Kirjoittaja Aihe: Seminaariin!  (Luettu 14972 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa jude

  • vaivatulla mielellä
  • Viestejä: 576
Seminaariin!
« Vastaus #15 : 21.10.05 - klo:13:33 »
Lähtö puolentoista tunnin päästä! Kohta nähdään, kaikki!

Poissa mannaryyni

  • vaivatulla mielellä
  • Viestejä: 552
Seminaariin!
« Vastaus #16 : 23.10.05 - klo:19:18 »
Oli kivaa  :D Olis vaan saanu enemmän porukkaa olla *murr*
Tänä iltana kaikki onnistuu.

Poissa Sanna

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 62
Seminaariin!
« Vastaus #17 : 23.10.05 - klo:21:32 »
Olette raskaana. Ja raskaana tulette olemaan.

:D:D:D:D:D

Oli kivaa. Joo. :]

Poissa mannaryyni

  • vaivatulla mielellä
  • Viestejä: 552
Seminaariin!
« Vastaus #18 : 24.10.05 - klo:08:07 »
Lainaus käyttäjältä: "Sanna"
Olette raskaana. Ja raskaana tulette olemaan.

:D:D:D:D:D
]


Älkää hyväilkö vain koska teillä ei ole muuta tekemistä.
Tänä iltana kaikki onnistuu.

Poissa Vompsu

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 62
Seminaariin!
« Vastaus #19 : 25.10.05 - klo:23:46 »
Oh-hoh! Unohdin tulla... Tosin unohdin myös ilmoittautua, adaptoitua ja edes olla tulossak, että sillai. Höh. Harmittaa vähäsen, siellä on tullu oltua useamman kerran jo, enkä minä nyt vielä niin vanha ole. Kai.

No, jos tulisin Nurmooseen pikkujouluihin. Enpähän tuntisi itseäni eläkeläiseksi vielä 18 vuoden iässä.

Ps. Ihmisillä on tapana lopettaa nämä hommat ihan liian aikaisin. Miksi monista tuntuu jo kolmen vuoden kuluttua riparistaan, että he ovat jo dinosauruksia herättäjän NUORISOtyössä? Liekö se loppuunpalamista? Onhan tämä kohtalaisen intensiivistä ja täynnä tunteita, kaikki tärkeät ihmiset ja myös ne hengen asiat, ehkä tätä nuorisohommailua ei vaan jaksa näin suurina annoksina paria kolmea vuotta pitempään. No, mene ja tiedä.
Toinen asia mitä olen miettinyt, on se, että, kun kerran herättäjän nuorisotyössä on kuitenkin paljon porukkaa (vajaa parisensataa rippikoululaista joka vuosi), niin, miksi sitten opiskelijatyön parissa on niin vähän ihmisiä. Ei kai osata siirtyä siihen, ei tiedetä mahdollisuuksia. Siinäpä työsarkaa jollekulle.

Jaa, taitaapa olla aiheen ulkopuolista keskustelua, mutta menköön nyt tämä kommentti. :wink:

Poissa Linko J

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Seminaariin!
« Vastaus #20 : 27.10.05 - klo:10:40 »
Lainaus käyttäjältä: "Vompsu"
Ps. Ihmisillä on tapana lopettaa nämä hommat ihan liian aikaisin. Miksi monista tuntuu jo kolmen vuoden kuluttua riparistaan, että he ovat jo dinosauruksia herättäjän NUORISOtyössä? Liekö se loppuunpalamista? Onhan tämä kohtalaisen intensiivistä ja täynnä tunteita, kaikki tärkeät ihmiset ja myös ne hengen asiat, ehkä tätä nuorisohommailua ei vaan jaksa näin suurina annoksina paria kolmea vuotta pitempään. No, mene ja tiedä.
Toinen asia mitä olen miettinyt, on se, että, kun kerran herättäjän nuorisotyössä on kuitenkin paljon porukkaa (vajaa parisensataa rippikoululaista joka vuosi), niin, miksi sitten opiskelijatyön parissa on niin vähän ihmisiä. Ei kai osata siirtyä siihen, ei tiedetä mahdollisuuksia. Siinäpä työsarkaa jollekulle.

Jaa, taitaapa olla aiheen ulkopuolista keskustelua, mutta menköön nyt tämä kommentti. :wink:


Vompsu kirjoittaa asiaa. Minusta jyrkkää rajaa nuoriso- ja opiskelijatyön välillä ei tarvita sitten niin mihinkään. Ajattelisin, että voisi enemmän yrittää järjestää semmoisia juttuja, joissa nämä kaksi ryhmää voisivat kohdata toisensa ns. samalla viivalla.

Voi siinä olla semmoistakin, että nuorisotyön kuviot opitaan hahmottamaan juuri noiden Vompsun mainitsemien voimakkaiden tunteiden takia ainoaksi oikeaksi autuaaksitekeväksi "körttiuskonharjoituksen" muodoksi. Vaikka kuinka väitetään, että jokainen saa olla mitä on, käy silti niin, että muutamaa vuotta keskimääräistä vanhempi tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Opiskelijaporukat taas tuntuvat ehkä silloin liian vanhan jengin touhuilta.

Vaikka alkuperäisestä aiheesta ajauduttiinkin jo kauas, esitän silti yleisen kysymyksen: Mitä voitaisiin teidän mielestänne tehdä, jotta kaikkien olisi helppo tulla mukaan veisaamaan ja ihmettelemään yhdessä toisten kanssa ilman, että tarvitsee tuntea itseään ulkopuoliseksi tai liian vahvasti tiettyyn sisäpiiriin kuuluvaksi?

Poissa jude

  • vaivatulla mielellä
  • Viestejä: 576
Seminaariin!
« Vastaus #21 : 27.10.05 - klo:20:31 »
Lainaus käyttäjältä: "Linko J"

Vaikka alkuperäisestä aiheesta ajauduttiinkin jo kauas, esitän silti yleisen kysymyksen: Mitä voitaisiin teidän mielestänne tehdä, jotta kaikkien olisi helppo tulla mukaan veisaamaan ja ihmettelemään yhdessä toisten kanssa ilman, että tarvitsee tuntea itseään ulkopuoliseksi tai liian vahvasti tiettyyn sisäpiiriin kuuluvaksi?


Mä olin eilen Körttiksellä seuroissa vaikka en vielä opiskelija olekaan (tai olen, lukiolainenhan on "opiskelija", mutta kuitenkin) ja minusta siellä oli tosi kivaa. (En tiedä liittyikö tämä nyt tähän mitenkään)

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Seminaariin!
« Vastaus #22 : 28.10.05 - klo:20:18 »
Minä ajattelisin, että Nuorisokokous voisi samalla olla opiskelijoillekin suunnattu tapahtuma, ja tavallaan korvata nykyisen ruskaretken. Ei kai siinä mitään vikaa, mutta tuon tapainen järjestely tavallaan poistaisi kuilun nuoriso- ja opiskelijatyön väliltä ainakin osittain, kun olisi edes kerran vuodessa yhteinen tapahtuma.

Kylläpä tuota vaan alkaa vanhaksi itsensä tuntea, kun muut ovat viimekesän rippikoululaisia ja käyvät yläasteen 9. luokkaa, kun taas itse on abiturientti ja kävi rippikoulun 3½ vuotta sitten. Oikeasti etenkin pojilla on havaittavissa huimaa kehitystä tuon parin-kolmen vuoden aikana, häviää se lapsellisuus kun ääni madaltuu ja alkaa parta kasvamaan... Tytöt taas tuntuvat olevan siedettävää seuraa jo tuossa 15 kesäisinä, kun pojilla kehitys on vielä siinä vaiheessa että ei voi vielä valamiiksi haukkua... Menipä tämäkin kyllä taas niin ohi että huhhuh. Silti, mun idea olis semmonen että joku yhteinen iso tapahtuma (kuten nuorisokokous) niin sinne voi sitten tulla oikeastaan kaikki jotka on rippikoulun käynyt, olisipahan vaan mukavaa kun vois ens vuonnakin olls nuorisokokouksessa vaan taitaapa olla sillälailla että isänmaa kutsuu...

Toinen tietenkin olisi se että enemmän vaikkapa minun ikäisiäni ihmisiä vaan yhtäkkiä alkaisi hiippailla opiskelijaporukoissa. Itse en tosin ole edes selvillä, mitä muuta kuin seuroja ja ruskaretki opiskelijoille on tarjolla, eikä ole kenenkään kaverin kanssa tullut lähteneeksi ja ottaneeksi asiasta selvää. Vois olla kohdillaan, vaan katsellaan nyt...