään uskonto ole vanha. Kaikki olemassa olevat ovat nykyhetkeä ja kaikilla on historialliset juurensa.
Kristinuskossa on piirteitä, jotka ovat vanhemmat kuin juutalaisuudessa. Israelin temppelissä käytettiin suitsuketta, ja oli isompi ja pienempi osasto peräkkäin, joiden välisä oli jonkunlainen ikonostasi. Tämä on säilynyt ortodoksisuudessa melkein muuttomatta, muttei juutalaisuudessa. Niin voisi sanoa, että ortodoksisuus on vanhempi uskonto kuin juutalaisuus, mutta silläkään väitteellä ei olisi paljoakaan merkitystä.
Yhteistä on moni asia: yhteinen Jumala, osittaen yhteinen pyhä tektsi (Vanha Testamentti ja Tanach ovat suurin pirtein sama), sama usko enkeleihin, usko samoihin profeettoihin, sama usko viimeiseen tuomioon, ylösnousemukseen, ja iankaikkiseen elämään. Viikko on molemmissa samaa perua. Kirkkovuosi ja juutalainen juhlavuosi perustuvat samaan perinteeseen. Tämä olisi vasta alkua.
-
Kuten kristillisyys, on juutalaisuuskin monien erilaisten perinteiden ja liikkeiden uskonto. Eräs jako on opillisuuden ja mystiikan välillä. Kristilliset, juutalaiset ja Islamin mystkot ymmärtävät kenties paremmin toisiaan kuin omien uskontojensa systemaattisia oppineita.
-
Huomasin Shtisel-sarjasta että haridit ovat 'pilkuntarkkoja' asian oikeellisuudesta. Mutta heilla on satoja rabbeja jotka kiistelevät niistä keskenään. Ja Talmud-koulua käyvät miehet kai koko elämänsä.
Esimerkki: Bagdadin juutalaiset ovat eri mieltä Jerusalemin juutalaisten tavasta kuivattaa viikunoita !
Juuri näistä yksinkertaisimmistakin jutuista he tekevät oikeuskysymyksen, jopa lain.
Nainen ei ole julkisesti paljonkaan, mutta kotona hän päättää useimmista asioista. Ainakin lasten naimakauppojen suunnittelussa hänellä on päätäntävalta vaikka miehet 'tekevät kaupat' virallisesti keskenään.
Melko paljon harideilla on samoja perinnäissääntöjä kuin muslimeilla. Pukeutumisessa, opiskelussa, auton ajossa, ainakin.
Nämä muistuttavat asioita joita meilläkin noudatettiin 1800-luvulla, ja myöhemminkin.
Meidät kristityt on opetettu puhumaan aina totta. Haridit puhuvat sumeilematta ' valkoisia valheita' ja vain hätätilassa totta. Raja on myös keskeinen asia ja kaupankäynti.
Eokö näin ole meilläkin ?
-
Kuten kristillisyys, on juutalaisuuskin monien erilaisten perinteiden ja liikkeiden uskonto. Eräs jako on opillisuuden ja mystiikan välillä. Kristilliset, juutalaiset ja Islamin mystkot ymmärtävät kenties paremmin toisiaan kuin omien uskontojensa systemaattisia oppineita.
Olen ollut monta vuotta aika tiiviissä yhteydessä erään islamilaisen mystisen koulukunnan kanssa, vaikka ei niinkään viime vuosina. Johtaja, joka asuu Pakistanissa, on perehtynyt yhtä hyvin juutalaiseen mystiseen kirjallisuuteen kuin islamilaiseen.
-
Huomasin Shtisel-sarjasta että haridit ovat 'pilkuntarkkoja' asian oikeellisuudesta. Mutta heilla on satoja rabbeja jotka kiistelevät niistä keskenään. Ja Talmud-koulua käyvät miehet kai koko elämänsä.
Esimerkki: Bagdadin juutalaiset ovat eri mieltä Jerusalemin juutalaisten tavasta kuivattaa viikunoita !
Juuri näistä yksinkertaisimmistakin jutuista he tekevät oikeuskysymyksen, jopa lain.
Nainen ei ole julkisesti paljonkaan, mutta kotona hän päättää useimmista asioista. Ainakin lasten naimakauppojen suunnittelussa hänellä on päätäntävalta vaikka miehet 'tekevät kaupat' virallisesti keskenään.
Melko paljon harideilla on samoja perinnäissääntöjä kuin muslimeilla. Pukeutumisessa, opiskelussa, auton ajossa, ainakin.
Nämä muistuttavat asioita joita meilläkin noudatettiin 1800-luvulla, ja myöhemminkin.
Meidät kristityt on opetettu puhumaan aina totta. Haridit puhuvat sumeilematta ' valkoisia valheita' ja vain hätätilassa totta. Raja on myös keskeinen asia ja kaupankäynti.
Eokö näin ole meilläkin ?
Aiheena näyttää oleva miten uskonnollinen perinne vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Totta toki, se on loppumaton aihe.
Jos mielletään kristinuskon syntyneen juutalaisuudesta, niin islam on syntynyt sekä juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Kristus on the kiistakappale. Koraani nuhtelee juutalaisia siitä, etteivät usko Jeesukseen, vaikka Koraani pitkälti vaatii Tooranmukaisen elämän. Koraani nuhtelee kristittyjä, että tekevät ihmisestä Jumalan. Ilmeisesti tarkoitus oli yhdistää juutalaisia ja kristittyjä yhteen uskoon.
Naisten kannalta, kristinusko antoi naisille vähän enemmän kuin juutalaisuus. Rabbininen kanta naisiin on yleensä tiukempi kuin kristillinen kanoona. Islam antoi naisille vielä enemmän tasavertaisuutta, vaikka nykyään on vaikea huomata sitä sen jälkeen kun islam on pilattu kolonialismilla ja kristinusko on maalistunut.
-
Thomas, kun sinulla on tietoa sekä juutalaisuudesta että islamista, anna meidän kuulla vertailevaa tutkimistasi.
Uskonasia olisi keskeisin, mutta siitä en elokuvan perusteella huomannut muuta kuin rukoukset monissa arjen tilanteissa. Tosin se rukous tokaistiin aivan hätäisesti ennen suupalaa tai juomalasillista.
Haudoilla käytiin , kuten kristitytkin muistelemassa. Mitähän ne kivet symboloivat joita hautapaadelle laskettiin.
-
Tosin se rukous tokaistiin aivan hätäisesti ennen suupalaa tai juomalasillista.
Haudoilla käytiin , kuten kristitytkin muistelemassa. Mitähän ne kivet symboloivat joita hautapaadelle laskettiin.
Tunnen islamia paremmin, kun olen tehnyt jonkun verran islamaiheisia tutkimuksia. Olen kuitenkin jonkun verran liikkunut juutalaisten parisssa. Opiskeluni vaati tutustumista "maailman uskontoihin", mutta se ei tehnyt minusta eikä kenestä muustakaan asiantuntijaa.
Olen sekä Amerikassa että Suomessa havainnut, että juutalaisia lapsia opetetaan hepreaa tavalla, joka keskittyy rukousten sujuvaan resitointiin. Kellokin on joskus ollut käytössä, ettei tule epäröintiä.
Tunnen islamin rukousopettamisperinteitä paremmin. Duˀa voi olla kansankielellä, rukouksia eri tarpeisiin. Sitten on dhikr, eli Jumalan nimien muistaminen, joka tulee kanonisten rukousten päättäessä tai suufilaisissa istunnoissa. Salaat eli namaz rukoukset, sekä kotona tai moskeijoissa, korostavat Koraanin resitointia. Siis Koraanin luku sinänsä on jotenkin samaa sekä rukouksessa tai muuna esityksenä, vaikka rukouksessa vähemmän koristeelista. Koraanin koristeellinen luku on nimeltään tadzwid, ja siihen kuuluu tiettyjä lausumisohjeita, joita opetetaan muodollisesti. Kävin sellaista kurssia Kuwaitissa. Se ei ole kovinkaan monimutkaista eikä vaadi erikoistumista. Tietysti, on olemassa kuuluisia resitoijia, joita muut matkivat. Luku tapahtuu jossakin maqamissa, eli asteikossa. Nykyään suisituin niistä on peräisin bysanttilaisesta kirkkomusiikista. Vähemmän käytetty maqam on hidzaz maqam, jolla on vanhoja juuria laajemminkin Lähi-Idässä.
Juutalainen resitointi on paljon monimutkaisempaa ja on sinänsä erisoisuus. Kantorin koulutus on melko vaativa ja pitkä. Seurataan jotenkin masoreettisia merkintöjä Raamatussa, mutta ne vaihtelevat kirjasta toiseen ja vielä perinteestä toiseen. Välimeren maailman perinteet sanotaan sefardilaisiksi viitaten Espanjaan, kun taas pohjoisempana on ashkenazi perinne. Sekä sävelet ja lausumiset ovat niissä erilaiset. Erikoinen resitointi löytyy jemeniläisiltä juutalaisilta. Se on pentatoninen tapa lukea. Sitä olen kuullut (ja siitä nauttinut) Israelissa.
Olen minäkin huomannut kivien roolin haudoilla. Se on tapa, jota olen havainnut Lähi-idässä seuraavan sekä juutalaisia että muslimeja. Ei ole hassumpi tapa muistaa kuolleita, sillä kuumassa Lähi-idässä kivi kestää paremmin kuin kukka.
-
Kiitos Thomas ! Kyllä arvasin että sinulla tätä tietoa on, varmaan enemmän kuin tarpeisiini. Minähän olen v a i n kiinnostunut, en asiantuntija vähääkään.
Näistä eri juutalaisista tulivat serafit tutuksi Shtiselistä. He olivat Algeriasta muuttaneita, eikä haridi-suku heitä helposti halunnut heidän tytärtä pojalleen kihlatuksi.
Falashat tulivat jo kansanlähetys-aikoinani tutuksi, kun Etiopian lähetti näistä mustista juutalaisista kertoi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beta_Israel
Nämä myös ovat suurin joukoin muuttaneet Israeliin.
-
Näistä eri juutalaisista tulivat serafit tutuksi Shtiselistä. He olivat Algeriasta muuttaneita, eikä haridi-suku heitä helposti halunnut heidän tytärtä pojalleen kihlatuksi.
Falashat tulivat jo kansanlähetys-aikoinani tutuksi, kun Etiopian lähetti näistä mustista juutalaisista kertoi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beta_Israel
Nämä myös ovat suurin joukoin muuttaneet Israeliin.
Niin, totta. Eri juutalaisryhmät eivät aina hyväksy toisiaan naimakaupoissa. Rasismi on joka paikassa. Sefardit ovat liian arabialaissukuisia ashkenazeille, ja ashkenazit liian saksalaissukuisia. Puhuvat eri kieliäkin, sefardit espanjankaltaista ladinoa, ashkenazit saksankaltaista jiddishiä. Sitten on, niin kuin huomautat, afrikkalaisiakin, joiden veri ei pitkään kelvannut Israelin veripalveluun.
En kuitenkaan usko, että kristittyjen rasismi on jäännös juutalaisuudesta! :icon_biggrin:
-
Kysyit mitä kristityssä on jäljellä juutalaisuudesta. Puhuit valehtelusta ja minä mainitsin kalenteria. Tarkennan vähän.
Kristinuskolla on samat juuret kuin juutalaisuudella, kun on kysymys moraalista, joten valehtelu on molempien mielestä kielletty lain tauluissa, jotka näyttävät olevan vielä jollain tavalla päteviä molemmille. Siveysoppi juutalaisuudessa perustuu vanhoihin Lähi-idän perinteisiin Egyptista Sumeriin saakka Assyrian kautta, ja ovat kiteytyneet Vanhaan Testamenttiin, joka on sekä kristinuskon että juutalaisuuden oma. Kristinusko on saanut enemmän vaikutteita eurooppalaiselta perinteestä, vaikka juutalaisuus on myös Euroopan vaikutteinen. Tämä varmaan selittää eroja. Hyvä esimerkki olisi ympärileikkaus. Ensimmäisellä vuosisadalla oli kiistaa juutalaisuudessa siitä, pitääkö täysikasvuinen käännynäinen ympärileikata. Kiista heijastuu Uudesta Testamentista. Kristinuskossa Uusi Testamentti on ainakin tässä asiassa irtauduttu alkuperäisestä kiistasta ja käytetty perusteluksi lasten ympärileikkaamattomuuteen, josta ei ollut alkuunkaan kyse. Syy oli se, ettei ollut yleensä tapana ympärileikata lapsia euroopalaisen perinteen mukaan. Juutalaisuus on saanut vähemmän vaikutteita eurooppalaisesta perinteistä ja siksi vielä ympärileikataan lapsia. Tällaiset asiat antavat tunnelman, että juutalaisuus on vanhempi uskonto, kun se on vain lähi-itäisempi.
Liturgisesti juutalaisuudella ja kristinuskolla on paljon yhteistä. Molemmissa on viikoittainen Jumalanpalvelus, jossa on kaksois-lukeminen. Sapattipalveluksessa synagoogassa luetan Tooran läpi joka vuosi. Siihen liittyy Haftoran lukeminen. Kirkossa on samalla tavalla sunnuntaisin evankeliumin ja kirjeitten lukeminen samanlaisella kirkkovuodella. Alkuperä on sama. Viikko on sama, ja todettu palestiinalaisilla savikalentereilla kuudennelta vuosisadalta ennen Kristusta.
Omituisia seikkoja on tullut kristinuskoon Vanhasta Testamentista. Pappeus on hävinnyt juutalaisuudesta kokonaan. Mutta ev.lut. kirkko säilytti pitkään vanhan määräyksen, jonka papin sukupuolielimet on oltava tallella. Nykyään, nainen voi olla joko pappi tai rabbi. Sekä juutalaisuus että kristinusko ovat kehittyneet samalla tavalla eteenpäin! Jaa, ei taida olla naispappeutta vielä roomalaiskatolisuudessa, ortodoksisuudessa, eikä ortodoksijuutalaisuudessa. Ev.lut. kirkko ja reformoitu juutalaisuus kulkee käsikädessä uudistuksissa.
-
Voisi myös kysyä mitä juutalaisessa on jäljellä kristinuskosta. Juutalainen kalenteri on aikanaan muutettu oivalla tavalla. On lisätty siihen monimutkainen juhlien lykkäysten järjestelmä tarkoituksena, että juutalaiset vuotuiset juhlat eivät lankea samoina päivinä kuin kristinuskon. Erottautuen he liittyivät tiiviimmin yhteen.
-
Juutalaisuus on sitten muutakin kuin uskonto.
Itse tunnen paljon näitä sekulaareja, eli ei uskonnollisia juutalaisia.
Joskus nuorempana kävin Pietarissa vai oliko Leningrad silloin ja mun tuttuni tunsi sieltä juutalaisia ja tutustutti mut niihin.
Sitten ne muutti Israeliin moni niistä ja siellä kuljin yhden kanssa ja hän tutustutti mut moneen siellä. Vähän kun tuntee yhden, niin kohta tuntee kaikki.
Kun hengailtiin siellä Israelissa, niin tavattiin myös uskonnollisia ja minusta ne ei eronneet vaikkapa helluntalaisista uskossaan ja fanaattisuudessaan ja kysymyksetkin heillä oli samanlaisia.
Juutalaisuus ja juutalainen on kuitenkin minusta aika sama asia, eikä se että uskonnollinen juutalainen on juutalaisuudessa jotenkin enempi.
Jumala tietysti rakastaa kaikkia ihmisiä tasapuolisesti.
Ompa vaikea saada kirjoitettua sanoiksi mitä mielessä liikkuu asian tiimoilta.
Pitäisi olla pragmaattinen kuin Jussi Halla-Aho
-
Juutalaisuus on sitten muutakin kuin uskonto.
Itse tunnen paljon näitä sekulaareja, eli ei uskonnollisia juutalaisia.
Joskus nuorempana kävin Pietarissa vai oliko Leningrad silloin ja mun tuttuni tunsi sieltä juutalaisia ja tutustutti mut niihin.
Sitten ne muutti Israeliin moni niistä ja siellä kuljin yhden kanssa ja hän tutustutti mut moneen siellä. Vähän kun tuntee yhden, niin kohta tuntee kaikki.
Kun hengailtiin siellä Israelissa, niin tavattiin myös uskonnollisia ja minusta ne ei eronneet vaikkapa helluntalaisista uskossaan ja fanaattisuudessaan ja kysymyksetkin heillä oli samanlaisia.
Juutalaisuus ja juutalainen on kuitenkin minusta aika sama asia, eikä se että uskonnollinen juutalainen on juutalaisuudessa jotenkin enempi.
Jumala tietysti rakastaa kaikkia ihmisiä tasapuolisesti.
Ompa vaikea saada kirjoitettua sanoiksi mitä mielessä liikkuu asian tiimoilta.
Pitäisi olla pragmaattinen kuin Jussi Halla-Aho
Jussi Halla-Aho on filologi ja liikkuu paljon tiedon kannalta.
En tiedä kuka tietäisi ketä Jumala rakastaa. Raamatun Jumalalla joskus toimii niinkuin rakastaisi joitakuta enemmän kuin toisia. On kaunis ajatus, että Hän rakastaa meitä tasapuolisesti.
Mutta toki, on mielenkiintoista havaita minkalaiset toiset ovat. Uskontotieteilijänä minulla on vaikea nähdä yhtymäkohtia ortodoksijuutalaisten ja helluntailaisten välissä, mutta varmaan niitä on.
-
Usein ajatellaan, että juutalaisuus on vanha uskonnollinen perinne, josta kristinusko on noussut ensimmäisellä vuosisadalla.
Aloittaakseni alusta kerron nyt, etten ole elämäni päivänä kuullut mokomaa. En koulun uskonnonopetuksessa, en sittemmin, kun "omaa uskontoa" ei oikeastaan enää opetettu vaan vieraita uskontoja ja kirkkohistoriaa, en rippikoulussa.
Enkä kotona. :kahvi:
Suomen koulu... siis, suomalainen koulu..., siis.... :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi:
-
Kyllä juutalaisuudesta opetettiin koko paljoin suuremmat määrät, myös sen ja kristinuskon yhteydestä ynnä jatkumoista. Eihän se lakannut ollenkaan olemasta kun Palestiinassa syntyi tämä Jeesus-liikkeeksi joskus nimitetty muoto juutalaisuutta.
Tämän nimen tosin opettivat vasta kun opettelin teologiaa.
Koulussa opetettiin kuinka kaikin tavoin juutalaisuutta on tulkittu uskonnosta kansallisuusaatteeseen ja kaikki väliltä, historia sekä jatkuminen.
Olen ajatellut kirjoittaa lyhyesti, tavoitteena on rivi kerrallaan. Se jo melkein onnistuu. :icon_cool:
-
Syvimmin tähän taisi päästä käsiksi kun törmäili Saksan kirkkotaisteluun, sillä Kolmannen Valtakunnan Volkskirche riisui omasta ns kristinuskostaan kaiken juutalaisuutta muistuttavankaan.
Ensimmäisenä lensi yli laidan koko Vanha Testamentti kaikkine kirjoineen ja tietysti Jeesuksen juutalaisuus. Niissä itsessään jo on mahdottomasti sellaista, jota ei voi erottaa kristinuskosta ja siitähän Tunnustuskirkko nosti metakan.
Jääkö lopulta muuta eroa kuin tämä, että meillä on Messiaan saapumisesta eri näkemys... Vaikka onhan sitä jo siinäkin. Toisinaan siitä huolimatta tuntuu kuin ei voisi olla kristitty olematta samalla juutalainen.
Uskonnolliset rituaalit ja menot eri uskonto- ja kirkkokunnissa ovat kehittyneet omia aikojaan ja teitään omiin suuntiinsa, niillä saattaa olla merkitystä tai sitten ei. Tai jokin tapa tai meno merkitsee yhdelle vaan ei toiselle. Laskeeko haudalle kukkia vai pieniä kiviä...