Kirjoittaja Aihe: Körttiläisyys ja ikonit  (Luettu 18708 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #15 : 10.01.10 - klo:16:27 »
kotona ei ole ikoneita... mutta meillä on Siionin virsiä... nykyisiä, malmivaaralaisia ja laguslaisia...
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #16 : 10.01.10 - klo:16:53 »
Minul on. Laskin ja hätkähdin: Seitsemän. Oho. Neljä on ostettu tutuilta joille ikonimaalaus on harrastus, joiden elämäntarinat tunnen, ja tietämäni mukaan niistä jokaista on maalattu keskellä vaikeaa sairautta, ilmeisesti se on olllut omansa laista hiljaisuutta ja sairauden ja kipujen keskeltä noussutta rukousta. Kolme ostin tutulta "oikealta" ikonitaiteilijalta, lapsesta saakka ortodoksilta. Niistä vain yhden piti olla jumalanäiti-ikoni, mutta kahden kanssa lähdin  sillä kertaa kotiin, kun en osannut päättää kumman tahtoisin ja tämmöisenä suurostajana sain ne vähän siivottoman halvalla vielä. Näillä ei juuri ole muuta merkitystä kuin että nuo ystävien maalaamat saapuvat keskeltä kärsimystä, ovat vähemmän taiteellisia ehkä mutta muistuttavat heistä. Muutoin pidän niistä kuvista kuten joku pitää grafiikasta, luulen,, eikä niillä ehkä voi olla minulle itselleni samaa merkitystä kuin ortodoksiseen perinteeseen kasvaneella, ei edes, mikä oli ne maalanneilla.

Yksi on tärkeä, ja sen edessä olen usein varsin mietteliäs. Sen näin kun olin ostamassa niitä taiteellisia. Se jäi mieleeni - järkytti ja liiktti samalla kertaa. En voinut ostaa sitä, en toisaalta unohtanutkaan. Kristus haudassa, ja kuolema on siinä tavoitettu hätkähdyttävästi, se melkein pelottaa.  Kome vuotta muistelin sitä, sitten minun oli vain se pakko saada. Sen edessä olen joskus selitellyt asioita...
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22067
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #17 : 10.01.10 - klo:18:08 »
Ikonit ovat kuvia, jotka katsovat kohti. Kuvalliset keinot, joita niissä perinteisesti käytetään palvelevat tätä. Perspektiivikin on käännetty nurin, jotta ikonin tila lähestyisi eikä loittonisi. Niihin suhtautuu helposti kuin henkilöihin tai ainakin henkilökohtaisiin viesteihin. Tarkoitushan on, että ikonin edessä rukoilija saisi tukea pyynnöilleen ja kiitokselleen ikonin esittämältä jo tuonpuoleiseen siirtyneeltä pyhältä.
Ikonit haluavat pitävää yllä yhteyttä jo kirkkauteen päässeiden ja vielä täällä kilvoittelevien seurakunnan jäsenten välillä.

myyrä

  • Vieras
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #18 : 11.01.10 - klo:16:27 »
Mulla ei ole kuin yksi Heinäveden Valamosta ostettu puulle liimattu Konevitsalainen Jumalanäiti. Se on se ihmeitä tekevä ikoni. Seistä jököttää messinkistä tuohusjalkaa vasten. Voisi vaikka ostaa pitkästä aikaa tuohuksia. Lampukasta niitä sai ennen sen lopettamista ja nyt uudesta ort. kulttuurikeskuksesta tai mikä lie, jonka ravintolassa voisi käydä kahvilla. Saa siellä viiniäkin. Kaljaa ne ei kyllä myy. :icon_wink:

myyrä

  • Vieras
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #19 : 11.01.10 - klo:17:03 »
Ai niin, onhan mulla yksi "ikoni" seinällä. P.Ruotsalainen siinä katselee kipsisenä edelleen länteen. :kahvi:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33776
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #20 : 01.02.10 - klo:19:46 »
Kiitos Pena Jumalanäiti-ikonien jaottelusta. Se helpotti tunnistamista.
Hellyyden Jumalanäiti. Tähtäsin vahingossa oikeaan ryhmään. Se on Vladimirin Jumalanäiti, tunnetuista tunnetuimpia.

Vauvalle hellyyttä, mummille Rublevin Pyhä Kolminaisuus. Jäljennöksiä(siirtokuvia?)
Bassolla on aito Serafim sarovilainen, salakuljetus-synti Pietarista.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa eeva-kaisa

  • Jatkaa kamarikeskusteluihin
  • Viestejä: 250
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #21 : 02.02.10 - klo:10:05 »
Eiköhän körttikoteja ole yhtä monenlaisia kuin körttejäkin. Tottahan körttikodissa voi ikoni olla, yhtä lailla kuin videotykki, eläkevakuutus tai seksilelu. Meidän kotialttarilla on pikku buddha siinä Pantokratorin ja Kolminaisuuden ikonien välissä. Viimemainitut ovat pahville liimattuja painokuvia, jostain krääsämyymälästä mukaan tarttuneita. Sitten siinä on Minnan kuva muistuttamassa ystävyyden jumalallisuudesta ja siunauksesta. Minulla on myös tapana teippailla pieniä oivalluksia, lehtileikkeitä ja biisien sanoja, siihen meditoitaviksi. Ripustan ikoneista roikkumaan koruja, koska ne ovat siinä kätevästi mukaan poimittavissa, ipanan ulottumattomissa ja ihan kauniita koristeita. Heila unohtaa harva se päivä Kristuksen eteen puhelimensa tai juomalasinsa, kun lykkää sen siihen ohi kulkiessaan kädestä pois.

Erityistä pyhyyttä en ole kotialttarini liepeillä kokenut, mutta välillä siihen vilkaiseminen muistuttaa asioitten mittakaavasta, varsinkin kun meinaa mennä käämi lapsen kanssa. Tämä on hyväksi sielulle (ja lapselle). Jollain lailla koko alttarin arkisen käytännöllinen ristiriitaisuus onnistuu välillä kuvastamaan inkarnaatiota aika syvästi. Juuri tähän Jumala tulee joka hetki, silloinkin, kun en sitä huomaa tai muista pyyhkiä pölyjä tuohusten välistä.
Toiset tykkää saatanasta, se on silkkaa seksiä / Toiset tykkää Jumalasta, sillä riittää älyä /
Mitä mulle jää? - Puupää! (Ismo Alanko)

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #22 : 02.02.10 - klo:10:12 »
Lainaus
Meidän kotialttarilla on pikku buddha siinä Pantokratorin ja Kolminaisuuden ikonien välissä.

Minun mielestäni tuollainen on syvää pakanuutta ja ei-suositeltavaa epäkristillisyyttä.
Jahve nimenomaan kieltää voimakassanaisesti muut jumalat ja niiden alttareiden ylläpidon.

Jokaisella Suomessa on toki mahdollisuus laittaa seinälle lähes mitä tahansa, joten ei tuossa mitään Suomen lainvastaista ole.
Suomi on "moniarvoinen" yhteiskunta uskonnollisessa mielessä.

Kerroin mielipiteeni, ja jotta lukijoissa suuttumus ei nousisi liian korkealle mielipiteeni tähden, totean, että ymmärrän hyvin, että on olemassa myös monia muita mielipiteitä tähän asiaan, ja jokaisella mielipiteellä on oma varsin looginen maailmankuvansa, joista ne nousevat.
Tiedostan myös sen, että edustamani mielipide on vähemmistössä Suomessa.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #23 : 02.02.10 - klo:10:44 »
Muistan joskus ortodoksikirkossa kokeneeni jonkun pyhän tunteen + uskonnollisen oivalluksen uskonnollisten kuvien tärkeydestä, kun katsoin erästä siellä olevaa taideteosta - en tiedä, oliko ikoni vaiko kirkkomaalaustaidetta.

Poissa eeva-kaisa

  • Jatkaa kamarikeskusteluihin
  • Viestejä: 250
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #24 : 02.02.10 - klo:11:31 »
Buddhalaisuus on ateistinen uskonto. Buddha on opettaja, ei jumala. Käytännössä harjoitettavaan kansanbuddhalaisuuteen en ole perehtynyt eikä se minua kiinnosta, mutta se filosofinen suuntaus tai olemisen tapa, jota zeniksi kutsutaan, ei kilpaile kristinuskon kanssa eikä ota kantaa sen jumalakäsityksiin. Minulle se kirkastaa Kristusta ja karsii turhaa pois.
Toiset tykkää saatanasta, se on silkkaa seksiä / Toiset tykkää Jumalasta, sillä riittää älyä /
Mitä mulle jää? - Puupää! (Ismo Alanko)

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #25 : 02.02.10 - klo:23:46 »
Minun mielestäni tuollainen on syvää pakanuutta ja ei-suositeltavaa epäkristillisyyttä.
Jahve nimenomaan kieltää voimakassanaisesti muut jumalat ja niiden alttareiden ylläpidon.
Niin, ymmärrän näkemyksen. On sanottu, että vaikkapa buddhalaistemppelissä niihin menoihin osallistuminen on palvontaa. Toisten mielestä ei ole. Palvotaanko jotain jumalaa tai henkiä, mitä missäkin.. Itse jätän väliin nuo menot.

Suomi on "moniarvoinen" yhteiskunta uskonnollisessa mielessä.
Ja yhä useampi luo itselleen sopivan uskon/uskonnollisuuden, vähän sieltä, jotain tuolta tyyliin "tämä sopii minulle". Hmm.. halutaan jokin itsen näköinen kiva juttu. "Synti, huh huh, eihän sellaista ole, kuulostaa liian vakavalta, minunko pitäisi nöyrtyä ja armoa tarvita.."

Minulla ei ole ikonia, ei alttaria. Buddhat ovat minusta rumia. Aasialaisuuden sijaan minua viehättävät Afrikka-asiat.
 
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa eeva-kaisa

  • Jatkaa kamarikeskusteluihin
  • Viestejä: 250
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #26 : 03.02.10 - klo:09:48 »
Ja yhä useampi luo itselleen sopivan uskon/uskonnollisuuden, vähän sieltä, jotain tuolta tyyliin "tämä sopii minulle". Hmm.. halutaan jokin itsen näköinen kiva juttu.

Minusta tämä on aika pinnallinen ja nopea päätelmä, varsinkin kun se usein liitetään erityisesti "nykyihmiseen". En tiedä menneistä ajoista, kun en silloin elänyt, mutta lukenut olen niistä, ja sillä perusteella sanoisin, että näin on ollut aina. IHmiset ovat lueskelleet kaikenlaista politiikasta runouteen, kuunnelleet naapurinsa näkemyksiä horoskoopeista ja pahasta silmästä, oppineet koulussa tiedettä ja filosofiaa. Näistä se maailmankuva muodostuu ja on muodostunut ennenkin.

Raamatussa tämän puhdasoppisuuden mustasukkaisen varjelemisen rinnalla kulkee vahvana myös toinen säie, ja se on ajatus viisauden etsimisestä avoimin mielin. VT:n puolella siitä puhuvat mm. Saarnaaja ja sellaiset kertomukset, joissa ollaan muukalaisten kanssa tekemisissä sallivuuden hengessä toisiaan kuunnellen. UT:stä tulee mieleen vaikkapa Paavalin ajatus siitä, että kristityllä on vapaus tutustua kaikenlaisiin ilmiöihin ja pitää kiinni siitä, mikä osoittautuu hyväksi ja kestäväksi.

Myös kristinuskon "sisäinen" maailma on täynnä tulkintoja, kuulopuheita ja outoja painotuksia. Niihin on helppo hurahtaa, mutta vaikeampi puuttua, kun niitä perustellaan Raamatulla. Ja Raamatullahan voi perustella mitä vain, mistä kristikunnan pirstoutuminen kirkkokunniksi ja lahkoiksi todistaa.

Kuka meistä voi sanoa, etteikö olisi poiminut oman uskonsa rakennukseksi niitä asioita, jotka itselle kolahtavat? Yhtä kiinnostaa ekumenia, toista diakonia. Joku on ottanut asiakseen evoluution vastustamisen, toiselle tiede on käytännössä yhdentekevää. Kotimaan blogimetsässä on yksi, jolle Torinon käärinliina on älyttömän tärkeä, ja siitä riittää nyt todistusta sivutolkulla. Jonkun mieli pyörii seksuaalisen puhtauden varjelemisessa, toinen on hirmu tarkka siitä, että liturgiset kiemurat on teologisesti perusteltu. Joku haluaisi, että tehtäisiin vain niin kuin on ennenkin tehty, tajuamatta sitä, että se "ennen" tarkoittaa osapuilleen 1950-lukua, ja sitä ennen tehtiin taas jo ihan toisella lailla. Itse en jaksa keskustelussa kovin kauaa ns. raamatulllisia perusteluja, koskapa kaikkea yllämainittua (poislukien ehkä se Torinon käärinliina) ja tuhatta muuta painotusta pystyy perustelemaan Raamatulla. Raamatun tulkintahistoria, se, miten sitä on käytetty poliittisen ja hengellisen vallan välineenä, on vaikuttanut itse Raamattua paljon enemmän siihen, missä olemme nyt. Minusta tämä on tärkeää tiedostaa, muuten ollaan vaarassa niellä purematta yhtä sun toista, mitä kristinuskon nimissä milloinkin meille kaupataan.

Lukekaapa vähän buddhalaisuudesta, ennen kuin hutkitte. Ei se pure. Aloittaa voi vaikkapa kirjasta Elävä Buddha, elävä Kristus tai muista Thich Nhat Hanhin kirjoista. Tyyppi on lännessä elävä (/elänyt) vietnamilaismunkki, joka on perehtynyt myös kristinuskoon. Olen sitä mieltä, että meillä olisi heikäläisiltä paljon oppimista, mitä tulee ihan tähän kristittynä elämiseen.
Toiset tykkää saatanasta, se on silkkaa seksiä / Toiset tykkää Jumalasta, sillä riittää älyä /
Mitä mulle jää? - Puupää! (Ismo Alanko)

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #27 : 03.02.10 - klo:10:13 »
Minusta tämä on aika pinnallinen ja nopea päätelmä, varsinkin kun se usein liitetään erityisesti "nykyihmiseen".
...
UT:stä tulee mieleen vaikkapa Paavalin ajatus siitä, että kristityllä on vapaus tutustua kaikenlaisiin ilmiöihin ja pitää kiinni siitä, mikä osoittautuu hyväksi ja kestäväksi.
...
Ja Raamatullahan voi perustella mitä vain, mistä kristikunnan pirstoutuminen kirkkokunniksi ja lahkoiksi todistaa.

Kuka meistä voi sanoa, etteikö olisi poiminut oman uskonsa rakennukseksi niitä asioita, jotka itselle kolahtavat?
Nykyihmisestä on helpompi puhua, kun elämme nykyajassa. Ja nykyisin informaatio liikkuu nopeammin ja laajemmin ja useammat matkustavat kauemmas. On helpompi koostaa itselleen vaikkapa oma uskonnollisuus eri uskontojen palasista tai sisustaa kotinsa ympäri maailmaa hankituilla tavaroilla.

Mikä olikaan se raamatunkohta, jossa sanotaan jotenkin, että kaikki on minulle sallittua mutta kaikki ei ole minulle hyväksi?

Kyllä, perusteluja Raamatusta löytyy mihin ja miten päin vaan selittäjän mukaan, kuka löytää hengellisen kotinsa mistäkin porukasta.
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #28 : 03.02.10 - klo:10:14 »
Lainaus
poislukien ehkä se Torinon käärinliina) ja tuhatta muuta painotusta pystyy perustelemaan Raamatulla.


Mikäli oikein muistan, niin Torinon kääriliinoissa on ollut jokun henkilö, joka on oudolla tavalla kadonnut käärinliinoista siten, että niitä ei ole avattu ihmiskäsin ruumista poistettaessa. Tai jotain tällaista muistan kuulleeni eräässä esitelmässä (raamattutunnissa).
Kristuskin nousi haudastaan yliluonnollisella tavalla.
Eli tarkoitukseni on sanoa, että kyllä Torinon kääsinliinoja voi Raamatulla perustella aidoiksi sellaisiksi, miksi niitä väitetään (ja ehkä myös epäaidoiksi).
Liinoja tutkimalla ja evankeliumin tekstien yksityiskohtiin vertaamalla löytyy varmaan paljonkin yhteneviä seikkoja.
Itselläni ei ole mielipidettä käärinliinojen alkuperästä, en ole sen selvittämiseen aikaa uhrannut - mielenkiintoinen asia se silti minusta on.

Olen Eeva-Laisan kanssa samaa mieltä siinä, että monista kulttuureista ja uskonnoista meille on paljon opittavaa.
Matkoillani olen törmännyt islamilaisen kulttuurin piirissä ilmiöön, että kaikki eivät mahdu rukouskokoukseen moskeijaan.
Niin on ollut täyttä. Kun vielä ottaa huomioon, että rukouskokous on useamman kerran päivässä, niin pistää ajatteluttamaan, koska Suomessa rukouskokouksia on perinteisesti kerran viikossa ja niissä mukana vain muutama ihminen.

Siinä on ajattelemisen aihetta itse kullekin meille.
Ja näitä malliesimerkkejä löytyy aivan varmasi paljon, myös budhalaisuuden piiristä.

Mielestäni vieraista mallia otettaessa asiat pitää tuoda kristilliseen viitekehykseen.
Jos siis ottaa mallia muslimien rukouskokouksista (mikä olisikin sangen toivottavaa), tapahtumaa ei kokonaisuudessaan pidä siirtää kristilliseen kulttuuriin.
Siirretään vain se rukous ja jätetään Allah pois siirrosta. Rukous kohdistetaankin Jahvelle.
Ei siis siirretä vieraista uskonnoista näiden uskontojen jumalia, vaan niitä tapoja, joihin Raamattukin meitä kehoittaa tai jotka eivät ole ristiriidassa Jahven tahdon kanssa.
(Jahven tahdosta voi sitten toki olla tulkintaerimielisyyksia, mutta periaate se, että ei Jahven tahdon vastaisia asioita vieraista izelle).
En siis vastusta budhalaisuudesta löytyviä kristilliseenkin viitekehykseen sopivia asioita, vastustan kuitenkin budhalaisuuteen liittyviä palvontavälineitä, kuten budhan patsaita.
Jokaisella, jolla on kotonaan esineen muodossa olevia budhan patsaita tai seinällä budhan kuvia, pitäisi välittömästi heittää ne tuliroviolle ja sanoutua oikein kovaan ääneen niistä irti.

Ps. Jos tarkkoja ollaan, niin lähes jokaisen kodista tod.näk. löytyy budhan kuvia, joita niitä ei toki aika varmasti pidä polttaa.
Tämä on tietokilpailukysymys foorumilaisille. Kuka arvaa, mihin nyt viittaan kintaallani?
« Viimeksi muokattu: 03.02.10 - klo:10:17 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Vs: Körttiläisyys ja ikonit
« Vastaus #29 : 03.02.10 - klo:10:20 »

Mikä olikaan se raamatunkohta, jossa sanotaan jotenkin, että kaikki on minulle sallittua mutta kaikki ei ole minulle hyväksi?

1.Kor.6:12
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)