Eipä voi kun kehua juhulapaikkaa ja sen sisältöä.
Ennen juhulia kökin viikon juhulapaikalla rakentamas. Kökkäporukasta pirettihin kiitettävästi hualta, tarioolu pelas. Ainut mitä kaipasin aamupalalla oli hengellinen ravinto.
Kloppina olin kaharella eläkkeellä olevalla naisopettajalla puutarhatöis aivan Tuamiokapitulin naapuris. Nämä iäkkäät kansankynttilät tituleeras mua nuoreksiherraksi ja kohteli muutenkin englantilaistyylisen arvokkahasti.
Erikoosesti jäi miälehen, kun tyäpäivää ei koskaan alootettu ennen aamuteetä ja rariosta kuunneltavaa aamuhartautta ja virttä. Aamuhartauren kuuntelen erelleenkin miälelläni, kun on vaan maharollista.