Keskustelu > Raamattupiirit

Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 13. luku

(1/5) > >>

karjalaisenkyösti:
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Kor.13.html
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Kor.13.html

karjalaisenkyösti:
Täältä voi yrittää tutustua alkuteksteihin ja yksittäisiin sanoihin:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=1.+Kor.+13%3A1&rnd=1481920432937

Rakkaus on kreikkalainen sana αγαπη. Käännettynä meidän kirjaimistollemme: agape.
Ilmeisesti tässä tarkoitetaan agape-rakkautta, joka on siis sitä rakkautta, joka on Jumalalle ominaista.

Etsin Raamatusta kohdan, jossa sanotaan, että "Jumala on rakkaus", ja siinä käytetään myös tuota "agape" -sanaa.

Katselin tuon alkutekstien sanoja selittävän ohjelman avulla Hengen hedelmän yhteydessä mainitusta rakkaudesta ja siinäkin rakkaus oli tyyppiä agape.

Kun lukee tuolta lukua 13 ja sen kuvausta rakkaudesta, niin kyllä siinä näyttäisi olevan viiteitä yliluonnolliseen rakkauteen, eli agape rakkauteen.

Tässä pari ajatusta ihmisestä, jolla ei ole tätä Paavalin kuvaamaa rakkautta:
"mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen"
"mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi"

Ettei vain olisi niin, että tuo luku 13 tuomitsee auttamattomasti ja peruuttamattomasti meidät kiliseviksi kulkusiksi ja sellaisiksi, jotka eivät mitään ole Jumalan edessä.

Jos profetoimista ja kielillä puhumista ja muita yliluonnollisia lahjoja vielä esiintyy joissain harvoissa paikoissa, niin taitaa olla vielä harvemmassa ne paikat, joissa tämä agape-rakkaus ilmenee. Vai esiintyykö sitä missään seurakunnassa?
Tämä on se, mitä meidän tulisi säkissä ja tuhkassa tavoitella, mutta se on kuitenkin viimeinen asia, jota tavoittelemme.
Kyllä se elämä menee oman napamme ympärillä hyvin pitkälti.
Eihän meistä ole edes näihin kahteen:
" Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää "
"Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi,"

Toki se, että antaa kaikkensa ja jopa kuolee köyhien puolesta on suurta rakkautta, sellaista rakkautta, johon me emme pysty, vaan ei se vielä kenties juuri koskaan ole vielä sitä agape-rakkautta.

Pystymme halutessamme heikkoon ja valtavan vajavaiseen alemman tason rakkauteen ja ymmärtääkseni meitä Raamattu kutsuu kehittymään tässä alemman tason vajavaisessa rakkaudessa, joka on itsekkyyden läpäisemää.

Tämä luku 13 on jälleen eräs herätyshuuto minulle ja sinulle. Tämän luvun äärellä ei pitäisi voida tulla mihinkään muuhun lopputulokseen, kuin puketua säkkiin ja hypätä tuhkakasaan huutamaan avuksi Herran nimeä ja tunnustamaan tosiasiat: ei ole agapeetä minulla, ei ole, ei ainakaan lähellekään siinä puhtaassa muodossa, jollaiseksi sen Paavali luvussa 13 kuvaa.
Siinä tuhkakasassa istuessa hyvä rukouspyytö Jumalalle on se, että Jumala antaisi tuota agapeetä, edes vähän.

Agapee on yliluonnollisempi ja harvinaisempi lahja, kuin profetoiminen tai sairaiden parantaminen, jotka nekin ovat yliluonnollisia lahjoja.

Pena:
Agape on Jumalalta saatu elämän voima, joka vaikuttaa Hänen kirkossaan ja sen jäsenissä. Miksi se olisi jotain harvinaista?

karjalaisenkyösti:

--- Lainaus käyttäjältä: Pena - 16.12.16 - klo:23:22 ---Agape on Jumalalta saatu elämän voima, joka vaikuttaa Hänen kirkossaan ja sen jäsenissä. Miksi se olisi jotain harvinaista?

--- Lainaus päättyy ---

Millä tavalla se käytännössä vaikuttaa kirkon jäsenissä?

Pena:

--- Lainaus käyttäjältä: karjalaisenkyösti - 16.12.16 - klo:23:26 ---Millä tavalla se käytännössä vaikuttaa kirkon jäsenissä?

--- Lainaus päättyy ---

Jollei vaikuttaisi, kirkko olisi kamala ja seurakunnat julmia. Käytännön rakkaus näkyy monessa erilaisessa ja kokoisessa asiassa kansainvälisestä diakoniasta lähimmäiselle suotuun ystävälliseen hymyyn.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu