Oma kirjoitukseni lainattu toiselta foorumilta. Poistakaa, jos on sääntöjen vastaista. :oops:
[b]Eihän tehtävämme ole surkutella pimeyttä, vaan sytyttää valoa. [/b]
Vahvuuttahan on se, että osaa olla ystävä heikollekin.
Vahvuus käsitys on usein yhdistetty johonkin kilpailuun, jossa poljetaan heikompia.
Näinhän ei suuruus tule esille vaan [b]röyhkeys ja itsekkyys.[/b]
Kumpaakaan ei sopisi mainostaa, sillä vinoutuminen yhteiskunnassa kasvaisi lisää siitä.
Pitäisi mainostaa niitä ominaisuuksia, jotka auttavat heikkoja kasvamaan ja masentuneita takaisin oikeaan elämään.
Vahvan tehtävä onkin arvokkainta silloin, kun hän voi nostaa heikkoja
näkemään uudet mahdollisuudet ja uudet edellytykset.
Itkemällä itkevien kanssa on kuin surun jakamista ja lyhentämistä.
Pilvisen päivänkin jälkeen tulee valoisaa ja aurinko paistaa sillekin, joka on masentunut.
Useat masentuneet eivät jaksa nähdä sitä hyvää, joka ympärillä on, ellei ole kanssakävijää, joka voi ymmärtää ja tukea.
Kaiken mahdottomuudenkin keskellä, on syytä muistaa, että Jeesus lupasi olla omiensa kanssa maailman loppuun asti. Katso lähetyskäsky Matt 25:, Mark 16:( Huomioi, että se oli lähetyskäsky, eikä lähetyspyyntö, tai lähetyskutsumus.)
Lähetys työ kuuluu kaikille hänen omilleen jollakin tavalla.
Olisiko lähetystyötä opettaa ympärillä asuvia tulemaan vahvemmiksi ja
onnistumaan hyvissa aikeissa?
Onhan selvää, että pahuus voitetaan hyvällä, eikä vahvemmalla pahalla.
Vertaa UT
Ensimmäinen yhteiskunnan paranuskeino on vastustaa perkelettä omassa elämässään, niin perkele pakenee Katso tarkemmin UT.
Jaak. 4:7
Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
Munkki-1
