Wilhelmi Niskasen vanavedessä

[satman1]

Kuinka W.N.:n linja erottuu Paavon vastaavasta?


...........................................................................................    :smt052   ........................................................................................

[juhani]

Paavo oli SFreud ja WNiskanen CJung. Paavo avasi syvemmän hengellisyyden oven, mutta hän ei koskaan tohtinut mennä sisään.
WNiskanen meni pomppa leviällä sinne. Hyvin paljon lutherilaisempi hän oli jos Paavoon verrataan. Mutta heidän eronsa eivät olleet suuria.

[satman1]

Paavo oli SFreud ja WNiskanen CJung. Paavo avasi syvemmän hengellisyyden oven, mutta hän ei koskaan tohtinut mennä sisään.
WNiskanen meni pomppa leviällä sinne. Hyvin paljon lutherilaisempi hän oli jos Paavoon verrataan. Mutta heidän eronsa eivät olleet suuria.

Tulkitsenko oikein, että kummallakin on ansionsa, ettei toista voi valita - millään tasolla?
W oli P:n oppilas? Kummatkin olivat aikansa lapsia. W ehkä seuraavaa sukupolvea. Vai olivatko he samaa sukupolvea, jolloin he painottivat eri asioita? Tällöin Juhani kiistää P:n auktoriteettia.
Luterilaisemmuusko painaa vaa'an W:n hyväksi. Rinnastus Freudiin ja Jungiin vie pohdiskelun tasolle, jolla presidenttiä ei valita, vaikkakin P:stähän se olisi tullut.

Onko niin, että jatkumo P:stä W:hen on sillä tavalla kiinteä ja suora, että muita tasavahvoja haaroittumia ei ole, josta syystä W seuraa P:a, ja jos yleistäisi: kukin seuraa isäänsä eikä isoisäänsä, opettajaansa, ei opettajan opettajaa, kulkee opettajansa jalanjäljissä, koska edesmenneiden esikuvien jäljet ovat hävinneet?
Ovatko nämä makukysymyksiä?

Mitä tarkoitamme, kun kirjoitamme W:n olevan luterilaisempi?




..........................................................................................   :neutral:   ..........................................................................................

[juhani]

Niskanen oli Paavon oppilas. Siltä osin miltei kaikki kysymykset olivat hypoteettisia. Niskanen oli vielä paljon lähempänä Paavon ajatuksia kuin Paavon pappisystävät. Mutta hyvä kysymys oli lutherilaisuus (huomaa "h" kirjain tässä) verrattuna körttiläisyyteen. Niskanen oli antipietisti ja Paavo oli piilopetisti. Lutherilaisuus on Niskasen tavalla antipietististä. Käsite pietismi on
valtavan laaja asia. Minä muistelisin ihanaa ajatusta, jonka esittäjä on teologisessa tiedekunnassa etiikan professori, körttiläinen... "pietismi on pakanuutta" :-?

[seppos]

Tämä kyllä kuuluu tuonne seuratuvan puolelle.

Alat lähestyä körttiläistä paradoksia "onko heikko ja epäröivä usko vahvaa uskoa?" Tällaiselta ajatusyhtymältä ei voi välttyä lukiessaan ja kuunnellessaan puheita.

[satman1]

Tämä kyllä kuuluu tuonne seuratuvan puolelle.

Ole hyvä, Liisa!

[seppos]

Paavon ylivoimaisus äänestyksessä johtuu tiedon puuttesta. Äänestäkää nyt joku edes Niskasta, että vaalisalaisuua säilyy. Nyt kaikki tietää heti ketä kukin on äänestänyt.

[satman1]

Kuinka voin tietää, kuka on äänestänyt?

[seppos]

Et todella voikkaan tietää kuka on äänestnyt, mutta jos joku sanoo äänestäneensä niin sen tuloksen tiedät.

[satman1]

Ei kai tässä nyt käy niin, että Juhani kulkee yksin Willen jäljissä ja me muut Paavon. Tosin rinnakkainhan me taivallamme. Peräkana onkin vähän hassun näköistä.
Emmekö ole huomanneet, että körttipolku on riittävän leviä kulkea rinnakkain?
Polku on kaita?!

No, tämä allegoria ei ole täysin vedenpitävä. Mutta portti kai ainakin on kapea, ettei siitä pääse kuin yksi kerrallaan. Olisiko jonomuodostelma sen tähden hyvää harjoitusta?!


...........................................................................................    :lol:    ...........................................................................................

[Johannes]

Paavon ylivoimaisus äänestyksessä johtuu tiedon puuttesta.

Tuo on varmaankin ihan totta. Itsekin annoin ääneni Paavolle, kun ei ole toisesta paljon ollenkaan kunnon käsitystä. Jos pitäisi körttiläisyydestä jotakin kertoa, niin se onnistuu ainakin pienimuotoisena ilman Wilhelmiakin, mutta körttiläisyys ilman Paavoa...voiko niin sanoa???
Itse en ole niin uskontojen teologiaan perustunut, mutta ainakin äkkiseltään siis tuntuu tuolta. Paavon nimi on kaikkialla ja itsekin tiedän jonkin verran, mm. siitä seppäjutusta ja Aholansaaresta ja sellaisesta, mutta mitä tiedän Wilhelmistä...en oikeastaan mitään! Tämä siis näin näppituntumalta ottamatta sen paremmin kantaa alkuperäiseen asiaan.

[juhani]

Kyllähän WNiskasesta on kirjoituksia, mutta lukemattoman erilaisista lähteistä mm. M. Akiander, B. Jonzon, O. Kares, PR:n juhlakirja, M. Rosendahl, P. Taipale jne. Mutta Juha Siltalan kirjasta "Suomalainen ahdistus" saatte ruisleivän päälle voita ja jopa palvikinkkua. Siinä kirjassa on päähenkilönä oneandonly Wilhelmi Niskanen. Olen perustamassa fanclubia Wilhelmille. :smt023

[satman1]

Kiinnostava idea!


.............................................................................................    :-k    .......................................................................................

[Sanneli]

Oliko 30 hopearahaa:ssa jotain Niskasesta?

[Kauhanen T]

Kyllähän WNiskasesta on kirjoituksia

Tiivis mutta kattava historiallinen esitys on

Taipale, Pentti. "Mainintoja Wilhelmi Niskasesta." Armos halki aikain riittää. Herättäjä-Yhdistyksen vuosikirja 1987. Herättäjä-Yhdistys: Lapua 1987.

Niskasen ympärillä käydyn polemiikin teologisesta puolesta Taipale ei kovin paljon sano. Näpyttelen tähän pari lausetta jotka käytännössä valkopesevät Niskasen, mutta ei liene kirjoittajan kokonaisarvio.

Wilhelmi Niskanen oli "tekopyhyyden, kiiltomenon opin väsymätön vastustaja". Akianderin mukaan hän meni "tekopyhyyden riisumisessa vielä pitemmälle kuin Paavo Ruotsalainen". Niskanen puhui perisynnin kannalta (Kivikaarto). Siitä lähtökohdasta käsin ihminen on "alaston" Jumalan edessä ja hänen oma pyhyytensä on kuin tahrainen vaate.

Ihmisluonto ei muutu tämän elämän aikana. Vasta iäisyydessä toteutuu ylösnousemus ja todellinen uusi syntyminen, kun "katoava pukeutuu katoamattomuuteen". Tästä syystä ei ole eroa ensimmäisen parannuksen ja jokapäiväisen parannuksen välillä. Syntisen ihmisen "tuntemiset" Jumalan edessä ovat lähinnä hänen oman tyhjyytensä ja avuttomuutensa tuntemista.

Tämänkaltaiset Niskasen "oppia" koskevat maininnat osoittavat hänen tähdentäneen sitä, että usko ei voi nojautua hengellisiin kokemuksiin. Nekin ovat ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi "lihallisia" ja kuuluvat "katoavaisuuteen". Nekin on "haudattava Kristuksen kanssa".

Usko pitäytyy Jumalan sanaan ja sen lupauksiin, jotka ovat tulleet lihaksi Kristuksessa. Uskon perustana ei voi olla meidän oma Kristuksen "tuntemisemme", vaan se, että hän Hyvän Paimenen tavoin tuntee syntisen omakseen ja hoitaa häntä sanallaan. (s. 92-93, kappalejaot minun)

En näe mikä tuossa lopulta on todella niskaslaisuutta eikä voisi olla suoraan Paavolta tai Malmbergilta. Äärimmilleen vietynä tunteiden karttaminen olisi minusta vahinko, mutta lähtökohtana vaikkapa lause "syntisen ihmisen tuntemiset Jumalan edessä ovat lähinnä hänen oman tyhjyytensä ja avuttomuutensa tuntemista" on minusta oikein hyvä. Minulla on ollut kuitenkin se kuva, että Niskanen vei tämän omin voimin omista voimista riisuutumisen käytännössä ateismiin asettamalla ihanteeksi (jota ei ainakaan itse noudattanut) mm. kaikista hengellisistä harjoituksista luopumisen.