Murrevisailu

[Riitta-mummi]

Huomenta Pyrtsi!

Siekii asut oikial murre-alueel.

Hauska tuo ahashenkinen= huonosti henkeä saava=puhuttaa( ei kova puhumaan) vaan hengästyttää. Siis mie oon ahashenkinen sen monissa merkityksissä.

hirssi= ryyni. Puurona parempaa minusta kuin tattari. Keltainen puuro, cuscusmainen

teiskata= kovaa menoa. Lapset ja vasikat ne teiskaat riemussaan.

Länsirannikon murre on miulle vaikia. Mie sanosin et miul on nyt tukka tuherollaa. Pesin illalla ja nukuin sen takkuun.

[Pirska]

Liittyvät keittiöön.

kortteli=vanha vetomitta
kahveli=haarukka
vastuuki=vahakankainen pöytäliina
hantuuki=käsipyyhe

Hyvä Riitta, kaikki oikein. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

[Jampe]

Toiselta puolelta Suomea kysyisin siskoni kanssa mikä on tuhero?

Tiedän mutten viitsi sanoa... 

[Pyryharakka]

Hei
Riitta-mummi ja Pirska, hyvin tiedetty. Viime viikonvaihteessa oli hyvin tuhero sää. Piirrustuskin voi olla tuhero. Siis suttuinen.

Mutta kukaan ei vielä vastannut sanaan: suittaa.

[Pena]

Suka on harja, jolla suitaan. Jos haluaa sukimista, silloin suittaa.

[Pyryharakka]

Arvasin, että tämä on vaikea, sillä tämä suittaminen on ihan paikallista, vajaan 5000 asukkaan murretta.
Minulla on ollut niin mahdottomasti kaikkea hommaa, etten ole suittanut käydä foorumilla. Suittaminen ei ole pelkästään, sitä ettei ehdi vaan myös sitä ettei pysty tekemmään jotain.

[Riitta-mummi]

 Mei karjalaiset esi-vanhemmat kyssyit: Suitat sie saaha tään valmiiks?  Jos siul on rahhaa, suitat sie ostaa ryynilöit?

Siis: saattaa, voida, kyetä.

Missä oli kysymys?

[Pyryharakka]

Mie oon sitä mieltä, jott ahashenkistä kovast puhuttaa. Hersryyniä en oo keittänt, vaan toiset tuntenee sen hirssinä. Ja vasikat meill kovast ennen teiskas.

Niin olkos se puhuttaminen tuttua ja suittattekos työ tätä foorumia ain lukia ja onkos teill juskat kii ja konkurssiharava katoll?

Toiselta puolelta Suomea kysyisin siskoni kanssa mikä on tuhero?

Tässä mie kysyin, että suitattekos työ tätä foorumia ain lukia? Aattelin, että sen oudon sanan sieltä moni bongaa. Mutta kun se oli sinulle, Riitta-mummi ihan tuttu, niin et edes huomannut että siinä rivienvälistä yritin sitä arvuuttaa.

[Sanneli]

Nivalaisia sanoja joskus kyselttiin Nivala-lehessä. Määpä kysyn nyttep pari teiltäki.

Amma =
Vörssi =
Äppi =
Hurvatoon =
Apeloova =

[Mauno]

Oisit, Sanneli vielä voinu lisätä luetteloosi pepun!

[Pirska]

Nivalaisia sanoja joskus kyselttiin Nivala-lehessä. Määpä kysyn nyttep pari teiltäki.

Amma =
Vörssi =
Äppi =
Hurvatoon =
Apeloova =

Kuulinpa yhdeltä nivalalaiselta kauan sitten, että amma on lapsenvahti. Hurvaton on vähän semmoinen räntäpää, joka tekee ensin ja ajattelee sitten. Apeloovan olen kuullut, mutta en oikein muista, liittyykö se ruokaan vai autoihin.

[Pyryharakka]

Amma = hönni

Minne mennään, jos mennään oljamiin?

Mitäs ovat räätikkä, röpsä, pihkamaitoa, munavoi uunissa ja rössöputtu. Nämä kun syöt, niin voi käydä körmilleen.

[Pena]

Apeloova voisi olla seimi, siis loova apetta varten? Voihan se olla partisiipin muotoinen adjektiivikin: ... apeloovampi, apeloovin. Mitä siis olisi apelointi?

[Riitta-mummi]

Kannaksel morsjamet männiit oljamii anoppillaa enne avioitumistaan. Katsomaan keträpuun paikkaa. Jotkut alueet kai käyttävät sitä myös pidempiaikaista sukuloimista ilmaisemaan.

Räätikkä on nauris tai lanttu, röpsä on sitä siun hyvvää mustikkakukkoo, pihkamaito on lehmän anti vasikoinnin jälkeen l. ternimaito. Onko munamaito sitten paistettua pihkamaitoa? Rössöpottu on semmoinen verikeitto sianlihasta ja jauhoista jota en ole maistanut. Voi olla että jäisi maistamattakin. Oletan et sit käyvään pötöselleen.
Länsirannikon sanat on miule ihka outoja, paitsi amma, imettäjä vanhoissa romaaneissa.

[Sanneli]

Apeloova voisi olla seimi, siis loova apetta varten?