Ei ole tainnut lehdissä olla tarkkoja tietoja hylätyistä lipuista. Pohdimme vain kotiporukalla, että kuinkahan moni demari on kirjoittanut vaalilippuun sanan: Pöö.
Mie taidan olla itse niin tasapaksu ja tunteeton ihminen, että hämmästelen aina tätä suurta tunnekuohua, mikä seuraa jostain uudesta ja oudosta. Viittaan tässä aikaisempaan viestiini historiasta, naisten äänioikeudesta. Muistaakseni Tarja Halosenkin presidentiksi nousemista kauhisteltiin. Nyt olen kuunnellut, miten jotkut ihmiset ovat ahdistuneet jo siitä, että Haavisto pääsi toiselle kierrokselle.
Ei tullut maailmanloppua naisten äänioikeudesta, ei naispresidentisä, eikä tulisi Haaviston presidenttydestä. Tässä valitaan vain presidenttiä.
Pirska taisi mainita, ettei kaikki uudistukse vie samaan suuntaan. (korjaa jos muistan väärin) Ei viekään. Eikä kaikki uudistukset vie hyvään suuntaan. Monesti on vaikea olla varma seurauksista ennenkuin on nähty, mitä kaikkea mistäkin seuraa. Siitä huolimatta eteenpäin on mentävä. On uskallettava kehittyä, tehdä epävarmojakin valintoja. Sitten kun nähdään, mihin on tultu, voidaan arvioida otettiinko oikea vai väärä kurssi. Jos on valittu väärin, siitä voidaan ottaa opiksi ja reivata kurssia toiseen suuntaan.