Luihin ja ytimiin!?

[Pirska]

---
Sitten on se edelleen vaikuttava vanhoillisuuden mielikuva, jota vanhahtava musiikkiperinne osaltaan tukee. ---

Mitä pahaa siinä on?

Minua ei saisi kirveelläkään seuroihin, jos siellä laulettaisiin Radio Dei -humppaa.

[Tiitiäinen]

Komppaan Pirskaa. Eipä kyllä miutakaan seuroihin sais, jos siellä olis musiikki ja meisinki kuin Radio Deissä... Miuta puhuttelevat erityisesti Siionin virret vaikken niihin ole saanut tuntumaa lapsuudesta asti...eli ei nyt voi syyttää taustojakaan siitä, että Siionin virret kolahtaa... Meitä on niin monen sorttisia...

[öppiäinen]

Mitä pahaa siinä on?

En sano, että siinä olisi pahaa, kunhan vain pohdin kysymystä "Tilausta on mutta miten osaisimme sitä jakaa" siltä kannalta mikä saa ihmiset olemaan lähtemättä mukaan.

[maisakai]

Minua ei saisi kirveelläkään seuroihin, jos siellä laulettaisiin Radio Dei -humppaa.

Kas, en olekaan ainut, joka ei kestä Radio Dein musiikkia. Sitä taas kuuntelee innolla moni, joka ei sietäisi minulle rakasta veisuumeininkiä. On se hyvä, että on valinnanvaraa eikä jää kristillinen harrastus musiikkityylistä kiinni. 

[seppos]

Kas, en olekaan ainut, joka ei kestä Radio Dein musiikkia. Sitä taas kuuntelee innolla moni, joka ei sietäisi minulle rakasta veisuumeininkiä. On se hyvä, että on valinnanvaraa eikä jää kristillinen harrastus musiikkityylistä kiinni. 

Kuulun samaan piiriin.

[PekkaV]

   Kotimaa-lehti on osakkaana Deissä.

[Viisveisaaja]

Kyllä iskee luihin ja ytimiin, vaikkakaan en perusta paljoa veisuusta.
Armo, painotukset pieneksi tulemisesta ja olemisesta ja muu herännäisyydessä viehättää enemmän.

[Leena]

Henkilökohtaisesti kavahdan herkästi, kun jokin alkaa kovasti iskeä ryhmien "luihin ja yrimiin", valitettavasti. Porukassa on kautta aikojen tyhmyys tiivistynyt, ja joskin mielessäni ovat poliittiset luut ja ytimet, niin vaaransa sillä on kirkollisessa elämässäkin.  "Kuulispa vaan toisten liikkeitten puhujat miten upeasti meidän puhuja taas veti". Mitä se semmoinen kristillisyys on, että muut ja me??   Eikö täs pitänyt olla ensin kristittyjä - ?   Käsittääkseni herännäisyyden vahvuus on ollut siinä, ettei joukkojen kokoaminen ole ollut mikään tarkoitus, vaan ihmisen asettaminen Luojansa - tuomarinsa - lunastajansa eteen. 

Siinä sitä jo riittääkin.

[Mörtti-57]

Eilen tuli vaikuttava rokumentti Muhammad Alin ja juuri kualleen Joe Frazierin kohtaamisista, joissa mentihin sanallisesti ja ruumiillisesti luihin ja ytimihin. Kaksi suurta mestaria näytti kuinka rumaa ihimiselämä voi olla. Joe ei antanu eläessään anteeksi Alin latelemia törkeyksiä hänestä. http://www.guardian.co.uk/sport/2011/nov/08/joe-frazier-heavyweight-champion-dies

[Syterskalet]

Eilen tuli vaikuttava rokumentti Muhammad Alin ja juuri kualleen Joe Frazierin kohtaamisista, joissa mentihin sanallisesti ja ruumiillisesti luihin ja ytimihin. Kaksi suurta mestaria näytti kuinka rumaa ihimiselämä voi olla. Joe ei antanu eläessään anteeksi Alin latelemia törkeyksiä hänestä. http://www.guardian.co.uk/sport/2011/nov/08/joe-frazier-heavyweight-champion-dies

Joe olisi vähemmän körtti kuin Ali? Tai sitten päähän lyönti vaikuttaa ihmisiin eri tavalla?

[PekkaV]

   Uusimmassa Suomen kuvalehdessä oli reportaasi jääkiekkoilijoiden aivovammoista.
   

[Pirska]

   Kotimaa-lehti on osakkaana Deissä.

Voisin kuunnella Radio Deitä enemmänkin, jos siellä ei soitettaisi niin ärsyttävää musiikkia. Ohjelman kirkkain helmi on Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen. Siitäpä ei radio-ohjelma parane. Jos musiikki olisi parempaa, niin monta muutakin helmeä voisi sieltä varmaankin löytää.

[Leena]

Kyllä iskee luihin ja ytimiin, vaikkakaan en perusta paljoa veisuusta.

Tätä minä aina lievästi ihmettelen kun miehellä on ääni kuin vain  vähän hiomaton timantti...   Itte kuulin...  Ja vielä tenori...  Viistoista kuoroa tappelis jo nyt.  Vähän laulua,  jos hän tunneille menisi niin - no - ei kaikki harrasta samaa -

Mutta minä en ole edes jaksanu mennä kuuntelemaanm Radio Deitä, klun kerran vahingos osuin sille kanavalle. Olin kotona puoltajuttomana ja loppukin taju meni kait. Mikä lie siinä sitten.

[Tiitiäinen]

Pakko kommentoida tähän väliin, että nyt on siis Viisveisaajan tapauksessa kyse joko a. luonnonvarojen tuhlauksesta b. huutavasta vääryydestä tai c. molemmista...  Nimittäin muistan hyvin kuinka entinen heila, jonka veli sattuu olemaan kanttori ja laulaa muuten komeasti, ei ollut pätkääkään kiinnostunut esim.laulamisesta tai soittamisesta ja hänen äitinsä kerran vaan kahvipöydässä huokaisi, että: " Kyllähän tuolla meijän T:llä eniten lahjoja musiikkiin olis....mutta hän kun ei ole kiinnostunut, niin minkäs teet..." olin ihan että:  ja valitin minkälaista haaskausta tämä jäppinen suorittaa... 

Toisaalta Viisveisaaja voi ainakin rehellisesti sanoa, että laulaminen ei kiinnosta häntä/musiikki liiemmälti muutenkaan, eikä hän yritä näin sanomalla naamioida sitä, ettei olisi lahjoja... 

Mutta se täytyy vielä sanoa, että olen Leenan kanssa kyllä samaa mieltä...jos rupeaa oikein kolisemaan luihin ja ytimiin, voi olla vaarana, ettei enää muuta nähdäkään...

[sadetta]

Kas, en olekaan ainut, joka ei kestä Radio Dein musiikkia. Sitä taas kuuntelee innolla moni, joka ei sietäisi minulle rakasta veisuumeininkiä. On se hyvä, että on valinnanvaraa eikä jää kristillinen harrastus musiikkityylistä kiinni. 

Kuulun samaan piiriin.

Minä myös. Viime aikoina olen muutaman kerran satunnaisina aikoina avannut Dein, ja musiikkia on kuulunut. Kunnon Siionin virsikin joskus. Mutta (nyky)musiikkilevyarvosteluohjelmaa en jaksa ollenkaan. Gospelia jotain nuorempana kuuntelin, nyt en siitä juuri jaksa innostua.

Kyllä iskee luihin ja ytimiin, vaikkakaan en perusta paljoa veisuusta.
Armo, painotukset pieneksi tulemisesta ja olemisesta ja muu herännäisyydessä viehättää enemmän.

Minusta virret ja veisuu ovat parasta seuroissa. Kaikkia virsiä en osaa, enkä kyllä viitsisi opetellakaan, kun ne eivät kolahda luihin ja ytimiin. Se kauppakeskusvirsi on minusta mahdollisimman joutavanpäiväinen. Vanhoissa virsissä on asian ydintä, puheet ovat milloin mitäkin. Tosin niistäkin, useimmista, löytyy edes pieni itu johonkin pieneen pohdintaan.