Keskustelu > Raamattupiirit

Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje, 2. luku

<< < (7/9) > >>

Pena:
Joukkosuggestiota ei pidä luulla Pyhäksi Hengeksi.

karjalaisenkyösti:
Viime tiistaina luin Paavalin tekstejä ja seuraava kohta ikään kuin pomppasi silmilleni:

KR 1938:
4. ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5. ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

KR 1992:
4 Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa,
5 jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.
**************************************************************************

"ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan"

Voisitko kertoa minulle, mitä tuo tarkoittaa?
Mitä ajatuksia tuo herättää sinussa?

Usko voi siis perustua ihmisviisauteen.
Ajatuksiini tuli tiettyjä seikkoja, joita ilmeisesti voidaan pitää todisteina siihen, että minun uskoni perustuisi vähintäänkin osittain juuri ihmisviisauteen.
Onko niin, että usko perustuu kokonansa joko ihmisviisauteen tai Jumalan voimaan, ei molempiin?
Vai voiko jopa olla, että molempia elementtejä on mukana?

Ihmisviisauteen perustuvaa uskoa Paavali näyttää pitävän huonona asiana.

Mitä on "Jumalan voima"?

Lisävaloa tälle kaikelle löytynee, kun kunnolla keskittyisi luvun 1 puolella olevaan tekstiin ja jatkaisi siitä sitten tähän tekstiin ja jonkin verran sen ylikin.

Riitta-mummi:
Heti tuli mieleen Paavo Ruotsalaisen mojova luonnehdinta vilosoohvien sotkemasta pottuhalmeesta.

Olen itse tiedonjanossani ja myös mielenkiinnosta tutustunut johinkin ' vilosoohveksikin' luettaviin vanhoihin oppineisiin. Olen saanut neuvoja kuinka löydetään Jumala puhdistautumalla kaikesta siitä mikä itseä painaa. Se on tehnyt hyvää, inhimillisestikin.

Kaiken jälkeen on silti Kristus yksin. Hänen sovitustyöhönsä palaten ja siihen vedoten saan elää eteenpäin hetki kerrallaan. Pian on jo uutta syntiä tunnolla, ja matka jatkuu näin.

Usko perustuu Jumalan tekoon ja hänen voimansa varassa se pysyy yllä.

Se minkä saa Jumalalta pysyy, viisaimpienkin vilosohvien opetukset unohtuvat. Näin minulla on.

vn:
Joku ajatuksen tynkä tuosta Kössin tekstin pohjalta...
Tosin helle on kyllä pehmittänyt ajatukseni...jos niitä yleensäkään on...

Jumalan viisaus ja voima....ihmisviisaus....kumman mukaan elää ja olla?
Ei kai me sitä edes tiedetä...saati sitten päättää ja valita...

Jumala on antanut meille järjen (ihmisviisauden?) käytettäväksi...milloin? 
Vain arjen kysymyksissäkö....ei vaan aina!!!
Uskonelämää elämme aina...ei pelkästään pyhäpäivän messuissa...

Kysymys on siitä mikä ja kuka meitä hallitsee...meissä on henkivaltojen taistelu
päällä jatkuvasti...joskus huomaamme sen itsekin...

Jeesus on meidät pelastanut...Jumalan teko meissä...meille on annettu Pyhä Henki...
saamme olla voittajan puolella!!

Mitä lähempänä Jeesusta saamme elää, tehdä laupeuden tekoja, palvella, rukoilla....
sitä voimakkaammin saatana hyökkää...

Jumala valaisee tiemme...yleensä vain sen askelman kohdalle missä olemme....
Mutta Jumalan navigaattori, majakka, näyttää kyllä suuntaa eteenkinpäin!!

Menneisyydestä olemme ehkä jotain oppineet, mutta muutoin saamme sen unohtaa...
Saamme tänään elää armon ja anteeksiantamuksen varassa.

vn:
Niin ja tuo....
Uskomme ei saisi perustua ihmisviisauteen kaiketi sen tähden kun ihmisviisaus
on aina synnin turmelemaa ja vajavaista.
Jumalan antama järki, viisaus, riittää elämässämme moniin asioihin...mutta ei se kelpaa
uskomme perustaksi...
Uskomme perusta on vain Jumalan teko meissä Jeesuksen lunastustyön kautta.
Pyhä Henki on meille annettu kirkastamaan Jumalan tahtoa elämässämme.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu