Kirjoittaja Aihe: Autuaaksi tekevä Usko  (Luettu 44555 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #15 : 15.04.10 - klo:18:42 »
Tämä on mun näkemys asiasta ja erimieltä saa olla ja olen varmasti monessakin asiassa väärässä ja voinen olla joltain osin tältäkin, siksi tästä kirjoittelen,

Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta koko  lestadiolainen liike on todellakin tässä asiassa väärässä.  Jos tuntuu ettei se ole mitenkään mahdollista niin ajatellaanpa sitä että esim. maailmanlaajuinen evankelisluterilainen kirkko opettaa että lapset ovat syntyessään vailla uskoa; perisyntisiä!

Nuo sinun kertomasi tapaukset ovat pelkkiä legendoja jotka olen kuullut tuhanteen kertaan. Eivät ne todista mitään. Kukaan ei ole esim. väittänyt etteikö luonnonkansat voisi "hapuilemalla" Jumalaa palvella. Niinhän opettaa Raamattukin!  Ihmistä pakottaa Jumalaa ajattelemaan elämän raadollisuus ja otsan hiki leivän hankintatyössä. Niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #16 : 15.04.10 - klo:19:30 »
Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessa ehtoollisesta mm. näin:
"Siksi tässä asiassa tulee osata tehdä ero ihmisten välillä. Röyhkeitä ja hillittömiä on kyllä käskettävä pysymään poissa ehtoolliselta, eiväthän he ole valmiita vastaanottamaan syntien anteeksiantamusta. He eivät sitä kaipaa eivätkä halua olla hurskaita."

Koko selitys löytyy linkistä: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #17 : 15.04.10 - klo:19:39 »
koko juttu oli minusta ihan rauhallista pohdintaa, kuten Jampen tapaavat olla

Ne on nuo huutomerkit vähintään joka neljännen lauseen lopussa... Huutomerkki tarkottaa huutamista ja minä ainakin yhistän lukuisilla huutomerkeillä kirjotettuun tekstiin tietynlaisen MINÄOLENOIKEASSAPIDÄSINÄPÄÄSIKII-äänenpainon. Varmaan joku muu ei kiinnitä huutomerkkeihin huomiota mutta minä ymmärrän sen ihan suoraan äänen korottamisena että saatais toiset vakuuttuneeksi tiedon oikeellisuudesta...

En nyt meinaa että Jampen teksti muuten ois semmosta päsmäröintiä mutta noi huutomerkit...  :icon_exclaim:
« Viimeksi muokattu: 15.04.10 - klo:19:43 kirjoittanut Sanneli »
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #18 : 15.04.10 - klo:19:56 »
Ne on nuo huutomerkit vähintään joka neljännen lauseen lopussa... Huutomerkki tarkottaa huutamista ja minä ainakin yhistän lukuisilla huutomerkeillä kirjotettuun tekstiin tietynlaisen MINÄOLENOIKEASSAPIDÄSINÄPÄÄSIKII-äänenpainon. Varmaan joku muu ei kiinnitä huutomerkkeihin huomiota mutta minä ymmärrän sen ihan suoraan äänen korottamisena että saatais toiset vakuuttuneeksi tiedon oikeellisuudesta...

En nyt meinaa että Jampen teksti muuten ois semmosta päsmäröintiä mutta noi huutomerkit...  :icon_exclaim:


Okei, yritän vähentää niitä.  teksissä vaan on kohtia joita yritän nostaa esille muiden sanojen joukosta, ihan kuin puhuessakin korostetaan äänenpainoa käyttämällä jonkin asian merkitystä.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #19 : 15.04.10 - klo:20:00 »
Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessa ehtoollisesta mm. näin:
"Siksi tässä asiassa tulee osata tehdä ero ihmisten välillä. Röyhkeitä ja hillittömiä on kyllä käskettävä pysymään poissa ehtoolliselta, eiväthän he ole valmiita vastaanottamaan syntien anteeksiantamusta. He eivät sitä kaipaa eivätkä halua olla hurskaita."

Koko selitys löytyy linkistä: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html

Pirska tässä on nyt kysymys vähän eri asiasta. Ydin on siinä tekeekö uskomme ehtoollisen "päteväksi", vai onko ehtoollinen itsessään pätevä ja me vain vastaanotamme sen. Viisveisaajan mielestä usko tekee ehtoollisen ehtoolliseksi, armon armoksi, kasteen kasteeksi jne.  Me siis ansaitsemme uskomisellamme ehtoollisessa synnit anteeksi.

Kysymys siitä milloin ehtoolliselle voi osallistua, on kuitenkin nyt eri asia.  Se liittyy siihen ja siitäkin voi keskustella mutta fokus on nyt juuri siinä tekeekö uskomisemme ehtoollisen "päteväksi"?  Minusta ei.  Ei missään nimessä! Kaikki eivät silloin ylety ehtoolliseen asti.
« Viimeksi muokattu: 15.04.10 - klo:20:05 kirjoittanut Jampe »
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #20 : 15.04.10 - klo:20:24 »
Koska Viisveisaajan käsitys kumpuaa lestadiolaisesta uskontulkinnasta, niin kerronpa erään tapauksen jota kerran kovasti ihmettelin:

Kirkossamme oli vanhoillislestadiolaisten kirkkopyhä. Lestadiolainen ehtoollisen jakaja sekä saarnaaja. Ehtoollispöydässä jakaja "siunasi" omiaan eli näitä lestadiolaisvieraita, jotka tunnisti siitä ettei heitä yleensä muulloin näy kirkossamme kuin jos on heidän kirkkopyhä. Siunaaminen ehtoollispöydässä tarkoitti että hän laittoi käden ko. henkilön päälle ja julisti "synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"-siis ehtoollisen lisäksi!

Äkkiseltään voisi ajatella että kaunis/harmiton tapa, mutta mietitäänpä tarkemmin; -eikö ehtoollisessa nimenomaan saa synnit anteeksi?  Miksi sitten pitää vielä erikseen ne "julistaa" tietyillä sanoilla ja kätten päällepanemisella erikseen anteeksi?  No siksi etteivät lestadiolaiset usko ehtoollisessa saatavan syntejä anteeksi! heille ainoa keino saada synnit anteeksi on että uskovainen veli tai sisar julistaa ne äänellisesti anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä".

Lestadiolaisvieraille oli siis ehtoollispöydässä eri kattaus kuin muille.  Muille tätä päästöä ei annettu, eikä kysytty haluaisiko joku sen. Tuskin kukaan edes tiesikään mistä on kysymys sillä tavan luterilainen ehtoollisvieras uskoo ehtoollisessa saávansa synnit anteeksi.

Minusta on irvokasta että ehtoollispöydässä on kaksi eri kattausta, on kattaus "uskovaisille" joilla on sydämenusko ja sitten on laihempi kattaus niille joilla ei ole sydämenuskoa, koska he osallistuvat ateriaan ilman sydämenuskoa, he eivät saa siinä muuta kuin paljasta leipää ja viiniä tradition vuoksi. Mitään hengellistä hyötyä heille siitä ei ole. He eivät kohtaa siinä Vapahtajaa vaan pelkkää aineellista ainetta ja traditiota.

Ensinnäkin ehtoollisessa on kallista se, että se on avoin ja ettei siinä kysellä uskon laatua tai tivata sen olemassaoloa. Toiseksi jokainen ehtoollisvieras kohtaa leivässä ja viinissä Vapahtajan henkilökohtaisesti, eikä yhteisessä pöydässä ole kattausta "paremmille" ja huonommille vaan niinkuin kutsusanatkin kuuluvat: Tulkaa sillä kaikki on jo valmista!

On ehtoollisen halventamista väittää muuta.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #21 : 15.04.10 - klo:20:35 »
Pirska tässä on nyt kysymys vähän eri asiasta. Ydin on siinä tekeekö uskomme ehtoollisen "päteväksi", vai onko ehtoollinen itsessään pätevä ja me vain vastaanotamme sen.

Aahaa, nyt määki oon taas kärryillä :D
Jatketaan.
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #22 : 15.04.10 - klo:20:59 »
Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessa ehtoollisesta mm. näin:
"Siksi tässä asiassa tulee osata tehdä ero ihmisten välillä. Röyhkeitä ja hillittömiä on kyllä käskettävä pysymään poissa ehtoolliselta, eiväthän he ole valmiita vastaanottamaan syntien anteeksiantamusta. He eivät sitä kaipaa eivätkä halua olla hurskaita."

Koko selitys löytyy linkistä: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html

Pirska tässä on nyt kysymys vähän eri asiasta. Ydin on siinä tekeekö uskomme ehtoollisen "päteväksi", vai onko ehtoollinen itsessään pätevä ja me vain vastaanotamme sen. Viisveisaajan mielestä usko tekee ehtoollisen ehtoolliseksi, armon armoksi, kasteen kasteeksi jne.  Me siis ansaitsemme uskomisellamme ehtoollisessa synnit anteeksi.

Kysymys siitä milloin ehtoolliselle voi osallistua, on kuitenkin nyt eri asia.  Se liittyy siihen ja siitäkin voi keskustella mutta fokus on nyt juuri siinä tekeekö uskomisemme ehtoollisen "päteväksi"?  Minusta ei.  Ei missään nimessä! Kaikki eivät silloin ylety ehtoolliseen asti.

Viisveisaaja kirjoitti mm
"---

Eli jos joku krapulainen menee ehtoolliselle vain saadakseen viini ryypyn, niin ei se ole oikein.
Ei siinä minusta ehtoollisessa olevat asetussanat vaikuta kyseiseen henkilöön mitään.

Voinen olla väärässä, kuten kaste asiassakin. ---"

Ehtoollinen on pätevä, vaikka sen jakaisi täysi hulttio, kunhan siinä on mukana Jumalan sana viinin ja leivän lisäksi. Siitä lienemme samaa mieltä Jampen kanssa.

Minusta tässä Lutherin lainauksessa ei puhuttu ehtoollisen pätevyydestä vaan ehtoollisvieraasta. Siitä ymmärtääkseni puhui myös Viisveisaaja.


Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #23 : 15.04.10 - klo:21:14 »
Koska Viisveisaajan käsitys kumpuaa lestadiolaisesta uskontulkinnasta, niin kerronpa erään tapauksen jota kerran kovasti ihmettelin:

Kirkossamme oli vanhoillislestadiolaisten kirkkopyhä. Lestadiolainen ehtoollisen jakaja sekä saarnaaja. Ehtoollispöydässä jakaja "siunasi" omiaan eli näitä lestadiolaisvieraita, jotka tunnisti siitä ettei heitä yleensä muulloin näy kirkossamme kuin jos on heidän kirkkopyhä. Siunaaminen ehtoollispöydässä tarkoitti että hän laittoi käden ko. henkilön päälle ja julisti "synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"-siis ehtoollisen lisäksi!

Äkkiseltään voisi ajatella että kaunis/harmiton tapa, mutta mietitäänpä tarkemmin; -eikö ehtoollisessa nimenomaan saa synnit anteeksi?  Miksi sitten pitää vielä erikseen ne "julistaa" tietyillä sanoilla ja kätten päällepanemisella erikseen anteeksi?  No siksi etteivät lestadiolaiset usko ehtoollisessa saatavan syntejä anteeksi! heille ainoa keino saada synnit anteeksi on että uskovainen veli tai sisar julistaa ne äänellisesti anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä".

Lestadiolaisvieraille oli siis ehtoollispöydässä eri kattaus kuin muille.  Muille tätä päästöä ei annettu, eikä kysytty haluaisiko joku sen. Tuskin kukaan edes tiesikään mistä on kysymys sillä tavan luterilainen ehtoollisvieras uskoo ehtoollisessa saávansa synnit anteeksi.

Minusta on irvokasta että ehtoollispöydässä on kaksi eri kattausta, on kattaus "uskovaisille" joilla on sydämenusko ja sitten on laihempi kattaus niille joilla ei ole sydämenuskoa, koska he osallistuvat ateriaan ilman sydämenuskoa, he eivät saa siinä muuta kuin paljasta leipää ja viiniä tradition vuoksi. Mitään hengellistä hyötyä heille siitä ei ole. He eivät kohtaa siinä Vapahtajaa vaan pelkkää aineellista ainetta ja traditiota.

Ensinnäkin ehtoollisessa on kallista se, että se on avoin ja ettei siinä kysellä uskon laatua tai tivata sen olemassaoloa. Toiseksi jokainen ehtoollisvieras kohtaa leivässä ja viinissä Vapahtajan henkilökohtaisesti, eikä yhteisessä pöydässä ole kattausta "paremmille" ja huonommille vaan niinkuin kutsusanatkin kuuluvat: Tulkaa sillä kaikki on jo valmista!

On ehtoollisen halventamista väittää muuta.

Minäkin olen ollut tuollaisessa ehtoollispöydässä. Lähinnä minua ärsytti tuo kahdenlainen kattaus, mutta sittemmin olen ajatellut, että jos he ovat niin epäuskoisia, ettei heille riitä normaali ehtoollinen, niin siitä vaan.

Edellisessä vastauksessani halusin puolustaa Viisveisaajaa, että minusta hänkään ei puhunut ehtoollisen pätevyydestä vaan ehtoollisvieraasta (mistä puhui myös Luther).
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #24 : 16.04.10 - klo:08:24 »
Että ehtoolliselle ei ihan oikeesti saa mennä ihminen, joka ei usko että se on sakramentti jossa Kristus on läsnä ja jossa saadaan synnit anteeksi.

Luin tämän uudestaan ja vakavoiduin. Kyllä sitten jää monelta ikävöivältä sakramentit saamatta. Sanneli, hetkinen. Moni uskossaan heikko ja epäröivä, tai juuri sellaista aikaa elävä, kamppaileva ihminen sen juuri tarvitsisi. Jos tuollaiset rätingit lyödään eteen, että rasti rutuun ja nimi alle, ennen kuin Herran pöytään pääset, uskotko nyt ihan taatusti ja varmasti ja vakttavasti - uskon määritelmäksi kun on sanottu lujaa luottamusta siihen mitä toivotaan , niin ainakin ja viimeistään heikko pelästyy.   Ihmisillä taitaa olla aikoja jolloin on helpon tuntuista (!) uskoa, ja päinvastoin.  Taidan palata tähän usein, mutta siinä oli niin syvää viisautta, Samuli Korkalaisen yhdessä lauseessa: kyseessä on seurakunnan yhteinen usko. Siihen nojaudutaan niinä aikoina joina omaa ei ole löytyäkseen? Sitä varten seurakunta on?

Tarkoititko, että on valmis sen tunnustamaan, ja tunnustaa yhdessä seurakunnan mukana - yhtyy, ja tämän asian kyseessä ollen juuri  seurakunnan yhteiseen uskoon sakramentin lupauksesta?
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #25 : 16.04.10 - klo:08:33 »
Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta koko  lestadiolainen liike on todellakin tässä asiassa väärässä.  Jos tuntuu ettei se ole mitenkään mahdollista niin ajatellaanpa sitä että esim. maailmanlaajuinen evankelisluterilainen kirkko opettaa että lapset ovat syntyessään vailla uskoa; perisyntisiä!

Nuo sinun kertomasi tapaukset ovat pelkkiä legendoja jotka olen kuullut tuhanteen kertaan. Eivät ne todista mitään. Kukaan ei ole esim. väittänyt etteikö luonnonkansat voisi "hapuilemalla" Jumalaa palvella. Niinhän opettaa Raamattukin!  Ihmistä pakottaa Jumalaa ajattelemaan elämän raadollisuus ja otsan hiki leivän hankintatyössä. Niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Vailla kristillistä uskoa, Jampe. Kyllä tuo muutoin pitää täysin paikkaansa. Ei tunneta kultturia vailla jumalaa/usein monijmaluutta, jos uskoksi/uskonnoksi kelpaa määritelmä, että sellainen sisältää perustarinan ja riitit. Sitä teologit käyttävät, ja on aika selkeyttävää kun määritelmä on.  Koko tämä ilmiö osoittaa no, itse ajattelen näin, jotakin siitä totuudesta joka puhuu "iankaikkisudesta, joka on pantu ihmisen sydämeen".
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22058
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #26 : 16.04.10 - klo:08:37 »
Ehtoolliselle kelpaamista olen miettinut - Lutherin Iso katekismusta lukien - näin: kelvoton ehtoollisvieras ei koe tarvitsevansa ehtoollista eikä sille oikeastaan pyrikään. (Ehkä joskus yhtenäiskulttuurin aikana on käyty Herran pöydässä näyttäytymässä ja ylläpitämässä kunnon ihmisen mainetta. Se lienee nykyisin harvinaista.) Tästä seuraa, että kaikki, jotka noudattavat kutsua, ovat kelvollisia. Ehtoollinen on uskon synnyttämisen ja vahvistamisen ateria eikä niinkään vahvasta uskosta todistamisen.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #27 : 16.04.10 - klo:08:44 »
Ehtoolliselle kelpaamista olen miettinut - Lutherin Iso katekismusta lukien - näin: kelvoton ehtoollisvieras ei koe tarvitsevansa ehtoollista eikä sille oikeastaan pyrikään. (Ehkä joskus yhtenäiskulttuurin aikana on käyty Herran pöydässä näyttäytymässä ja ylläpitämässä kunnon ihmisen mainetta. Se lienee nykyisin harvinaista.) Tästä seuraa, että kaikki, jotka noudattavat kutsua, ovat kelvollisia. Ehtoollinen on uskon synnyttämisen ja vahvistamisen ateria eikä niinkään vahvasta uskosta todistamisen.
:023:
Se taisi olla peräti pakko?  Joihinkin virkoihin taidettiin  edellytettää? Saatan olla peräti väärässä, mutta muistelen joitakin sata vuotta vanhoja juttuja "ripilläkäynyt" ja se tarkoitti muuta kuin konfirmoitua.  Tietäisiköhän meidän vaari, kun joskus historiaa opetti (Penan nyk koulussa muuten, huomasin tässä)  Mutta en kyllä ole varma --- mutta hyvään perusyhteiskunnallisuuteen Herran Ehtoollisella käynti kuului muutaman kerran vuodessa ainakin.   Oli ne ripillekirjoittautumiset osittain siksi, että asiaa saatiin seurattua.
« Viimeksi muokattu: 16.04.10 - klo:08:51 kirjoittanut ikävöivä »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #28 : 16.04.10 - klo:08:48 »
Hei Ikävöivä, pelkäänpä, että tulkitsit vähän väärin Sannelin kirjoitusta. Eihän Sanneli maininnut mitään uskossaan heikoista ja epäröivistä. Paremminkin ymmärsin, että hän tarkoitti semmoisia, jotka varmasti "tietävät", ettei Kristus ole läsnä ehtoollisessa eikä siinä saada syntejä anteeksi. En usko Sannelin myöskään tarkoittaneen sitä, että kukaan pystyisi toisesta sanomaan, millä mielin tämä on menossa ehtoolliselle. Tähänhän kuitenkin seuraavaksi tartutaan. Ehtoollinenhan tarjotaan kaikille ja jokainen ehtoollisen vastaanottaja on itse vastuussa siitä.

Luther kirjoittaa ehtoollisesta seuraavaa:
"---Ehtoollisen voiman ja hyödyn saa jokainen, joka uskoo sen, mistä sanat kertovat ja mistä ne antavat. Eihän niitä ole opetettu eikä julistettu kiville eikä kannoille, vaan niille, jotka kuulevat nämä sanat. Heille Kristus sanoo: "Ottakaa ja syökää" jne. Koska hän antaa ja lupaa  siinä syntien anteeksiantamuksen, se voidaan ottaa vastaan vain uskolla. hän itse vaatii tällaista uskoa lausuessaan sanat: "Teidän edestänne annettu" ja teidän edestänne vuodatettu". Nämä Kristuksen sanat tarkoittavat: Sitä varten minä annan tämän teille ja käsken teidän syödä ja juoda, että te puolestanne ottaisitte sen vastaan ja nauttisitte sen. Joka suostuu kuulemaan nämä sanat ja uskoo ne tosiksi, hän saa, mitä ne lupaavat. Se taas, joka ei usko, ei saa mitään. Turhaan sellainen, joka ei tahdo tuota pelastavaa hyvää nauttia, antaa ojentaa itselleen ehtoollisen. Aarrearkku on aivan auki. Se on kannettu jokaisen oven eteen, pantu joka pöytään. Mutta sinun on myös otettava ehtoollinen vastaan ja ajateltava, että se varmasti on se, mistä sanat sinulle puhuvat. "
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Autuaaksi tekevä Usko
« Vastaus #29 : 16.04.10 - klo:08:53 »
Jeps. Kiitos, ja Sanneli, olen pahoillani jos käsitin väärin. Oli vähän jyrkkää tekstiä, ja useinhan meiltä jää määrittelemättä mitä me uskolla tarkoitamme. Vaikka itse taitaisit osata parhaiten selittää.
Hieman noissakin sanoissa painotukset vaihtelevat. Osasin joskus tehdä itselleni ongelman siitä että på svenska synninpäästön sanat päättyvät kysymykseen "tror du det?" Siitä sitten miettimään että uskonko varmasti, oliko se ehto, ja mitäs jos alan epäillä-.

Ymmärrän Lutheria kun hän puhuu omalla suullaan. Lutherin sanat toisen suussa - ja jälleen olen aika tosissani enkä kirjoita tätä miettimättä! - viisisataa vuotta myöhemmin herättävät vain yhden kysymyksen:   Kuinka suuresti kulttuurimme on nykyisin niin määrättömästi yksilökeskeisyyteen kääntynyttä, ettei ihminen jää lopulta tässä juuri sitä olematonta omaa uskoaan mittailemaan - eikä se ehkä ollut silloin Lutherin tarkoitus. Lähestytään hieman uuspietistien henkilökohtaisia vapaantahdonratkaisuja, sen sijaan, että nojattaisiin Jumalan lupaksiin ja seurakuntaan, jonka Hän niinikään antoi. 

Silloin oli toisin - ja olettaisin kyllä juuri niin, että seurakunnan yhteisen uskon jakamista osattiin aivan eri tavoin arvostaa. 
« Viimeksi muokattu: 16.04.10 - klo:09:05 kirjoittanut ikävöivä »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.