Daciassamme on euro 6 diesel-moottori, minkä vesitilaa ei saa byrökraattien mukaan lämmittää sähkövastuksella. Järjetöntähän tuollainen on, kun ulkona on ollut jo -23 pakkasia. En halunnut ostaa, mielestäni hinta-laatusuhteeltaan onnetonta, saippuarasiaa auton öljypohjan alle. Testailen, että missä lämpötilassa moottori käynnistyy vaivattomasti eka startilla. Olen luvussa -23 astetta.
Kävin ajelemassa pienen lenkin Mustamaantien suunnassa, että huomista ajoa varten Ouluun olisi kaikki kunnossa. Huuaraista oli. Yhdessä talossa on puulämmitys lopetettu ja siirrytty maalämpöön, siispä sen talon savupiipun nokalla oli kuura isäntänä, mutta ikkunat kirkkaat, kaikki kunnossa. Muissa asutuissa taloissa oli aamulämmitys meneillään, koska savupatsaat nousivat pystysuoraan taivaalle kaatumatta vähäisenkään tuulen mukaan.
En taaskaan nähnyt talviteerejäni, mutta hirvenjälkiä oli paljon, jopa entisessä metsäpalstassamme aivan tien vieressä. Puusto on jo sen ikäistä, että hirvi kykenee napsimaan vain pajua. Se on hyvä.
Palatessani pysäytin auton Syväpuron sillalle ja katselin alas jäälle. Vesi virtaa, joten näin pakkasilla sinne oli syntynyt komojäitä ja terhakas minkki saa helppoja sammakoita, ehkä evääkseen, sillä paksu juntu johti jäitten alle ja taas toisesta kohtaa jään päälle. Metsästäjä-minäni on kuollut ja vaeltaa jo paremmilla mailla, hyvä niin, onhan muukalaisenakin vielä monia muita hommia.