Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Kun Raakel isänsä Laabanin kotijumalat varasti

<< < (4/6) > >>

1944:
Taas väärin, excusee muaa :003:

Pena:
Himmeli on kuva taivaasta kuten nimikin sanoo. Tähtitaivas on kai ymmärretty hienostuneeksi geometriseksi järjestelmäksi, joka pyörii akselinsa ympäri. Sitä kimaltavista rukiinoljista koottu katossa keinuva koriste kai jäljittelee.

luterilainen:

--- Lainaus käyttäjältä: Pena - 21.02.20 - klo:23:27 ---Himmeli on kuva taivaasta kuten nimikin sanoo. Tähtitaivas on kai ymmärretty hienostuneeksi geometriseksi järjestelmäksi, joka pyörii akselinsa ympäri. Sitä kimaltavista rukiinoljista koottu katossa keinuva koriste kai jäljittelee.

--- Lainaus päättyy ---
Juuri näin. Mielestäni tähän ei ole muuta mitään lisättävää kuin se, miten sadonkorjuun juhlasta kekristä tulleet olkipukit ja himmelit saivat kristillisen merkityksen kristilliseen jouluperinteeseemme. Meidän on hyvä muistaa, miten esi-isämme olivat taikauskoisia pakanoita, jolloin kummittelivat kekrittäret ja kekripukit, ja tehtiin karsikoita vainajien hautausmatkan varteen estämään vainajan hengen paluu elävien luo kummittelemaan. Kekrin vietolle oli ominaista runsas syöminen ja juominen. Suvun vainajia muistettiin tarjoamalla heille osa pöydän antimista. Kekritapoihin liittyi myös kiertely talosta taloon kekrittärenä tai sarvipäisenä kekripukkina kerjäämään kekripöydän antimia.

Kirkko ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Useissa kirjaanpanoissa 1600- ja 1700-luvuilla oikeuden pöytäkirjat tietävät kertoa kekrilampaista, joita syötiin epäkristilliseen tapaan maanhaltijan kunniaksi. Rangaistusten pelossa perhe siirtyi esimerkiksi navettaan syömään kekrin juhla-ateriaa. Suomalaiset olivat tottuneet viettämään kekrijuhlaa, johon liittyi myös kiitos saadusta sadosta. Kielto oli niin ankara, että juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot. Kirkko kehitti samaan ajankohtaan vietettäväksi kristillisen pyhäinpäivän. Kekrin liittäminen pyhäinpäivään, vainajien muistopäivään vakiintui 1800-luvulla. Vuodesta 1955 pyhäinpäivää on vietetty marraskuun ensimmäisenä lauantaina.

Lähteet

Kekri  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri

Kekristä jouluun   https://www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/kekri.html

Vainajille illallinen saunaan – kekri on suomalainen Halloween       https://yle.fi/uutiset/3-7577140

Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä https://www.thuleia.com/jouluperinteet.html

Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen

luterilainen:
Mielestäni ensimmäinen käsky on voimassa vielä tänäänkin (2.Moos.20:2-6).

Lutherin selitys: Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen.

Lähde

Suomen evankelis-luterilainen kirkko-Katekismus (Lutherin Vähä katekismus)   https://katekismus.fi/10kaskya/1.html

luterilainen:
Jotkut uskovaiset tuovat kotiina matkamuistona vaippa-asuisen buddhapatsaan, jolla on suuri vatsa ja miestissit. Tietenkään se ei tee kenestäkään buddhalaista, mutta enemmin vaikka vaivaisukko sopisi luterilaisen vaivaisen alatien maan matosen mielenlaatuun.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu