Kadotus, tulinen järvi, helvetti, ikuinen ero Jumalasta jne...
Tälle paikalle on useita nimiä.
Tämä on joiltain osin inhimilliselle mielelle vaikea asia: ikuinen, loppumaton piina.
Tätä asiaa ei nykyajan saarnoissa juurikaan käsitellä.
Kaiketikin pelätään ihmisten reaktioita.
Vielä harvemmin käsitellään niitä hyötyjä, mitä ikuinen kadotus tuo tullessaan meille tämänpuoleisessa eläville.
Eräs helvetin etu on se, että se voi säikäyttää ihmisen, luoda hänessä sellaisen pelon ja kauhun, että hän pakenee Kristuksen turviin.
Kun inhimilliseltä kannalta katsotaan, niin minä kuulun niihin ihmisiin, jotka ovat tässä mielessä hyötyneet helvetin olemassaolosta.
Luulen, että samanlaisia ihmisiä on paljon.
Kun olen seuraillut ympärilleni, niin minusta on näyttänyt siltä, että on myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole heränneet helvetin liekkien poltellessa jalkapohjia, vaan aivan muiden syiden ajamana.
Mitä erilaisia ajatuksia tulinen järvi sinussa herättää ja mitä erilaisia näkökulmia sinulla on tähän asiaan?