Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: mt - 22.01.10 - klo:17:40
-
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on Pietarsaaren pedofiliatapaukseen liittyvä juttu, jossa haastatellaan kirkkohallituksen perheasiain johtajaa Martti Eskoa. Esko puhuu asiaa kirkon johdon vastuunotosta. Artikkelin lopussa (jota ei ole avoimessa nettiversiossa) on mielenkiintoinen jakso herätysliikkeistä. Siteeraan jakson, korostukset minun:
Kirkolla on viisi suurta herätysliikettä: lestadiolaisuus, herännäisyys, evankelisuus, Kansanlähetys ja Kansan Raamattuseura.
"Kaikissa niissä maallikot ovat vahvoja, ja niissä vaaditaan kuuliaisuutta johtajille. Mitä suljetumpi ja patriarkaalisempi yhteisö on, sitä suurempi on toiminnan vinoutumisen vaara", Esko arvioi.[/i]
(Katja Kuokkanen: Hyväksikäyttöjä paljastuu vuosittain. Helsingin Sanomat 22.1.2010)
Olettekos olleet kuuliaisia johtajille?
Muiden herätysliikkeiden johtajavaltaisuudesta on tiedotusvälineissä ollut vuosien mittaan eniten esillä lestadiolaisuus. Jos organisatorinen jakautuminen kertoo vallankeskityksestä, niin lestadiolaisuuden (lukuisia suuntia) lisäksi sellaista on tapahtunut evankelisuudessa ja rukoilevaisuudessa, jota artikkelissa ei mainittu herätysliikkeiden joukossa. Herännäisyyden jakautumisesta on aikaa jo puolentoistasataa vuotta.
Itse en ole vallankeskitystä ja kuuliaisuusvaatimuksia havainnut. Olenko kuuro ja sokea vai onko Eskolla väärää tietoa - vai onko kirjoittaja vetänyt mutkat suoriksi? Siihen viittaa se, että viisi suurta herätysliikettä on esitetty vakiintuneesta kirkkohistoriallisesta käsityksestä poikkeavalla tavalla.
Mt
-
enhän minä ole kuuliainen johtajille... jännä juttu... eihän meillä ole mitään johtajia vasta kuin Kristus... niin körttifirmalle olen solidaarinen...
-
Olettekos olleet kuuliaisia johtajille?
En ole. Miksi olisi pitänyt? Olen kuitenkin pyrkinyt ymmärtämään - minä heitä ja he minua. Eikä mitään suurempia ristiriitoja ole koskaan ollutkaan. Jos ei mitään olisi ollut, olisiko sekään ollut normaalia, kun kysymyksessä ovat erilaiset ihmiset?
Itse en ole vallankeskitystä ja kuuliaisuusvaatimuksia havainnut. Olenko kuuro ja sokea vai onko Eskolla väärää tietoa - vai onko kirjoittaja vetänyt mutkat suoriksi? Siihen viittaa se, että viisi suurta herätysliikettä on esitetty vakiintuneesta kirkkohistoriallisesta käsityksestä poikkeavalla tavalla.
Mutkat suoriksi - Eskon puumerkki!
-
Samaan juttuun kiinnitin huomiota. Voisin vaikka ollakin kuuliainen tai tilivelvollinen jollekin johtajalle, jos tietäisin kenelle. :039:
-
Meidän keittiövastaava emäntä antaa valita leipooko pullaa vaiko piirakkaa. Ei siis ole pomotusta eikä kuuliaisuutta.
Kunnioitan muutamia liikkeen henkilöitä, vaikka en edes tunne. Itse määräämilleni määrätyille asioille yritän olla kuuliainen, jos pystyn.
-
Niin tosiaan, siis kenelle johtajalle tässä pitäisi olla kuuliainen?
-
Kunnioitan muutamia liikkeen henkilöitä, vaikka en edes tunne. Itse määräämilleni määrätyille asioille yritän olla kuuliainen, jos pystyn.
Körttivaikuttajista arvostan Jaakko Eleniusta.
-
Körttivaikuttajista arvostan Jaakko Eleniusta.
Minäkin arvostan hyvää tuttuani Jaakko Eleniusta, mutta ei hän pyri johtamaan mitään autoritääristi, vaan on tiukasti sivussa ja lueskelee tätä aina silloin tällöin.
Eikö meidän johtajamme ole isä taivaassa, jonka luo pyrimme lopuksi. Ei meillä ole täällä majaa pysyvää eikä liioin pomoa. Huomena on päätoimikunnan kokous ja sen alussa valitaan taas yhdistykselle puheenjohtaja.vuodeksi kerrallaan.
Rehellisesti sanottuna olen äimistynyt arvon pastorin sivistyksestä. Sanoisin sitä jopa skandaaliksi. Onkohan hän pätevä hoitamaan virkaansa jos ei tuon paremmin ole asioista perillä? Mahtaako erottaa pedofiilin ja velosipeedin toisistaan?
-
Ihailen Jaakko Eleniusta .
Hän näki sen "amerikanherkun" todellisen ravinnonkin heti. Touhusin itse siinäymmärtämättä missä olin mukana. Missä on nyt niiden Missioiden sato?
-
Se lista oli muutoinkin vähän ihmeellinen. Tekijä taisi tietää että viisi niitä piti oleman, mutta mites... Sitten laski Kansanlähetyksen ja Kansan Raamattuseuranm omikseen, vaikka samassa "viidesläisyyden" huumassa ne tietämäni mukaan sikisivät, linjariitoja sittemmin tuli, mutta samaa lähdettä ja juuri sitä USAlaisvaikutteista herätyskristillisyyttä ne kyllä edustavat.
-
Se lista oli muutoinkin vähän ihmeellinen. Tekijä taisi tietää että viisi niitä piti oleman, mutta mites... Sitten laski Kansanlähetyksen ja Kansan Raamattuseuranm omikseen, vaikka samassa "viidesläisyyden" huumassa ne tietämäni mukaan sikisivät, linjariitoja sittemmin tuli, mutta samaa lähdettä ja juuri sitä USAlaisvaikutteista herätyskristillisyyttä ne kyllä edustavat.
Eikös Kansan Raamattuseura ole alkujaan brittiläistä Oxford-liikettä - mitä se sitten onkaan? Aku Räty oli sanonut tuosta Oxfordista, että ajetaan myö vaan omalla foortilla.
-
Mökillä taitaa olla joku Oxford-liikkeen kirja. Sen verran olen sitä joskus selannut, että on pinnallinen mielikuva keskiluokkaisen oloisista ihmisistä istumassa puutarhatuoleilla milloin milläkin tasaiseksi leikatulla nurmikolla eri puolilla Eurooppaa ja Amerikkaa. Olisikohan ollut jonkinlaista kristilliseltä pohjalta nousevaa moraalista ryhtiliikettä?
-
Se lista oli muutoinkin vähän ihmeellinen. Tekijä taisi tietää että viisi niitä piti oleman, mutta mites... Sitten laski Kansanlähetyksen ja Kansan Raamattuseuranm omikseen, vaikka samassa "viidesläisyyden" huumassa ne tietämäni mukaan sikisivät, linjariitoja sittemmin tuli, mutta samaa lähdettä ja juuri sitä USAlaisvaikutteista herätyskristillisyyttä ne kyllä edustavat.
Listaan en ota kantaa, mutta Kansan Raamattuseura on syntynyt sota-ajan herätysten seurauksena 1945.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_Raamattuseura
Kansalähetys taas 1960-luvun lopulla, ns. viidesläisyydeh hedelmänä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Evankelisluterilainen_Kansanl%C3%A4hetys Satuin seuraamaan asiaa aitiopaikalta,
kun tämä tuleva Luther-säätiön piispa Matti Väisänen oli Imatralla nuorisopappina silloin, ja piti viidesläisyyttä
kovasti esillä. Ja minä olin tullut uskoon (tai millä termillä sen kuka haluaa ilmaista) Kansan Raamattuseuran nuorisokokouksessa
jokunen vuosi aikaisemmin. Eikä siellä ollut eikä ole mitään johtajakulttia. :icon_lol: Ei ollut silloinkaan, kun olin työssä ko. järjestössä.
-
Jotenkin en usko, että haastateltava olisi noin sekoillut herätysliikkeitä luetellessaan, liekö luetellut mitään, mutta toimittaja on tehnyt omat johtopäätöksensä. Ja sitäkin on vaikea uskoa, että haastateltava olisi niputtanut kaikki herätysliikkeet samaan kategoriaan = autoritäärinen johtajuus. Se, että maallikot ovat vahvoja, pitänee osittain paikkansa tai on ainakin joskus pitänyt.
-
Aivan! Kyllä Martti Eskon pitäisi tuntea tämä kenttä laidastaan.
-
Eikös Kansan Raamattuseura ole alkujaan brittiläistä Oxford-liikettä - mitä se sitten onkaan? Aku Räty oli sanonut tuosta Oxfordista, että ajetaan myö vaan omalla foortilla.
Joo kiitos näistä oikaisuista ---mutta ensi kertaa kuulen itse niitä nimitettävän eri liikkeiksi. Taisivat olla aika lähellä toisiaan seitkytluvulla?
- Olisi mukava tietää ne viisi "oikein". Onko joku "länsi-Suomen rukoilevaisuus" katsottu eri liikkeeksi? Nämä opetettiin kolussa yhteen nippuun kuuluuviksi, KRS ja Kansanlähetys, mutta sävyero oli kyllä melkoinen. Molemmat tulivat kymenlaaksolaisille tutuiksi.
Minun perinnölliset juureni ovat evankelisten joukossa, eli sieltä löytyy Bäckiä ja Sjöblomia, ne olivat kyllä pappeja, ja Bäckin mukana evankelisuus suurelta osin on virinnyttäkin, joskus on vähän painostettu perehtymään suvun historiaan ja kirjoittamaan siitä mutta en ole viitsinyt sitten kuin lukea lähdeteoksia. Se sakki on ollut alusta saakka aika pappispainotteista. Nykymenosta en tiedä. Vielä vähemmän autoritaarisuudesta.
Aika usein KRS:n ja Kansanlähetyksen piirissä kohtasi hegemoniajohtajia, olivat pappeja tai eivät, toisaalta en nyt tiedä millainen pappi se on joka neuvoo nuoria välttämään teologiaa ja lukemaan äkkiä vaan "papiksi", eli yksmiinuksilla ulos uunista mitään miettimättä jotta ei "usko mene", ja altA kolmen vuoden mielellään...ettei "aloiteta Hengessä ja lopeteta Helsingissä"...oli lentäviä lauseita... jäin ihmettelemään että herkässäpä se sitten on... toisaaltahan Jeesuksen piti tulla takaisin jo ennen kuin me oltaisiin ylioppilaita niin että ei sitä niin mietitty...
-
Turhan purnaustahan tavallansa on nyt enää vatvoa jotakin liikettä johon nuorena rippikoulun käytyään hamnautui kun ei seudulla muuta ollut --- mutta siitä sakista on kyllä aika moni tarvinnut jälkikäteen pään putsausta, vaikkei housunvyötäröön olisikaan kajottu. Ikävintä minn mielestäni oli se että moni tavallansa menetti uskon aivan kaikkeen, kun kuvitteli - minä myös - että tätä se kristinusko nyt on, enkä minä mitenkään tätä voi jakaa enkä noihin juttuihin pysty. Oma kokemus oli lähinnä se että koko paikkakunnalta on päästävä pois.
Kansanlähetyshän on tiemmä esittänytkin niistä kauhupuheistaan anteeksipyynnön, julkisesti, joten rauha heitin tomulleen.
-
Kirkolla on viisi suurta herätysliikettä: lestadiolaisuus, herännäisyys, evankelisuus, Kansanlähetys ja Kansan Raamattuseura.
"Kaikissa niissä maallikot ovat vahvoja, ja niissä vaaditaan kuuliaisuutta johtajille. Mitä suljetumpi ja patriarkaalisempi yhteisö on, sitä suurempi on toiminnan vinoutumisen vaara", Esko arvioi.[/i]
(Katja Kuokkanen: Hyväksikäyttöjä paljastuu vuosittain. Helsingin Sanomat 22.1.2010)
Olettekos olleet kuuliaisia johtajille?
Jätän arvosteltavaksi erään mallin, jonka perusteella voisi ajatella, että herännäisyys ja kuuliaisuusvaatimus johtajille todellakin kuuluvat yhteen.
Nöyrästi tässä vielä totean, että olen sen verran pitkälle päässyt ihminen, että en juurikaan ahdistu, jos esittämääni näkökulmaa ei uskota ja kannustan jopa kritisoimaan sitä.
Ei kannata kuitenkaan nolata itseään käyttämällä erheellistä argumentaatiota sitä vastaan, koska oikeaakin on varmaan saatavilla.
Ja asiaan.
Oletetaan, että herännäisyyden johtohenkilöt (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) opettaisivat, että "herännäisyydessä ihanteena on nöyryys, suomalaisuus ja alatie".
Jos sitten joku ryhtyy vaikkapa amerikkalaiseen tyyliin puhumaan ylätiestä taikka siitä, että Jumala koroittaa ihmisen, alkaa heränneiden syvistä riveistä kuulumaan rutinaa, joka kyllä laittaa tuon nousukkaan joko ruotuun taikka ulos herännäisyyden piiristä.
Eikös tämä ilmiö ole juuri sitä, että vaaditaan kuuliaisuutta johtohenkilöiden(=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille?
Toinen asia on se, että onko siinä jotain pahaa, että ollaan kuuliaisia johdon (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille?
Ennemminkin on mielestäni paha asia, jos ei olla kuuliaisia johdon (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille.
-
Aivan! Kyllä Martti Eskon pitäisi tuntea tämä kenttä laidastaan.
Ehkä tässä olikin heitto toiselle laidalle?
-
Jätän arvosteltavaksi erään mallin, jonka perusteella voisi ajatella, että herännäisyys ja kuuliaisuusvaatimus johtajille todellakin kuuluvat yhteen.
Nöyrästi tässä vielä totean, että olen sen verran pitkälle päässyt ihminen, että en juurikaan ahdistu, jos esittämääni näkökulmaa ei uskota ja kannustan jopa kritisoimaan sitä.
Ei kannata kuitenkaan nolata itseään käyttämällä erheellistä argumentaatiota sitä vastaan, koska oikeaakin on varmaan saatavilla.
Ja asiaan.
Oletetaan, että herännäisyyden johtohenkilöt (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) opettaisivat, että "herännäisyydessä ihanteena on nöyryys, suomalaisuus ja alatie".
Jos sitten joku ryhtyy vaikkapa amerikkalaiseen tyyliin puhumaan ylätiestä taikka siitä, että Jumala koroittaa ihmisen, alkaa heränneiden syvistä riveistä kuulumaan rutinaa, joka kyllä laittaa tuon nousukkaan joko ruotuun taikka ulos herännäisyyden piiristä.
Eikös tämä ilmiö ole juuri sitä, että vaaditaan kuuliaisuutta johtohenkilöiden(=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille?
Toinen asia on se, että onko siinä jotain pahaa, että ollaan kuuliaisia johdon (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille?
Ennemminkin on mielestäni paha asia, jos ei olla kuuliaisia johdon (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) näkemyksille.
Kyllä siinä on on paljon pahaa, jos olemme vain kuuliaisia johdolle. Jokaisella alatien kulkijalla on suora yhteys Jumalaan eikä siihen tarvita välimiehiä. Siis Jumalaa tulee kuunnella ja hänen puhettaan omantunnon kautta. Ylätien kulkijat ovat menneet hengellisssä humalassaan muuta kautta jonnekkin muualle, silllä he eivät edusta herännäisyyttä. Kukaan ei vaadi kuuliaisuutta eikä ole mitään paikallista vanhemmistoa panemassa poukkoilevia riviin. Ihanteet on ihan kivoja, mutta ne ovat vain ihanteita. Jumala ei korota todellakaan ketään esimieheksi muille myöskään muissa liikkeissä, vaan se on puhdasta mielikuvitusta ja omaa työtä. Useille hyvä business.
-
Meinasin tulla kyselemään että kuka oikeen körttiläisyyttä johtaa, ei itselle tule mieleen muita johtajia kuin Jeesus Kristus. Mutta joku ehti ensin.
-
Kyllä siinä on on paljon pahaa, jos olemme vain kuuliaisia johdolle. Jokaisella alatien kulkijalla on suora yhteys Jumalaan eikä siihen tarvita välimiehiä. Siis Jumalaa tulee kuunnella ja hänen puhettaan omantunnon kautta. Ylätien kulkijat ovat menneet hengellisssä humalassaan muuta kautta jonnekkin muualle, silllä he eivät edusta herännäisyyttä. Kukaan ei vaadi kuuliaisuutta eikä ole mitään paikallista vanhemmistoa panemassa poukkoilevia riviin. Ihanteet on ihan kivoja, mutta ne ovat vain ihanteita. Jumala ei korota todellakaan ketään esimieheksi muille myöskään muissa liikkeissä, vaan se on puhdasta mielikuvitusta ja omaa työtä. Useille hyvä business.
Mikä on näkemyksesi siitä, että pitääkö (ja missä määrin / miten) johtohenkilöille (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) olla kuuliaisia vaiko ei?
Saisinko ryhtyä aktiivisesti mainostamaan ylätietä ja siihen liittyvää onnea ja autuutta tällä foorumilla?
Veikkaan, että herännäisyyden johtohenkilöt (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) eivät sitä hyvänä pitäisi.
Kuinka Jumalan puhetta tulee kuunnella?
Onko se herännäisyydessä siis niin, että kullakin on sellainen suora yhteys Jumalaan, että oikeasti mitään johtohenkilöitä ja vaikuttajia ei tarvitakaan ohjaamaan muita?
Entäs, jos jonkun toisen omatunto suosittelee
häntä ylätien iloihin ja jotakuta tosita alatielle, pitäisikö molempien uskoa sokeasti omantuntonsa ääneen? Missä menee omantunnon rajat siten, että joku muu auktoriteetti ohittaa omantunnon?
-
Jotenkin en usko, että haastateltava olisi noin sekoillut herätysliikkeitä luetellessaan...
Sekoilut...sammakoita pääsee itse kullakin suusta, isommilta ja pienemmiltä johtajilta.
Toisaalta miksei voisi uskoa, tai olla uskomatta.
Se on hyvä puoli että kiinnitetään huomiota, mitä todellisuudessa tapahtuu yhteiskunnassamme.
-
SepposSille kysymys:
Aluksi lainaus Raamatusta:
1.Johanneksen kirje:2:27
"
Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.
"
Liittyykö tuo edellsiessä tekstissäsi mainitsemasi ajatus Jumalan tekemään suoraan ohjaukseen tähän Raamatun tekstiin?
Ainakin tuo teksti tuli minulle mieleen kirjoituksestasi.
Helluntaiseurakunnissa olen joskus kuullut joidenkin uskoneen myös samoin, että he ovat päässeet tilaan, jossa ei ketään opettajia tarvita, vaan he saavat opetuksensa suoraan Jumalalta. Ymmärtäisin, että ainakin helluntalaisuuden johtohenkilöiden (tunnetut saarnaajat yms.) taholta tuo ajatusmalli tyrmätään.
-
Mikä on näkemyksesi siitä, että pitääkö (ja missä määrin / miten) johtohenkilöille (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) olla kuuliaisia vaiko ei?
Saisinko ryhtyä aktiivisesti mainostamaan ylätietä ja siihen liittyvää onnea ja autuutta tällä foorumilla?
Veikkaan, että herännäisyyden johtohenkilöt (=tunnetut saarnaajat ja vaikuttajat herännäisyyden piirissä) eivät sitä hyvänä pitäisi.
Kuinka Jumalan puhetta tulee kuunnella?
Onko se herännäisyydessä siis niin, että kullakin on sellainen suora yhteys Jumalaan, että oikeasti mitään johtohenkilöitä ja vaikuttajia ei tarvitakaan ohjaamaan muita?
Entäs, jos jonkun toisen omatunto suosittelee
häntä ylätien iloihin ja jotakuta tosita alatielle, pitäisikö molempien uskoa sokeasti omantuntonsa ääneen? Missä menee omantunnon rajat siten, että joku muu auktoriteetti ohittaa omantunnon?
Huomautan ensin, että mielipiteeni ovat omiani, eikä minkään yhteisön.
Ei tatvitse olla ihmisille kuuliaisia vaan ainoastaan Kristukselle.
Ei saa ryhnytä mainostamaan ylätietä, sillä edellytämme täällä rehellisyyttä. Ylätie ei ole rehellistä, vaan siinä ihminen ottaa osan Kristuken tehtävästä. Jos kay kuten ehdotat on syytä viedä omatunto huoltoon ja tarkistaa säädöt, mikä om muutoinkin hyvä tehdä. Kristus käy aina omantunnon edelle.
-
SepposSille kysymys:
Aluksi lainaus Raamatusta:
1.Johanneksen kirje:2:27
"
Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.
"
Liittyykö tuo edellsiessä tekstissäsi mainitsemasi ajatus Jumalan tekemään suoraan ohjaukseen tähän Raamatun tekstiin?
Ainakin tuo teksti tuli minulle mieleen kirjoituksestasi.
Helluntaiseurakunnissa olen joskus kuullut joidenkin uskoneen myös samoin, että he ovat päässeet tilaan, jossa ei ketään opettajia tarvita, vaan he saavat opetuksensa suoraan Jumalalta. Ymmärtäisin, että ainakin helluntalaisuuden johtohenkilöiden (tunnetut saarnaajat yms.) taholta tuo ajatusmalli tyrmätään.
Yleensä kuninkaat kehuvat olevansa vastuussa vain Jumalalle teoistaan, mutta en tarkoittanut sitä sanossani suorasta yhteydestä Jumalaan ja vastuusta Hänelle. Se oli vain vastaus kysymykseen seurakunnan vanhemmistosta ja muista vaikuttajista. On meillä yhteiskunta jne vastuut, joista emme ole vapaita. Puhuin siis yksin suhteesta Jumalaan/vahvat vaikuttajat. Emme ole voideltuja kuten ei kukaan muukkaan, vaan olemme jatkuvan opetuksen tarpeessa. Ihmisen voitelemat ovat ihmisen voitelemia eivätkä tekstin tarkoittamia voideltuja. Luotetaan Jumalaan ja hänen armoonsa.
-
Ei saa ryhnytä mainostamaan ylätietä, sillä edellytämme täällä rehellisyyttä. Ylätie ei ole rehellistä, vaan siinä ihminen ottaa osan Kristuken tehtävästä.
Johtajan/johtajien taholta tuleva ylätien mainostuskielto on toki omastakin mielestäni OK.
Rehellisyyden nimissä meidän tulisi kuitenkin tiedostaa, että ylätien mainostaja saattaa kokea itsensä yhtä rehelliseksi, kuin alatienkin kulkija.
Jos ihminen uskoo ylätien olevan oikea, hän toimisi epärehellisesti, jos mainostaisi alatietä.
Jos joku uskoo toisin, kuin minä, ei se tarkoita, että toisuskoinen on epärehellinen siksi, koska hän ei hyväksy "oikeaa" uskoani.
-
Saisinko ryhtyä aktiivisesti mainostamaan ylätietä ja siihen liittyvää onnea ja autuutta tällä foorumilla?
Ei saa ryhnytä mainostamaan ylätietä, sillä edellytämme täällä rehellisyyttä. Ylätie ei ole rehellistä, vaan siinä ihminen ottaa osan Kristuken tehtävästä. Jos kay kuten ehdotat on syytä viedä omatunto huoltoon ja tarkistaa säädöt, mikä om muutoinkin hyvä tehdä. Kristus käy aina omantunnon edelle.
Lyhyesti kommentoin.
Väitän että olette molemmat väärässä,sillä ihmismieli on sen verran mutkikas että :taistelu:
ja jos väitätte toista niin silloin on Kristus tullut meidän keskelle turhaan kuolemaan.
Minä olen ryöväri, valehtelija jne. mutta onneksi olen saanut Armon, Kristuksessa.
-
Minä olen .... valehtelija
Pitäisikö meidän siis uskoa sanomasi?
(tämä oli ystävällismielinen tokaisu)
ps.
tämä oli 1111. tekstini. Jos se kerrotaan kuudella ja jaetaan 10llä ja siitä vähennetään 0,6 niin ...
-
Johtajan/johtajien taholta tuleva ylätien mainostuskielto on toki omastakin mielestäni OK.
Rehellisyyden nimissä meidän tulisi kuitenkin tiedostaa, että ylätien mainostaja saattaa kokea itsensä yhtä rehelliseksi, kuin alatienkin kulkija.
Jos ihminen uskoo ylätien olevan oikea, hän toimisi epärehellisesti, jos mainostaisi alatietä.
Jos joku uskoo toisin, kuin minä, ei se tarkoita, että toisuskoinen on epärehellinen siksi, koska hän ei hyväksy "oikeaa" uskoani.
Luet tekstiäni kuin alakerran pomo pipliaa. Toisuskoinen ei todellakaan ole epärehellinen siksi ettei usko minun uskoani. Ei kenenkään tule uskoa minun uskoani, vaan yksin Kristukseen ja se tekee nöyräksi..
-
Aika usein KRS:n ja Kansanlähetyksen piirissä kohtasi hegemoniajohtajia, olivat pappeja tai eivät, toisaalta en nyt tiedä millainen pappi se on joka neuvoo nuoria välttämään teologiaa ja lukemaan äkkiä vaan "papiksi", eli yksmiinuksilla ulos uunista mitään miettimättä jotta ei "usko mene", ja altA kolmen vuoden mielellään...ettei "aloiteta Hengessä ja lopeteta Helsingissä"...oli lentäviä lauseita... jäin ihmettelemään että herkässäpä se sitten on... toisaaltahan Jeesuksen piti tulla takaisin jo ennen kuin me oltaisiin ylioppilaita niin että ei sitä niin mietitty...
Missä ja milloin KRS:ssä on tapahtunut tällaista? Ketkä ovat opettaneet tällaista siellä ja kenelle?
Vai tarkoitatko Koululaislähetystä (OPKO)? Se ei ole ollut KRS:n työtä.
Kuulisin todella mielelläni, millaisia muistikuvia sinulla näistä on.
PS. Korjasin krj.vrh.
-
Pitäisikö meidän siis uskoa sanomasi?
Tietysti, sen takia minä olen 24h vuorokaudessa huollossa, milloin mistäkin syystä.
Silloin kun sulakkeet palaa ollaan :074:
ja kun kaikki on tasapainossa ollaan:eusa_angel:
ps. nyt on sen verran komea sää,että täytyy mennä nauttimaan Luojan antamasta auringon säteistä, aamulla kun oli niin pimeää. :icon_cool:
-
Aivan! Kyllä Martti Eskon pitäisi tuntea tämä kenttä laidastaan.
Ehkä tässä olikin heitto toiselle laidalle?
Nyt en ymmärrä, kenen heitto ja kenelle? Jos Martti Eskoa tarkoitat, hän ei tietääkseni ole sentyyppinen
henkilö, että heittelisi heittoja missään. Minusta hän on harkitseva ja rauhantahtoinen, älykäs mies.
Minulla taas ei ole syytä heitellä ketään eikä millään. :icon_biggrin:
-
Nyt en ymmärrä, kenen heitto ja kenelle? Jos Martti Eskoa tarkoitat, hän ei tietääkseni ole sen tyyppinen
henkilö, että heittelisi heittoja missään. Minusta hän on harkitseva ja rauhantahtoinen, älykäs mies.
Tunteet ne tunteet ...
ps. se ...yläpalkissa...löytyi.
-
Meinasin tulla kyselemään että kuka oikeen körttiläisyyttä johtaa, ei itselle tule mieleen muita johtajia kuin Jeesus Kristus. Mutta joku ehti ensin.
Pikkasen samanlainen tuntu mullakin.
En ole saanut selvää kuka johtaa körttiläisyyttä Jeesuksen lisäksi, mutta on yksi tyyppi täällä Helsingissä päin joka yrittää aina olla auktoriteettinä ja itteänsä täynnä. :icon_rolleyes:
Mutta muuten esimerkiksi papit Ripatti ja Danielpappi ja maallikot ovat kyllä, niin nöyriä ja vaatimattomia, että ihan ihmetellä täytyy.
Seuroissakin kun on, niin pikkasen aina hämmästyn kun monesti ne joista ei arvaisi alkavat pitämään seurapuhetta. Sellainen hyvä tunne tulee, kun ihmiset alhaalta tuovat asiansa eikä niinkuin kirkossa yleensä korkealta pulpetin takaa.
Ihmisten koroittamiset ja hierarkia käy hermoille.
Toivottavasti sellainen pysyy poissa herännäisyydestä.
-
mutta on yksi tyyppi täällä Helsingissä päin joka yrittää aina olla auktoriteettinä ja itteänsä täynnä.
Hänelle voisi antaa kunniamaininnakin (kaikkihan joskus onnistuvat): hänen ensimmäinen puheensa, jonka kuulin, ainakin oli hyvä ja Kristus-keskeinen.
Liikutuin puheen johdosta jonkinverran.
Sen koommin sitten tuollaisiin puheisiin en tainnut juurikaan seuroissa törmätä.
-
Luet tekstiäni kuin alakerran pomo pipliaa. Toisuskoinen ei todellakaan ole epärehellinen siksi ettei usko minun uskoani. Ei kenenkään tule uskoa minun uskoani, vaan yksin Kristukseen ja se tekee nöyräksi..
Ei ollut ainakaan tarkoitus saivarrella ja sitä kautta mennä ohi tekstisi tarkoituksen. (Olen silti voinut tulkita tekstiäsi väärin)
Tarkoitukseni oli sanoa, että jos joku uskoo Kristukseen taikka ei usko ollenkaan edes jumaliin taikka tuonpuoleisiin, voi usko olla yhtä vilpitön, eli ihminen voi rehellisesti uskoa kovinkin moniin erilaisiin asioihin, joilla kaikilla ei tarvitse olla minkäänlaista todellisuuspohjaa.
Esim. tuttavani, joka pitää yllä "eroa kirkosta" -sivustoa, voi uskoa omaan maailmankuvaansa yhtä rehellisesti, kuin minäkin omaani.
Kun hän toimii uskonsa mukaan esim. tuon www-sivustonsa kautta, hän oikean rehellisesti on sitä mieltä, mitä on.
-
Lestadiolaisystäväni sanoi aina välillä mulle. Markku olet surullisesti väärässä. :102:
Erehdyin kerran kysymään Kesäteatteriin häntä ja hän siinä, sulle on hyväksyttäviä asiat jotka mulle ei. Olet surullisesti väärässä.
Se että joku on vilpittömässä uskossaan ja vakaumuksessaan ei tarkoita etteikö henkilö voisi olla väärässä.
Vaikuttaminen väärässä olevaan olisi tärkeää, mutta se ei onnistu ylhäältä opettaen.
Oman mielipiteensä voi aina sanoa, mutta tulisi kuunnella myös vastaväitteet ja kysellä miksi toinen uskoo niinkuin uskoo.
Silti seppoksen kanssa samaa mieltä, että ei tarvitse sallia kaikenlaista mikä on vastoin omaa uskoa muilta. Ei myöskään tarvi sallia sellaista soopaa julistettavan, varsinkaan jos se alkaa käymään hermoille.
Kuunnella voi johki pisteeseen asti, mutta sitten voi laittaa stopinkin. :icon_rolleyes:
-
Missä ja milloin KRS:ssä on tapahtunut tällaista? Ketkä ovat opettaneet tällaista siellä ja kenelle?
Vai tarkoitatko Koululaislähetystä (OPKO)? Se ei ole ollut KRS:n työtä.
Kuulisin todella mielelläni, millaisia muistikuvia sinulla näistä on.
PS. Korjasin krj.vrh.
Kyllä kerron ihan mielelläni, mtta taitaa olla foorumin sääntöjenkin vastaista kertoa ikäviä asioita nimeltä mainiten yhtään ketään yksityishenkilöä. OPKO:sta ei ole kysymys, sen voin kuitenkin sanoa. Yleensä "netiketti" sellaisen kieltää. Mutta kävisikö, että kirjoittaisit yksityisesti, vastaan kyllä ihan mielelläni?
-
Karjalaisenkyöstin puheenvuorot tässä keskustelussa eivät tulleet minulle yllätyksenä. Minusta Köpi sekoittaa kaksi asiaa: yhteisön jäsenten samanmielisyyden ja autoritaarisuuden eli "johtajille vaaditun kuuliaisuuden". Ymmärsin aiheena olevassa artikkelissa viitatun nimenomaan autoritaarisuuteen, mihin viittaa myös virke: "Mitä suljetumpi ja patriarkaalisempi yhteisö on, sitä suurempi on toiminnan vinoutumisen vaara", Esko arvioi.
Herättäjä-Yhdistyksestä ja laajemmin seuraliikkeestä ei kyllä löydy kovin paljon autoritaarisen, suljetun ja patriarkaalisen yhteisön tunnusmerkkejä. Kyse on alhaalta ohjautuvasta, Siionin virsiä veisaavasta seuraliikkeestä enemmän kuin yhdistystoiminnasta. Siioninvirsiseuroja voi järjestää vapaasti kysymättä keneltäkään mitään. Ja ne seurat ovat kuitenkin herännäisyyden ydintä. Yhdistys on vain käytännön tehtävien hoitamista varten.
Entä se ylätien kristillisyyden saarnaaminen? Siionin virsien lomassa se olisi kuin vadelmahillo pyttipannussa. Ei siinä päätoimikunnan lausuntoja tarvita.
Autoritaaristen yhteisöjen - niin uskonnollisten kuin muidenkin - tunnusmerkkeihin voi tutustua sosiologisesta kirjallisuudesta ja sitten ryhtyä tutkimaan, missä määrin niitä löytyy nykyisestä herännäisyydestä.
Mt
-
- Ehkä Amandalle on hyväksi täydentää: Aika moni näistä silloin nuorista työntekijöistä on pysynyt kontaktissa, ja joko suoraan ilmoittanut olevansa senaikaisista pahoillaan, tai sitten naureskellut itselleen. Eräältä papilta olen kysynyt suoraankin, onko hän koskaan harmitellut sitä että "luki papiksi" hyljäten teologian --- olisiko hän mahdollisesti saanut jotakin eväitä työhönsä siitä teologiasta. En viitsi selitellä enempiä, hän ei varmasti sellaisesta pitäisi. Luulen että vähemmän julkisesti se olisi OK.
Kyseessä oli suuri nuorten joukko, jossa ystävystyttiin ja poikkinaitiinkin joten kontaktit ovat säilyneet ainakin sen verran että viimeistään toistemme hautajaisissa tavataan...niitä alkaa jo olla. Ja menneitä kertaillaan tavattaessa, lystikkäitä siinä kuin kamaliakin muistoja.
Mutta kuten myös totesin: Jokin raja minun mielestäni saisi olla sillä, missä määrin nyt enää muistelemme kärsimäämme pahaa tai niinpoispäin. On toki niitäkin jotka yhä ovat katkeria "traumoistaan". Mutta jos haluat tarkennuksia, niin ne taitaa olla pakko antaa yksityispostin kautta. Ei mitään niin miellyttävää kertailtavaa eikä kuultavaa. Itse mieluiten unohtaisin, mutta ovathan ne osa omaakin elämääni.
-
Karjalaisenkyöstin puheenvuorot tässä keskustelussa eivät tulleet minulle yllätyksenä. Minusta Köpi sekoittaa kaksi asiaa: yhteisön jäsenten samanmielisyyden ja autoritaarisuuden eli "johtajille vaaditun kuuliaisuuden". Ymmärsin aiheena olevassa artikkelissa viitatun nimenomaan autoritaarisuuteen, mihin viittaa myös virke: "Mitä suljetumpi ja patriarkaalisempi yhteisö on, sitä suurempi on toiminnan vinoutumisen vaara", Esko arvioi.
Kritiikkisi tekstiäni kohtaan on aiheellista ja oikeaa.
-
- Niin...lieneekö tuolla eroa, määrääkö ryhmä vai yksi pomo, jos kumpikin määrää jotakin vähän ihmeellistä....ja suljettu yhteisö on aina uhanalainen. Jostakin syystä en itse ole osannut kylläkään körttiläisyyttä nähdä järin ongelmallisena, mutta asiantuntemus vaatisi parempaa asioiden tuntemusta.
---Toimittajaparkojen pitäisi tuntea kovin monta asiaa, luulen. Mtta kyllä on minusta liikkeellä ja liikkeelläkin vähän eroa. Niputtamiset ärsyttävät aivan aina, koskettavat ne itseä henkilökohtaisesti tai sitten eivät.
-
Kyllä kerron ihan mielelläni, mtta taitaa olla foorumin sääntöjenkin vastaista kertoa ikäviä asioita nimeltä mainiten yhtään ketään yksityishenkilöä. OPKO:sta ei ole kysymys, sen voin kuitenkin sanoa. Yleensä "netiketti" sellaisen kieltää. Mutta kävisikö, että kirjoittaisit yksityisesti, vastaan kyllä ihan mielelläni?
Hmm... Kräsän mustamaalaaminen on tapahtunut julkisesti foorumilla, näin:
Aika usein KRS:n ja Kansanlähetyksen piirissä kohtasi hegemoniajohtajia, olivat pappeja tai eivät, toisaalta en nyt tiedä millainen pappi se on joka neuvoo nuoria välttämään teologiaa ja lukemaan äkkiä vaan "papiksi", eli yksmiinuksilla ulos uunista mitään miettimättä jotta ei "usko mene", ja altA kolmen vuoden mielellään...ettei "aloiteta Hengessä ja lopeteta Helsingissä"...oli lentäviä lauseita... jäin ihmettelemään että herkässäpä se sitten on... toisaaltahan Jeesuksen piti tulla takaisin jo ennen kuin me oltaisiin ylioppilaita niin että ei sitä niin mietitty...
En voi pitää tuota totena. KRS:n toiminnassa ei ole ollut tuollaisia henkilöitä. Enemmänhän Kräsää on aina
syytetty siitä, että siellä syntisiä vain paijataan. Kansanlähetyksestä taas en tiedä mitään, koska en ole ollut heidän työnsä piirissä.
Minua ei sinänsä kiinnosta vanhojen ikävien asioiden tonkiminen. Pidän kuitenkin tärkeänä, ettei foorumilla lyödä
väärää leimaa toisten kristillisten toimijoiden työhön.
-
Toimittaja oli vetänyt mutkat suoriksi, kertoi tänään muuan körttifirman tirehtöörikunnasta puhelustaan Eskon kanssa.
-
Muistutan keskustelijoita foorumin sääntöjen 2. paragraafista, jossa todetaan mm.
--- Körttifoorumin keskustelijoiden toivotaan kunnioittavan teksteissään myös muita uskonliikkeitä.
Mt
-
Karjalaisenkyöstin puheenvuorot tässä keskustelussa eivät tulleet minulle yllätyksenä. Minusta Köpi sekoittaa kaksi asiaa: yhteisön jäsenten samanmielisyyden ja autoritaarisuuden eli "johtajille vaaditun kuuliaisuuden". Mt
Tuo ylläoleva voisi olla vaikka suora lainaus rauhanyhdistyksen puheenjohtajan suusta! Minulle taas ei tullut yllätyksenä se, että täällä vakuutellaan ettei "meillä ole mitään johtajaa". Vaikka mennään miltä hyvänsä liikkeen edustajalta kysymään, niin ei kukaan heistä miellä olevansa kuuliaisuusvastuussa jollekin liikkeensä johtajalle vaan nimenomaan hän mieltää ja puhuu "jäsenten yksimielisyydestä" tai "kuuliaisuudesta Kristukselle".
Kyllä Köysti nyt vaan on oikeassa tässä asiassa! Se teidän on pakko niellä! Jos oletetaan että joku körttiläinen, sanotaan vaikka jonkun piirin aluejohtaja (tai mitä ne teillä nyt ovatkaan) -alkaa saarnata hengellistä ylätietä ja järjestää kaatumakokouksia niin satavarmasti joutuu hankauksiin liikkeen ylemmän (johdon) taholta, -tulee huomautuksia, kehotuksia ja lopuksi ehkä erottaminen näkyvästä virasta? Näin väitän. Ja jos liikkeessänne valta on delegoitu kansalle, niin sitten se "ylempi" taho on kansa.
-
Ja jos liikkeessänne valta on delegoitu kansalle, niin sitten se "ylempi" taho on kansa.
Näin on.
-
Tuo ylläoleva voisi olla vaikka suora lainaus rauhanyhdistyksen puheenjohtajan suusta!
Kiitos! Tämä on arvokas lisä kokoelmaani. Eräässä muinoisessa työpaikassa sain yhden juttusarjan johdosta lukijakommentit a) selvästi kommunisti ja b) selvästi helluntainen.
Kyllä Köysti nyt vaan on oikeassa tässä asiassa! Se teidän on pakko niellä! Jos oletetaan että joku körttiläinen, sanotaan vaikka jonkun piirin aluejohtaja (tai mitä ne teillä nyt ovatkaan) -alkaa saarnata hengellistä ylätietä ja järjestää kaatumakokouksia niin satavarmasti joutuu hankauksiin liikkeen ylemmän (johdon) taholta, -tulee huomautuksia, kehotuksia ja lopuksi ehkä erottaminen näkyvästä virasta? Näin väitän. Ja jos liikkeessänne valta on delegoitu kansalle, niin sitten se "ylempi" taho on kansa.
Jampe, kyllä professori ja oppinut filosofi M. Luther sinut tuosta analyysistä höyhentäisi. Normaali työnantajan direktio-oikeuden käyttäminen ei merkitse sitä, että organisaatio olisi autoritaarinen, suljettu ja patriarkaalinen. Siitähän ensimmäisessä viestissä siteeratussa lausunnossa oli kyse. Asia käy ilmi nopeasti, jos perehtyy nykyaikaisiin johtamismenetelmiin. Itse asiassa Köpi taisi vähän perua puheitaan, ja M. Eskonkin kerrotaan todenneen, että toimittaja oli vedellyt mutkat suoriksi.
Mt
Kommari, hellari, lesti
-
Kyllä Köysti nyt vaan on oikeassa tässä asiassa! Se teidän on pakko niellä! Jos oletetaan että joku körttiläinen, sanotaan vaikka jonkun piirin aluejohtaja (tai mitä ne teillä nyt ovatkaan) -alkaa saarnata hengellistä ylätietä ja järjestää kaatumakokouksia niin satavarmasti joutuu hankauksiin liikkeen ylemmän (johdon) taholta, -tulee huomautuksia, kehotuksia ja lopuksi ehkä erottaminen näkyvästä virasta? Näin väitän. Ja jos liikkeessänne valta on delegoitu kansalle, niin sitten se "ylempi" taho on kansa.
Muutama virhe. Meillä ei ole aluejohtajia. :icon_wink:
Mutta miten asiaan puututaan. Kokoukseen tulevat rivikörtit puuttuvat asiaan ja "aluejohtaja" saa kenkää.
Kysymys ei ole lainkaan autoritaarisesta johtamisesta vaan herännäisyyden kanssa ristiriitaisesta toiminnasta.
Näin tapahtuu muuten kaikissa kansalaisjärjestöissä: Jos johto ei toimi tai jos jäsen toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, on edessä erottaminen.
-
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitatte, Salis ja Mt, muttamutta...
Otan sen verran pakkia että tunustan ettei teillä varmaankaan ole autorotaarista johtamista liikkeessänne, mutta siis käytännön lopputulos lienee sama kuin autoritaarisesti johdetuissakin liikkeissä, jos "aluejohtaja" (jota ei ole olemassa) alkaa pullikoida ja vetää omaa linjaansa. Nimittäin juuri samoin perusteluin niissäkin liikkeissä todetaan (joissa selvästi on autoritaarinen johtaminen) että kyse ei ole siitä vaan liikkeen opista ja yhteisestä linjasta. Ei kukaan miellä itse olevansa osa autoritaarisesti johdettua järjestelmää! Lopputolos on kuitenkin sama eli aluejohtaja saa kenkää.
-
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitatte, Salis ja Mt, muttamutta...
Otan sen verran pakkia että tunustan ettei teillä varmaankaan ole autorotaarista johtamista liikkeessänne, mutta siis käytännön lopputulos lienee sama kuin autoritaarisesti johdetuissakin liikkeissä, jos "aluejohtaja" (jota ei ole olemassa) alkaa pullikoida ja vetää omaa linjaansa. Nimittäin juuri samoin perusteluin niissäkin liikkeissä todetaan (joissa selvästi on autoritaarinen johtaminen) että kyse ei ole siitä vaan liikkeen opista ja yhteisestä linjasta. Ei kukaan miellä itse olevansa osa autoritaarisesti johdettua järjestelmää! Lopputolos on kuitenkin sama eli aluejohtaja saa kenkää.
Toistan vielä kerran. Kansalaisjärjestöjä on perustettu jonkun asian, ajatuksen tai aatteen ympärille. Lähtökohtana on se, että suurin piirtein samalla tavalla ajattelevat tai toimivat ihmiset liittyvät yhteen. Jos sitten joku on kovin erilinjainen. Korostan siis KOVIN ERILINJAINEN ja toimii järjestön tarkoituksen vastaisesti, niin jo yhdistyslakikin antaa johtokunnalle tai järjestön kokoukselle erottaa asianomaisen jäsenen oli hän sitten puheenjohtaja, rivijäsen tai "aluejohtaja". Näin toimitaan kansalaisjärjestöissä yhdistyslain hengessä. Joustovaraa erilaisuuteen siis on riippuen kansalaisjärjestön luonteesta ja jäsenistön joustavuudesta.
-
Salis puhuu asiaa. Se on samanmielisyys kun niputtaa ihmisiä, ei niin päin että niputtaminen tekisi samanmieliseksi. Tuo on nyt vähän sama kuin syyttäisi Kärppien valmentajaa siitä, että Kärppä-faneja kummastuttaa, jos joku ilmestyy hurraamaan Kärppiä Tapparan paidassa ja Tapparan fanilaulua laulaen.
-
Hmm... Kräsän mustamaalaaminen on tapahtunut julkisesti foorumilla, näin:
Aika usein KRS:n ja Kansanlähetyksen piirissä kohtasi hegemoniajohtajia, olivat pappeja tai eivät, toisaalta en nyt tiedä millainen pappi se on joka neuvoo nuoria välttämään teologiaa ja lukemaan äkkiä vaan "papiksi", eli yksmiinuksilla ulos uunista mitään miettimättä jotta ei "usko mene", ja altA kolmen vuoden mielellään...ettei "aloiteta Hengessä ja lopeteta Helsingissä"...oli lentäviä lauseita... jäin ihmettelemään että herkässäpä se sitten on... toisaaltahan Jeesuksen piti tulla takaisin jo ennen kuin me oltaisiin ylioppilaita niin että ei sitä niin mietitty...
Minua ei sinänsä kiinnosta vanhojen ikävien asioiden tonkiminen. Pidän kuitenkin tärkeänä, ettei foorumilla lyödä
väärää leimaa toisten kristillisten toimijoiden työhön.
Eihän sinun tarvitsekaan ellet halua, kukapa nyt toivoisi sitä että kuulee myös ikäviä jostakin joka itselle on ollut tärkeä paikka. Eikö koko ketjussa juri sellainen kiinnittänyt huomiota? Totta se yhtä kaikki on. Jos ei "vanhojen tonkiminen kiinnosta" miksi sitten tivaat nimiä pöydälle?
-
Muistutan keskustelijoita foorumin sääntöjen 2. paragraafista, jossa todetaan mm.
--- Körttifoorumin keskustelijoiden toivotaan kunnioittavan teksteissään myös muita uskonliikkeitä.
Mt
Hyvä periaate, kunnioittamisen arvoinen. Otatko tämän ystävällisesti pysyvästi esille, milloin kuka hyvänsä huomaa "hellareissa" huomatettavaa, tai kiinnittää huomiota lestanttisaarnaajan epäilyttävään taustaan? "Viidesläisyyden" kautta kulkeneiden ahdistuneisuuteen, joka ajoittain vilahtaa? Vai koskeeko tämä vain ja ainoastaan "kräsää", ei ryppyä ei tahraa - kun tämän nyt täällä ensi kertaa näen ?
Riittääkö, että todella ei puhuta mitään mikä ei kerta kaikkiaan ole totta, ja jonka ilmeisenä ainoana motiivina on oman liikkeen korottaminen ja muun herätyskristillisyyden halventaminen?
-
Salis puhuu asiaa. Se on samanmielisyys kun niputtaa ihmisiä, ei niin päin että niputtaminen tekisi samanmieliseksi.
Näinhän sitä mielellään ajatellaan. Kuitenkin kun puhe on uskonnollisista yhteisöistä, voidaan pohtia sitäkin miten paljon yhteisössä on käytännössä liikkumavaraa ennenkuin kirves heilahtaa. Miten paljon esim. körttiläisyydessä sallitaan individualismia, miten paljon lestadiolaisuudessa ja miten paljon kirkossa? Suvaitsevaisuushan on käsite joka näyttää jokaiselle tarkoittavan eri asioita; toinen on mielestään suvaitseva kun suvaitsee niitä asioita joita omasta mielestään pitääkin suvaita, toinen taas ei suvaitse samoja asioita mutta on omasta mielestään silti suvaitseva ku nsuvaitsee niitä mitä hänen mielestään pitää suvaita...
Kukaan; -ei siis körttiläisyyskään suvaitse kaikkea kuten täällä on jo moneen kertaan todettu! Kukin yhteisö määrittää itse sisäiset kirjoittamattomat "sääntönsä" mitä siellä suvaitaan ja mitä ei.
Onko tämä sitten suvaitsevaisuutta? Vai olisiko suvaitsevaisuus pikemmin sitä että suvaitaan sellaistakin mikä ei välttämättä itsestä ole suvaittavaa mutta jostakin toisesta on? Kuinka paljon yhteisössä on tilaa hengittää eri tahtiin? Siitä minusta on kyse! Vaikka siis pääsääntöisesti varmaan voi todeta että herätysliikkeistä körttiläisyys on parhaasta päästä, niin on sekin tunnustettava että jossain mielessä körttiläisyys on myös erittäin ahdasmielistä mitä tulee erilaisuuden sallimiseen.
Se on sitten kokonaa toinen asia, missä asioissa tulee ja missä ei, salliaerilaisuutta. Sen jätän tietoisesti käsittelemättä. Minusta suvaitsevaisuus on kuitenkin erilaisuuden ymmärtämistä, tai paremmin sanottuna sen hyväksymistä että kaikki eivät ajattele kuten minä. Ei tässä suhteessa kellään ole varaa paukutella henkseleitä, ei varsinkaan minulla mutta ei myöskään körttiläisyydellä ole varaa mainostella: "meillä ei ole sitä tai tätä... se on nuo naapurin lapset..." Omasta puserosta se vika aina löytyy, ihmisiä kun ollaan!
-
Jampe, tältä pahasti näyttää. Eikä tämä koske yksin uskonnollisia yhteisöjä, vaan työpaikkoja...perheitä.... joku vain yksinkertaisesti ahdistuu vähemmästä, niin luulen, tai kokee olonsa uhatuksi, jos kuulee uutta ja ihmeellistä. Tai ei edes niin, vaan juuri sillä kohtaa saattaapi olla jotakin joka on itselle luovuttamatonta, ja onhan se mänttiä jos sitä revitään sitten.
Mietin tässä Amandan ja minun välistä kirjeenvaihtoa, ja itseäni vähän harmittaa oma osuuteni, sillä oletettavasti olemme ensinnäkin liikkuneet paikassa eri aikaan - ja toisekseen juuri ne haavat tapaavat olla syvimpiä jotka isketään siellä hengellisessä kotikonnulla. Olen pahoillani. Vaiks kuin menneet kirvelisi mieltä, niin aikuinen kai ne jättää taakseen, oli ollut joskus muinoin vaikeaa tai ei.
-
Meillä ei ole ollut - eikä tarvitse tullakaan - kahdenkeskistä kirjeenvaihtoa, Ikävöivä,
olemme vain kirjoittaneet julkisia viestejä foorumille.
Mitä kinaamiseesi tulee, se kertoo kaiken.
-
Näinhän sitä mielellään ajatellaan. Kuitenkin kun puhe on uskonnollisista yhteisöistä, voidaan pohtia sitäkin miten paljon yhteisössä on käytännössä liikkumavaraa ennenkuin kirves heilahtaa. Miten paljon esim. körttiläisyydessä sallitaan individualismia, miten paljon lestadiolaisuudessa ja miten paljon kirkossa? Suvaitsevaisuushan on käsite joka näyttää jokaiselle tarkoittavan eri asioita; toinen on mielestään suvaitseva kun suvaitsee niitä asioita joita omasta mielestään pitääkin suvaita, toinen taas ei suvaitse samoja asioita mutta on omasta mielestään silti suvaitseva ku nsuvaitsee niitä mitä hänen mielestään pitää suvaita...
Tämä keskustelu aloitettiin kysymyksellä autoritaarisesta johtamisesta. Ja olemme nyt vastanneet Sinulle ja muille, ettei körttiliikettä johdeta autoritaarisesti vaan suvaitsevaisesti. Suvaitsevaisuutta, joustavuutta, erilaisuutta ja yksilöllisyyttä pidetään arvossa. Oletko tästä asiasta eri mieltä?
Kukaan; -ei siis körttiläisyyskään suvaitse kaikkea kuten täällä on jo moneen kertaan todettu! Kukin yhteisö määrittää itse sisäiset kirjoittamattomat "sääntönsä" mitä siellä suvaitaan ja mitä ei.
Kaikkea ei pidä suvaitakaan kuten esimerkiksi tappamista, murhaamista ja raiskaamista. Kansalaisjärjestöjen toimintaa säätelee yhdistyslaki. Jos laista poiketaan tai toimitaan hyvien tapojen vastaisesti, oikeuslaitos sakottaa, rankaisee ja varoittaa. Kirjoittamattomia sääntöjä varmasti on, mutta jos nyt keskitytään Herättäjä-Yhdistykseen, niin sellaisiin en ole törmännyt.
-
:017: Kirjoittamattomat säännöt?
Luulen että ainakin minä niitä seuroissa ja muualla aina rikon kun tuntuu, että aina kaikki tuijottaa.
Välillä istun ihan takapenkille jonkun pylvään taakse ja silti tuntuu, että kaikki tuijjottaa.
Onneksi viisveisaan aika paljon asioista, että tuijjotelkaa ja paheksukaa tai naureskelkaa ei haittaa.
Äh siis Kirjoittamattomat säännöt, niitä on ja ne huomaa seuroissa. Esimerkiksi joku alkaa puheen ja nousee seisomaan. Virhe. Kukaan ei sano mitään, mutta katsoo toisiaan otsaa rypistäen ja puhuja, joka ei körtti ihmettelee, että mitä nyt onks mulla vetskari auki tai mitä sanoin.
Muitakin on ja ei niille kait voi mitään.
Tilaa kuitenkin soisin annettavan kaikille, niin sääntöjä rikkoville kuin noudattaville. :icon_cool:
Turha kuitenkin kieltää, että sellaisia sääntöjä ei olisi. :icon_rolleyes:
-
Kirjoittamattomia sääntöjä varmasti on, mutta jos nyt keskitytään Herättäjä-Yhdistykseen, niin sellaisiin en ole törmännyt.
No jos minä nyt vaikka etenen herättäjä-yhdistyksessä aluesihteeriksi ja körttiväelle tunnetuksi henkilöksi joka antaa julkisesti lausumia sun muuta (mistä ei ole pelkoa) niin jos minä alan järjestää herättäjäyhdistyksen nimissä kaatokokouksia ja saarnata äänekkäästi uskonratkaisua ja ylätietä, niin ei kestä varmaan kauaa ennenkuin ensimmäinen "kirjoittamaton sääntö" ilmoittaa olemassaolostaan...
tai tosiaan; -jos vaikka sanon reippaasti että "Nyt noustaankin joka ikka ylös ja aletaan ylistämään Herraa!" ja aloitan oikein mahtavan äbödis-gäbödis- tyylisen kielillä (siansaksan)-puhumisen, niin eiköhän siihen jokin kirjoittamaton sääntö pian löydy? vai mitä arvelet?
ja niin; -minähän jo tunnustin ettei autoritaarista johtamista teikäläisillä varmaankan ole.
-
varmaankin saan pian vastauksen että jos alan puhumaan julkisesti siansaksaa, tarvitsen akuutisti hoitoa! Siitä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä, mutta entäs itse asia? :107:
-
No jos minä nyt vaikka etenen herättäjä-yhdistyksessä aluesihteeriksi ja körttiväelle tunnetuksi henkilöksi joka antaa julkisesti lausumia sun muuta (mistä ei ole pelkoa) niin jos minä alan järjestää herättäjäyhdistyksen nimissä kaatokokouksia ja saarnata äänekkäästi uskonratkaisua ja ylätietä, niin ei kestä varmaan kauaa ennenkuin ensimmäinen "kirjoittamaton sääntö" ilmoittaa olemassaolostaan...
tai tosiaan; -jos vaikka sanon reippaasti että "Nyt noustaankin joka ikka ylös ja aletaan ylistämään Herraa!" ja aloitan oikein mahtavan äbödis-gäbödis- tyylisen kielillä (siansaksan)-puhumisen, niin eiköhän siihen jokin kirjoittamaton sääntö pian löydy? vai mitä arvelet?
ja niin; -minähän jo tunnustin ettei autoritaarista johtamista teikäläisillä varmaankan ole.
Minusta Salis vastasi jo hyvin tähänkin.
Yhdistyksellä on aina laaditut säännöt, Herättäjä-yhdistyksen säännöt on jokaisen luettavissa.
Yhdistyksen työntekijä sitoutuu aina yhdistyksen sovittuihini tavoitteisiin, eikä niihin kuulu kaatokokousten järjestäminen minun ymmärtääkseni.
Mutta tässä nyt kannattaa ottaa huomioon, ettei Herättä-yhdistys ole aivan sama asia, kuin herännäisyys kansaliikkeenä. Herättäjäjuhlilla käy valtavasti körttejä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Järjestö tarvitsee aina organisaation, ihmisten välinen vuorovaikutus itsessään ei. Järjestö ei määrää mitä körtit ajattelavat, vaan toisinpäin. Jos johto ryhtyy autoritaariseksi, meillä on oikeus erota yhdistyksestä ja sen tavoitteista. Ja toisinpäin.
-
Mutta tässä nyt kannattaa ottaa huomioon, ettei Herättä-yhdistys ole aivan sama asia, kuin herännäisyys kansaliikkeenä. Herättäjäjuhlilla käy valtavasti körttejä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Järjestö tarvitsee aina organisaation, ihmisten välinen vuorovaikutus itsessään ei. Järjestö ei määrää mitä körtit ajattelavat, vaan toisinpäin. Jos johto ryhtyy autoritaariseksi, meillä on oikeus erota yhdistyksestä ja sen tavoitteista. Ja toisinpäin.
Hyvä, että toit tämän asian esille. Herännäisyys on liike, ei vain järjestö. Näin on muissakin yhteyksissä. 5-10% suomalaisista kuuluu puolueisiin, mutta suuria puolueita kannattaa satoja tuhansia jäseniä. Punaisen Ristin jäseniä on suhtkoht vähän verrattuna siihen, kuinka paljon järjestöllä on tukijoita ja kannattajia.
-
Otatko tämän ystävällisesti pysyvästi esille, milloin kuka hyvänsä huomaa "hellareissa" huomatettavaa
Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että helluntalaisuuden kohdalla voisi tehdä sellaisen poikkeuksen, että sitä saisi arvostella hivenen ronskimmin. Tällainen poikkeus vahvistaisi tuon säännön, jota edellä mm. Mt siteerasi.
Jos helluntalaisuutta ei saisi enää ryvettää täällä, muuttuisi tämä paikka ainakin minulle muutaman piirun verran tylsemmäksi.
-
Minusta suvaitsevaisuus on kuitenkin erilaisuuden ymmärtämistä, tai paremmin sanottuna sen hyväksymistä että kaikki eivät ajattele kuten minä.
Melkein kuin minun suustani.
Suvaitsevainen ihminen mielestäni saattaa olla jopa hakannut maailmankuvansa kiveäkin kovempaan aineeseen, mutta samalla hän toteuttaa/ymmärtää/on sisäistänyt tuon Jampen määritelmän.
-
Melkein kuin minun suustani.
Suvaitsevainen ihminen mielestäni saattaa olla jopa hakannut maailmankuvansa kiveäkin kovempaan aineeseen, mutta samalla hän toteuttaa/ymmärtää/on sisäistänyt tuon Jampen määritelmän.
Ja pian pääsemme ikuiseen pikkunäppärään kysymykseen: onko se, ettei suvaitse suvaitsemattomuutta, suvaitsemattomuutta? :icon_rolleyes:
-
Ja pian pääsemme ikuiseen pikkunäppärään kysymykseen: onko se, ettei suvaitse suvaitsemattomuutta, suvaitsemattomuutta? :icon_rolleyes:
Tätä juuri odotin. Suvaitsevaisuuskeskustelu on jotakuinkin turhaa, kun kysymys on kuitenkin erilaisuuden edistämisestä, moniarvoisuudesta, kenties myös eriarvoisuuden kitkemisestä ja demokratiasta. Äärimmäisen köyhänä ei voi olla suvaitsevainen, kun on pakko taistella eloonjäämisestä.
-
Tätä juuri odotin. Suvaitsevaisuuskeskustelu on jotakuinkin turhaa, kun kysymys on kuitenkin erilaisuuden edistämisestä, moniarvoisuudesta, kenties myös eriarvoisuuden kitkemisestä ja demokratiasta. Äärimmäisen köyhänä ei voi olla suvaitsevainen, kun on pakko taistella eloonjäämisestä.
Niinpä, tarvittaisiin vähän enemmän armoa kanssaihmisille. Miksi tarkkaisin vain heidän vikojaan "kun omissanikin kyllin on".
-
Miksi tarkkaisin vain heidän vikojaan "kun omissanikin kyllin on".
juttu on niin, että minä näen paremmin toisen viat, kun kerran katson sitä toista,
en voi nähdä itseenpäin (tämä on nyt huippukuvaannollista) :017:
ja se toinen näkee taas paremmin minut ja minun vikani, kuin omansa.
Ja aukaisee toivottavasti suunsa kun on tarpeellista
ja sanoo/ojentaa minua kauniisti ja kiltisti...
-
juttu on niin, että minä näen paremmin toisen viat, kun kerran katson sitä toista,
en voi nähdä itseenpäin (tämä on nyt huippukuvaannollista) :017:
ja se toinen näkee taas paremmin minut ja minun vikani, kuin omansa.
Ja aukaisee toivottavasti suunsa kun on tarpeellista
ja sanoo/ojentaa minua kauniisti ja kiltisti...
Halusin tarkoittaa, että ei kannata aina moralisoida muita niin kärkkäästi suvaitsemattomiksi, jos he eivät hyväksy omia näkemyksiä. Muutenkin meillä on taipumuksena arvostella toisen ihmisen vikoja, kun omiakin on kotitarpeiksi.
Mutta onhan se noinkin. En vain ole ajatellut asiaa tuolta kannalta. Toisaalta ihmisissä on aina kehitettävää. Itsestä on helpoin aloittaa, eikä kehitystyö lopu tekemällä.
-
juttu on niin, että minä näen paremmin toisen viat, kun kerran katson sitä toista,
en voi nähdä itseenpäin (tämä on nyt huippukuvaannollista) :017:
ja se toinen näkee taas paremmin minut ja minun vikani, kuin omansa.
Ja aukaisee toivottavasti suunsa kun on tarpeellista
ja sanoo/ojentaa minua kauniisti ja kiltisti...
Hellaakoski ja Lao-Tzu sanoivat näin: Joka tuntee muut, tuntee itsensä.
-
Lutteerus sanoi, että minä olen läpipaska.
-
Lutteerus sanoi, että minä olen läpipaska.
Sinä vai Lutteerus? Vai kummatkin? Et kuitenkaan ole läpipaskaaja? ;D
-
Sinä vai Lutteerus? Vai kummatkin? Et kuitenkaan ole läpipaskaaja? ;D
Tippuu se vahvimmaltakin mieheltä, sanotaan.
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi)-blogi kirjoitti viime viikolla tästä suvaitsevaisuudesta. Kimmo oli katsonut dokumentin, josta hän kirjoitti näin.
Žižek puhui muun muassa siitä, kuinka näennäiseen suvaitsevaisuuteen voi sisältyä entistä vahvempia kieltoja ja käskyjä. Perinteinen, autoritäärinen isä sanoo lapselleen: “Me lähdemme nyt käymään Mummin luona, ja sinä tulet mukaan, pidit siitä tai et.” Lasta voi ottaa päähän, mutta hän tulee mukaan eikä mitään kovin vakavaa tapahdu.
Postmoderni, suvaitsevainen isä sen sijaan sanoo: “Tiedäthän, että Mummi rakastaa sinua, mutta sinun täytyy vierailla hänen luonaan vain jos haluat.” Tällöin lapsi ymmärtää, että käsky on todellisuudessa vielä vahvempi: sinun on tultava Mummin luo ja lisäksi pidettävä siitä. Näennäinen vapaus voi siis sisältää paljon ankaramman käskyn.
Tästäköhän keskustelussa oli alkujaan kysymys? Vapaamielisyys tukahduttaa ihmisten luontaista luovuutta suvaita toisiaan? :003:
-
Tulee mieleen ajatus moniarvoisuudesta arvojen miinakenttänä, jossa on parempi olla hiljaa, kun joku kuitenkin suuttuu. Suvaitsevaisuus ei suvaitse suvaitsemattomuutta ja mikä tahansa kannanotto leimautuu sellaiseksi. Mielipiteen vapaus muuttuu mielipidetyhjiöksi.
-
Tulee mieleen ajatus moniarvoisuudesta arvojen miinakenttänä, jossa on parempi olla hiljaa, kun joku kuitenkin suuttuu. Suvaitsevaisuus ei suvaitse suvaitsemattomuutta ja mikä tahansa kannanotto leimautuu sellaiseksi. Mielipiteen vapaus muuttuu mielipidetyhjiöksi.
Tarkoittanet kaikkiarvoisuutta, jossa erilaiset arvot asetetaan samalle tasolle riippumatta niiden sisällöstä?
-
Jeesus oli vallankumouksellinen, joka ei päätynyt äärimmäisyystyypiksi, koska hän ei tarjoillut ideologiaa, vaan antoi itsensä. Samalla hän oli mystikko, joka ei käyttänyt hyväkseen läheistä suhdettaan Jumalaan kiertääkseen oman aikansa sosiaaliset vääryydet, vaan päinvastoin järkytti omaa ympäristöään siinä määrin, että hänet teloitettiin kapinallisena. Henri J.M.Nouwen .
Kuinka mielelläni tunnustaisin itseni mystikoksi ja vallankumoukselliseksi, siihen minulla ei kuitenkaan riitä voimia - olen heikko ja avuton. Jos joskus yrittää olla vallankumouksellinen ja poiketa yleisestä mielipiteestä tulee jäitä tupaan ja lunta porstuvaan - luovutan.
Tyypillisesti autoritaarisen johto on tietty eliittiryhmä, joka käyttää painostusta pysyäkseen vallassa. Ennenminkin ajattelen herännäisyydessä olleiden voimakkaiden johtajien noudattaneen mystiikan ja vallankumouksen periaatteita, kuin olla autoritaarinen. Herännäisyydessä on ollut voimakkaita johtajia, mutta eiköhän senkin aika ole ohi.
-
Kaikkiarvoisuus onkin hyvä sana; kun kaikki on arvokasta, mikään ei ole mitään.
-
Nähdäkseni suvaitsevainen ja moniarvoinen ilmapiiri ei tarkoita, etteikö ihmisillä ja ihmisryhmillä voisi olla vahvojakin perinteitä, sitoutumisen ja rakkauden kohteita. Itse esimerkiksi inhoan sydämeni pohjasta kilpaurheilua, mihin minulla on omat syyni, mutta se ei estä minua rakastamasta körttejä, jotka pitävät siitä tai jopa harrastavat sitä. Osa henkilökohtaisista perusteluistani kilpaurheilun inhoamiseen nousee omasta tulkinnastani siitä mitä körttiläisyys(/kristinusko) minulle merkitsee, eli kyseessä on jossain määrin hengellisyyttäkin sivuava asia. Ymmärrän kuitenkin, että niille, jotka jakavat kanssani samansuuntaisen tulkinnan herännäisyydestä mutta pitävät kilpaurheilusta, on viimemainittu joko harmitonta leikkiä tai sitten heillä on sille omat syynsä, joita en tunne, ymmärrä tai hyväksy.
Edellisen esimerkin valossa yritän kuvailla näkemystäni herännäisyydestä. Jos sen piirtäisi kaavioksi, olisi se jonkinlainen pienten, toisiaan leikkaavien ympyröiden muodostama hässäkkä. Jokaisella on omat ympyränsä, ja niiden yhteisistä leikkauspisteistä rajautuvat yhteiseen kokemuskenttään ne asiat, jotka yhdistävät ihmisiä. Jossain minun liepeilläni olevat ihmiset saattavat joutua keskusteluihin vaikkapa scifi-kirjallisuuden ihmiskuvista, kilpaurheilun moraalisista sisällöistä tai käsillä tekemisen merkityksestä henkiselle hyvinvoinnille - kaikki nämä asiat kuuluvat siihen kokemuspiiriin, josta oma hengellinen elämäni rakentuu. Joitakin kärttejä nämä asiat eivät kosketa lainkaan. Heitä koskettavat jotkin muut asiat, joista minä taas olen ulkopuolinen. Kymmenientuhansien körttiläisten yhteisistä kokemusmaailmoista hahmottuu väljä kuva siitä, mitä herännäisyys on. Uskoisin, että sen ytimessä ovat Siionin virret, herättäjäjuhlat ja seuraperinne, mutta varmasti on myös körttiläisiä, joiden hengellistä elämää nämä asiat eivät määritä. Ehkäpä jossain omien pikku ympyröitteni ulkopuolella, körttihässäkän toisella laidalla, on toisia, joille kielilläpuhuminen on ihan luonnollinen osa omaa körttiläistä nykypäivää. (Sen tiedän, että omiakin ympyröitäni leikkaavat sellaisten ihmisten ympyrät, joille körttiläisyyden pelastava meritys on siinä, miten kunnon uskovainen elää muita moraalisempaa elämää, menestyy ja on oikeutettu arvostelemaan toisten kilvoitustietä.)
"Herättäjä-Yhdistyksen toiminta-ajatus on Siionin virsillä ja seuroilla tukea ja rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä", kuvaillaan kotisivuilla. Yhdistys on palvelujärjestö, tehtävä, joka on varmasti vaikea rajata täsmällisesti, koska herännäisyys on sittenkin aika kirjava liike. Kuten täällä jo mainittiinkin, yhdistyksen työntekijät noudattavat yhdistyksen toiminta-ajatusta. Ei se sulje pois sitä, etteivätkö he voisi arvostaa muiden hengellisten tai aatteellisten yhteisöjen toimintaa, jopa kokea sen omakseen, mutta työssään heidän tehtävänsä on toteuttaa työnantajansa (=Herättäjä-Yhdistyksen jäsenten) määrittelemää toimenkuvaa. On tulkintakysymys, miten kukin omassa työssään tässä tehtävässä onnistuu.
Minusta körttijohtajia on edelleen jossain mielessä olemassa. En tiedä, millaisia suuret gurut olivat vahvemman johtamisen aikaan, kun en elänyt silloin. Minusta hyvä johtaminen perustuu kykyyn kuulostella joukkojen tuntemuksia ja tarpeita, tiivistää ja kirkastaa niitä, pukea sanoiksi... äh, ajatus katkeaa, ipana nyhtää helmaa. Olkoon. Minna Ruuttunen on minusta hyvä arvojohtaja. Karjalaisen Urposta tykkään myös ja Löytyn Jaakko on varsinkin musapuolella yhtä aikaa uudistava ja puhdistava hahmo, joka karsii turhaa pois ja johdattaa oleellisen ääreen. Muutkin Körttifirman duunarit tekevät hyvää työtä.
-
Nähdäkseni suvaitsevainen ja moniarvoinen ilmapiiri ei tarkoita, etteikö ihmisillä ja ihmisryhmillä voisi olla vahvojakin perinteitä, sitoutumisen ja rakkauden kohteita. Itse esimerkiksi inhoan sydämeni pohjasta kilpaurheilua, mihin minulla on omat syyni, mutta se ei estä minua rakastamasta körttejä, jotka pitävät siitä tai jopa harrastavat sitä. Osa henkilökohtaisista perusteluistani kilpaurheilun inhoamiseen nousee omasta tulkinnastani siitä mitä körttiläisyys(/kristinusko) minulle merkitsee, eli kyseessä on jossain määrin hengellisyyttäkin sivuava asia. Ymmärrän kuitenkin, että niille, jotka jakavat kanssani samansuuntaisen tulkinnan herännäisyydestä mutta pitävät kilpaurheilusta, on viimemainittu joko harmitonta leikkiä tai sitten heillä on sille omat syynsä, joita en tunne, ymmärrä tai hyväksy.
Edellisen esimerkin valossa yritän kuvailla näkemystäni herännäisyydestä. Jos sen piirtäisi kaavioksi, olisi se jonkinlainen pienten, toisiaan leikkaavien ympyröiden muodostama hässäkkä. Jokaisella on omat ympyränsä, ja niiden yhteisistä leikkauspisteistä rajautuvat yhteiseen kokemuskenttään ne asiat, jotka yhdistävät ihmisiä. Jossain minun liepeilläni olevat ihmiset saattavat joutua keskusteluihin vaikkapa scifi-kirjallisuuden ihmiskuvista, kilpaurheilun moraalisista sisällöistä tai käsillä tekemisen merkityksestä henkiselle hyvinvoinnille - kaikki nämä asiat kuuluvat siihen kokemuspiiriin, josta oma hengellinen elämäni rakentuu. Joitakin kärttejä nämä asiat eivät kosketa lainkaan. Heitä koskettavat jotkin muut asiat, joista minä taas olen ulkopuolinen. Kymmenientuhansien körttiläisten yhteisistä kokemusmaailmoista hahmottuu väljä kuva siitä, mitä herännäisyys on. Uskoisin, että sen ytimessä ovat Siionin virret, herättäjäjuhlat ja seuraperinne, mutta varmasti on myös körttiläisiä, joiden hengellistä elämää nämä asiat eivät määritä. Ehkäpä jossain omien pikku ympyröitteni ulkopuolella, körttihässäkän toisella laidalla, on toisia, joille kielilläpuhuminen on ihan luonnollinen osa omaa körttiläistä nykypäivää. (Sen tiedän, että omiakin ympyröitäni leikkaavat sellaisten ihmisten ympyrät, joille körttiläisyyden pelastava meritys on siinä, miten kunnon uskovainen elää muita moraalisempaa elämää, menestyy ja on oikeutettu arvostelemaan toisten kilvoitustietä.)
"Herättäjä-Yhdistyksen toiminta-ajatus on Siionin virsillä ja seuroilla tukea ja rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä", kuvaillaan kotisivuilla. Yhdistys on palvelujärjestö, tehtävä, joka on varmasti vaikea rajata täsmällisesti, koska herännäisyys on sittenkin aika kirjava liike. Kuten täällä jo mainittiinkin, yhdistyksen työntekijät noudattavat yhdistyksen toiminta-ajatusta. Ei se sulje pois sitä, etteivätkö he voisi arvostaa muiden hengellisten tai aatteellisten yhteisöjen toimintaa, jopa kokea sen omakseen, mutta työssään heidän tehtävänsä on toteuttaa työnantajansa (=Herättäjä-Yhdistyksen jäsenten) määrittelemää toimenkuvaa. On tulkintakysymys, miten kukin omassa työssään tässä tehtävässä onnistuu.
Minusta körttijohtajia on edelleen jossain mielessä olemassa. En tiedä, millaisia suuret gurut olivat vahvemman johtamisen aikaan, kun en elänyt silloin. Minusta hyvä johtaminen perustuu kykyyn kuulostella joukkojen tuntemuksia ja tarpeita, tiivistää ja kirkastaa niitä, pukea sanoiksi... äh, ajatus katkeaa, ipana nyhtää helmaa. Olkoon. Minna Ruuttunen on minusta hyvä arvojohtaja. Karjalaisen Urposta tykkään myös ja Löytyn Jaakko on varsinkin musapuolella yhtä aikaa uudistava ja puhdistava hahmo, joka karsii turhaa pois ja johdattaa oleellisen ääreen. Muutkin Körttifirman duunarit tekevät hyvää työtä.
Komppaan. :109:
-
Herännäisyydessä on kautta sen historian ollut varsin vaihtelevia aikoja yksilöllisyyden, yhteisöllisyyden, yhteiskunnallisuuden tai vaikkapa vaikuttavuuden suhteen. Joskus on puhuttu niin, että tuntuu. Toisinaan ollaan oivalluksella saatu ihmisiä jokseenkin luontevasti seuraliikkeen piiriin. Virret ovat kaikuneet ajasta aikaan aika hyvin, tummanharmaa lanka on kestänyt, vaikka... Kyllä tämä tästä... Ehkä... Tai kyllä... Myöhemminkin. :kahvi:
-
Jonkun vuoden seuroissa ja täällä foorumissa olleena, en ole kyllä onnekseni törmännyt voimakkaisiin johtajiin herännäisyyden saralla.
Päin vastoin Helsingin seudulla tosi nöyriä ja huomaamattomia.
Aina hämmästyn kun seuroissa alkaa puhumaan sellaiset henkilöt joiden en uskoisi.
Mitä körttiläisyys sitten on? Siitä en ole saanut tolkkua, mutta luonnehdin itteni jotenkin siihen mitä sen ymmärän olevan ja facebookkiin olen laittanut uskonnoliseksi vakaumukseni körtti, no pikkasen huumorimielelläkin.
Siis minusta se on sitä alatien kulkemista nöyränä ja seuroissa käyntiä ja oman hengellisen elämän vaalimista tiedostaen oma mahdottomuus Jumalan edessä.
Ihmisten kohtaaminen samalta tasolta tai, jopa alempaa, koska me olemme mahdottomia suhteessa Jumalaan ja koska me olemme armon alla, emme tekojen ja suoritusten.
Oman huonouden tunnustaminen Jumalan edessä tulisi kyllä tehdä ihminen nöyräksi ja pieneksi.
Siionin virret kait on yks mikä myös kuuluu asiaan, mutta kun se on niin pienipränttistä se teksti niissä kirjoissa en ole jaksanut syventyä tutkimaan niiden sisältöä sen enempää mitä seuroissa on kuunneltua tultu.
Noin sen itse näkisin, mutta voin olla väärässäkin. Useasti olen.
-
Mitä körttiläisyys sitten on? Siitä en ole saanut tolkkua,
Se on huomattu...otat silti siihen jatkuvasti ja voimakkaasti kantaa...minkä tähden...eli toisin sanoen tietosisi on ollut sitä mu-tua?
Siionin virret...en jaksanut syventyä tutkimaan niiden sisältöä sen enempää mitä seuroissa on kuunneltua tultu.
Kehoittaisin...se kannattaisi.
se on niin pienipränttistä se teksti niissä kirjoissa
Osta suuritekstinen Siionin virsien nuottipainos.
-
Vaivainen sielu voisit neuvvoa, etkä vaan tokaista: Se on huomattu että et tajua mitään.
En ota sen voimakkaammin kantaa mihinkään muuhunkaan kuin täällä olen ottanut ja miten sitä mitenkään saa selvää jos ei ota kantaa ja keskustele asioista.
Olisi kiva tietää mistä syystä vaivainensielu on nyt noin vetänyt herneen nenään minusta.
Kiitos kuitenkin palautteesta.
Kaikenlaista piilokiusaamista sitä pitääkin saada osakseen. :icon_rolleyes:
-
Ota Sielun neuvosta vaarin, kyllä sekin sieltä tuli: - Kehottaisin (tutkimaan Siionin virsiä) ... se kannattaisi.
-
Paree se on, kun ei rupia kenenkään hengellisyyrestä mitään psykoanalyysiä värkkäämähän. Kotimaa24:n kiriootukset sen taas hyvin näytti totehen, ettei ittekullakaan oo varaa uskostaan ruveta henkseliä paukuttamahan.
Viisveisaajalle :023: Pyykki on pantu ja pysyy.
-
En tiedä. En ymmärrä.
-
Siionin virret kait on yks mikä myös kuuluu asiaan, mutta kun se on niin pienipränttistä se teksti niissä kirjoissa en ole jaksanut syventyä tutkimaan niiden sisältöä sen enempää mitä seuroissa on kuunneltua tultu.
"Kait on.." On.
Osta suuritekstinen Siionin virsien nuottipainos.
Tai hanki lukulasit, jos teksti tuntuu kutistuvan. :icon_wink:
-
Olisi kiva tietää mistä syystä vaivainensielu on nyt noin vetänyt herneen nenään minusta.
No, en oo...vastasin vain samalla mitalla ja omalla näkemykselläni... se lienee sallittua jokaisen kohdalla?
Minä olen vaivainenkin vaivatun lisäksi.
-
Juu, jokainen sanokoon mielipiteensä, paitsi minä. Ok.
Tutki Siioninvirsiä. Ai sekö se pointti on joka multa on jäänyt?
Mitäköhän muuta pitäisi vielä, että riittäisi?
Jos Herännäisyys on jotenkin vain se mitä Siioninvirret, niin aika ahdasmielistä.
Outoa jos joku vakaumus perustuu joihinkin virsiin.
Jos nyt yrittää ottaa selvää herännäisyydestä, niin pooh, ku kivitetään.
No ilmeisesti pitää taas pitää pari viikkoa paussia minimi kirjoittelussa.
Ei jaksaisi alkaa riidellä turhasta.
Jotenkin ymmärrän sen kun kirkontyöntekijät valittaa, että seurakuntatyössä tulee kiusatuksi.
Kait se jos ei osata joustaa erilailla ajattelevien kanssa ja ollaan jyrkkiä on sellaista ilmapiiriä jonka keskellä on vaikeaa olla.
Olen nyt viimeajat tutkinut tuota kiusaamisilmiötä, miksi ihmiset on niin ilkeitä ja suvaitsemattomia toisiaan kohtaan.
Miksi se oma mielipide on niin tärkeää olla se tärkein ja viimeinen?
Miksi kaikkea erilaista ja fiksumpaa vihataan ja kiusataan?
Varmaankin joku epävarmuus omasta itsestään on siinä taustalla ja epävarmuus josko tulee jotain poikkeavaa joka järkyttää sitten mieliä. Kuten joku muutoksen pelko?
Luulen että varsinkin vakaumuksellisten ihmisten parissa työskentely voinee olla yhtä helv.....
Johan on kumma jos ei ihmiset opi elämään ilman taistelua, vaikka ovat erilaisia ja uskovat erilailla. Järkevä keskustelu sen suuremmitta tunteenpurkauksia olisi kyllä oppimisen paikka ihmisille.
Suomi24 kirjoituksessa mihin viitattiin huomasin useamman olleen hermostunut siitä, että körtit ovat niin sivistyneitä?
Varmaan tarkoittivat mun kirjoituksia?(Vitsi)
Mutta mikä paha siinäkin on?
Olisi kiva jos itsekkin osaisin ja voisin sivistyneesti asioista kirjoitella.
No miehille kauha ja kaikille rauha, mun puolestani. :icon_rolleyes:
-
Siionin virsien 'ahtaus' on sitä, ettei mikään riitä kelpaamiseen. Ei sinunkaan, Viisveisaaja, tarvitse veisata niitä päälläsi seisten. Ainoastaan armosta kelpaamme.
-
Juu, jokainen sanokoon mielipiteensä, paitsi minä. Ok.
[--]
Olen nyt viimeajat tutkinut tuota kiusaamisilmiötä, miksi ihmiset on niin ilkeitä ja suvaitsemattomia toisiaan kohtaan.
Miksi se oma mielipide on niin tärkeää olla se tärkein ja viimeinen?
Miksi kaikkea erilaista ja fiksumpaa vihataan ja kiusataan?
Varmaankin joku epävarmuus omasta itsestään on siinä taustalla ja epävarmuus josko tulee jotain poikkeavaa joka järkyttää sitten mieliä. Kuten joku muutoksen pelko?
Luulen että varsinkin vakaumuksellisten ihmisten parissa työskentely voinee olla yhtä helv.....
Johan on kumma jos ei ihmiset opi elämään ilman taistelua, vaikka ovat erilaisia ja uskovat erilailla. Järkevä keskustelu sen suuremmitta tunteenpurkauksia olisi kyllä oppimisen paikka ihmisille.
Meillä kaikilla on pieni pätemisen tarve, se on kai ihan luonnollista.
Tässä on kyllä viime viikkoina ollut ainakin itselläni myös tarve muuttaa omaa kantaa aika paljon, kun on kuunnellut muita. Se oma mielipide vaan pitää yleensä useimpien tunkea esiin, vaikka se nyt olisikin periaatteessa sama kuin jo aikaisemmin esitetty.
Siionin virsien 'ahtaus' on sitä, ettei mikään riitä kelpaamiseen. Ei sinunkaan, Viisveisaaja, tarvitse veisata niitä päälläsi seisten. Ainoastaan armosta kelpaamme.
Mitäpäs sitä muuta... Kohtuus on jo liikaa.
-
Mitä körttiläisyys sitten on? Siitä en ole saanut tolkkua, mutta luonnehdin itteni jotenkin siihen mitä sen ymmärän olevan ja facebookkiin olen laittanut uskonnoliseksi vakaumukseni körtti, no pikkasen huumorimielelläkin.
Siis minusta se on sitä alatien kulkemista nöyränä ja seuroissa käyntiä ja oman hengellisen elämän vaalimista tiedostaen oma mahdottomuus Jumalan edessä.
Ihmisten kohtaaminen samalta tasolta tai, jopa alempaa, koska me olemme mahdottomia suhteessa Jumalaan ja koska me olemme armon alla, emme tekojen ja suoritusten.
Oman huonouden tunnustaminen Jumalan edessä tulisi kyllä tehdä ihminen nöyräksi ja pieneksi.
Siionin virret kait on yks mikä myös kuuluu asiaan, mutta kun se on niin pienipränttistä se teksti niissä kirjoissa en ole jaksanut syventyä tutkimaan niiden sisältöä sen enempää mitä seuroissa on kuunneltua tultu.
Hyvin olet körttiläisyydestä tolkun saanut.
Isopränttistä Siionia minäkin suosittelen, mutta parhaiten niihin todellakin voi syventyä seuroissa, kuka veisaten, kuka veisuun keskellä kuunnellen.
Mt
-
mullon niitä myytävänä...
-
Onhan se totta, että aika pinnallista ja sliipattua on tämä hyvin voivan nykyherännehen vaellus. Kosketuspintaa ei kaiken turhuuren alta taharo löytyä, vaikka niin toivooskin. Kaiken maallisen janoaminen tukahruttaa elävän veden janon.
Lueskelin karuja juttuja ihimisistä elämän takapihoolta, jotka ottivat vastaan sen olienkorren, mikä on meille kaikille varattu.
Eräs miäs kertoi laittaneensa panoksen aseesehen, jolla oli tarkootus lopettaa oma kuria elämä. Avas viälä summanvaraasesti raamatun epätoivossaan. Kiriootus muuttui eläväksi Jumalan sanaksi.
30:12-17
"Sillä näin sanoo Herra: ´Paha on sinun vammasi, kipeä on
saamasi isku. Ei kukaan aja sinun asiaasi, sinun haavaasi ei
paranneta, se ei kasva umpeen. Kaikki sinun rakastajasi ovat
sinut unhoittaneet, sinua he eivät kysy. Sillä niin kuin vihollis-
tä lyödään, olen minä sinua lyönyt kovalla kurituksella, koska
sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset. Miksi vali-
tat vammaasi, kipusi kovuutta? Koska sinun rikoksesi on suuri,
sinun syntisi monilukuiset, olen Minä sinulle tämän tehnyt. Sil-
Minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saa-
mistasi iskuista, sanoo Herra, sinun Siion, jonka nimenä on
´Hyljätty´, se josta kukaan ei välitä." (31:3): "Kaukaa ilmes-
tyy minulle Herra, iankaikkisella rakkaudella Minä olen sinua ra-
kastanut, sen tähden Minä olen sinua rakastanut, sentähden
Minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta."
http://www.ristintie.com/Uskomme/index.htm
-
Juu, jokainen sanokoon mielipiteensä, paitsi minä. Ok.
Näin se on, onneksi Viisveisaaja me "erilaiset" ja "väärällä aikakaudella, väärään paikkaan syntyneet" emme ole yksin.
Hyvin olet körttiläisyydestä tolkun saanut.
Kyllä olen saanut ja tuloksena on ettei se "kalastelu" poikkeaa tänään muista uskonnollisista suuntauksista. Kilpailu on kovaa ja kehityksen mukana on pysyttävä....priorisointia.
Toisaalta riittääkö voimat...aika näyttää, epäilen... paitsi Hänellä,onneksi.
-
Jos nyt yrittää ottaa selvää herännäisyydestä, niin pooh, ku kivitetään.
Relax...relaa...älä ole moksiskaan...
Joku pakoitti minut pyytämään anteeksi arviointiani sinusta - oisko se ollut joku omaksi tunnoksi kutsuttu? Se tuo vanha Aatu tahtoo aika usein sekoittaa pakan. Kristitylle kuuluva käytöskin - se vain aina unohtuu, valitettavasti.
Olet kelpo kaveri...
Ystävyydellä ja rakkaudella
Sielun vihollisen vaivaama sielu.
-
Onhan se totta, että aika pinnallista ja sliipattua on tämä hyvin voivan nykyherännehen vaellus. Kosketuspintaa ei kaiken turhuuren alta taharo löytyä, vaikka niin toivooskin. Kaiken maallisen janoaminen tukahruttaa elävän veden janon.
.......
30:12-17
"... Sillä niin kuin vihollista lyödään, olen minä sinua lyönyt kovalla kurituksella, koska
sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset. Miksi vali-
tat vammaasi, kipusi kovuutta? Koska sinun rikoksesi on suuri,
sinun syntisi monilukuiset, olen Minä sinulle tämän tehnyt. Sil-
Minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saa-
mistasi iskuista, sanoo Herra, sinun Siion, jonka nimenä on
´Hyljätty´, se josta kukaan ei välitä." (31:3): "Kaukaa ilmes-
tyy minulle Herra, iankaikkisella rakkaudella Minä olen sinua ra-
kastanut, sen tähden Minä olen sinua rakastanut, sentähden
Minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta."
http://www.ristintie.com/Uskomme/index.htm
Tässä oli minulle päivän saarna, kiitos siitä! Minulle käy usein niin, että kun poistun täältä kaupunkielämästä maaseudulle, niin asiat asettuvat oikeisiin uomiinsa, siis tärkeät asiat erottuvat joutavasta himp-hampusta. Rauha ja hiljaisuus tuovat esiin jotain olennaista, milloin mikäkin asia selkenee. Oman elämän yksinkertaistaminen, tärkeät asiat, valinnat.. Näen silloin ikäänkuin selvemmin. :eusa_angel:
-
Juu, jokainen sanokoon mielipiteensä, paitsi minä. Ok.
Tutki Siioninvirsiä. Ai sekö se pointti on joka multa on jäänyt?
Mitäköhän muuta pitäisi vielä, että riittäisi?
....
Jos nyt yrittää ottaa selvää herännäisyydestä, niin pooh, ku kivitetään.
......
Järkevä keskustelu sen suuremmitta tunteenpurkauksia olisi kyllä oppimisen paikka ihmisille.
Minusta jokainen voi ja saa sanoa mielipiteensä, ihan turhaan tuo paitsi minä.
Ja minä olen niin hölmö, että minusta tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Tämä tuli mieleeni noin muuten vain. Jos jotakuta 'sivistyneesti' huvittaa tai 'ei kestä', kun joku ei tajua, niin ihan vapaasti. Miten voi oppia, jos tietää jo valmiiksi.. Sitäpaitsi olet ilmeisen hyvin päässyt selville herännäisyydestä.
Järkevä keskustelu on toivottavaa, mutta välillä kuohuu yli, se on luonnollista. Mutta.. usein se anteeksipyyntö onkin vaikein asia, vaikka siihen olisi aihetta. On helpompi vetäytyä syrjään ja jättää asia sikseen. (Tämäkin noin 'tulipahan mieleeni', muuten vaan.)
-
Minulle käy usein niin, että kun poistun täältä kaupunkielämästä maaseudulle, niin asiat asettuvat oikeisiin uomiinsa, siis tärkeät asiat erottuvat joutavasta himp-hampusta. Rauha ja hiljaisuus tuovat esiin jotain olennaista, milloin mikäkin asia selkenee. Oman elämän yksinkertaistaminen, tärkeät asiat, valinnat.. Näen silloin ikäänkuin selvemmin. :eusa_angel:
Noin käy usein minullekin ja paras paikka selkeyttää ajatuksia on lapsuudenkoti, nykyisin vapaa-ajan viettopaikka tai sitten vaikka lyhytkin luontoretki kunnon patikoinnin puuttuessa (http://www.cosgan.de/images/smilie/verschiedene/h060.gif)
-
...tai sitten vaikka lyhytkin luontoretki kunnon patikoinnin puuttuessa (http://www.cosgan.de/images/smilie/verschiedene/h060.gif)
Teltasta tuli mieleen Herättäjäjuhlat! Jos lähden Kiuruvedelle, niin tulee taas telttailtua, kuten juhlilla usein ennenkin. :)