Minä olen kokenut jonkinlaisen D. H. Lawrence -herätyksen tänä syksynä. tai oikeastaan se koskee vain hänen kuuluisinta teostaan Lady Chatterleyn rakastaja. Sain sen lopultakin luetuksi, kun ostin omaksi divarista - ei tarvinnut huolehtia kirjastomätkyistä. Lisäksi olen katsonut monta eri filmatisointia teoksesta plus jokin aika sitten tv:stä tulleen The Chatterley Affair, joka käsitteli teoksen julkaisuoikeudenkäyntiä Britanniassa 60-luvulla. Kirja on hieno ja tärkeä teos ja kuvaa terävästi 1920-luvun luokkayhteiskuntaa. Minua koskettaa sen konstailemattoman herkkä ja aito suhtautuminen ihmisen ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuden tärkeyteen. Ja se, että teos on niinkin vanha kuin on, rohkeudessaan todellakin edellä aikaansa. Sen esittämät teemat ovat pyörineet viime vuosina paljon mielessäni, kun olen pohtinut kristinuskon suhdetta ruumiillisuuteen, luotuna olemista, koskettamista, ihmisten välistä rakkautta. Suomennos oli tosin kieleltään vähän jäykkä ja kömpelö, en tiedä riittäisikö kielitaitoni alkukieleen. Oletan, että se on sujuvampi ja runollisempi englanniksi. Ei voi kuin suositella kaikille, jotka eivät vielä ole lukeneet ko. klassikkoa.