Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 14.09.18 - klo:06:36

Otsikko: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 14.09.18 - klo:06:36

   "Pahin voidaan kuitenkin välttää." https://areena.yle.fi/1-4529110 kohta 04.38

Joona-Hermanni Mäkinen: Maailmanlopun kello näyttää kaksi minuuttia vaille keskiyön

Ilmastonmuutos on valtaosin rikkaiden aiheuttamaa. Tämä pätee niin yksilöihin kuin valtioihin, sanoo Joona-Hermanni Mäkinen.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 14.09.18 - klo:08:17
Vauhti kovenee. Kun minä vuonna 1983 koin unessa ennustuksen, oli kello silloin viitta vaille puoli-yön.

Parhaillaan Luoja näyttää kaikkivoimaisuutta niin lännessä kuin idässä. Etenkin köyhempi Filippiinit on kovilla tsunameineen ja hirmumyrskyineen. Yhdysvalloissa on jo öljyn hinta noussut. Siksiköhän nähtiin bensan hamstraamista tv-lähetyksissä.

Rukoillaan ja tehdään parannusta, että maaimassa voisivat lastemme lapset myös elää.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: vn - 14.09.18 - klo:12:06
Juu...olihan eilisen illan uutisetkin aika hurjia...
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 14.09.18 - klo:21:00
Joku tulevaisuudentutkija kertoi, että lapset ovat tulevaisuus ja he pelastavat maailman.

Se juttu meni jotenkin näin, lapset, kun nyt kokevat luonnon, niin kun varttuvat ovat luonnosta huolissaan ja tekevät innovaattisia teknisiä toteutuksia luonnon ennalleen saamiseksi.

Raamatussa on kohta, jossa suolainen vesi sekoittuu likaiseen makeaan veteen ja joku meri paranee.
En muista ulkoa jaetta ja lukua.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.09.18 - klo:08:02
Tätäkö tarkoitit ?

"Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi. 9 Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään. 10 Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä. 11 Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu -- ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

12 "Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.


Olen ollut raamattu- luennolla jossa tämän uskottiin tapahtuvan maanjäristyksen jälkeen. Jerusalem sijaitsee kahden mannerlaatan rajalla. Pohjavedet alkavat virrata
Temppelin portaiden alta.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 25.10.18 - klo:12:53
Inkerinsuomalainen pariskunta tekee ekotekoja:

Poikalaiset tietävät, että eivät yksin voi pelastaa maailmaa, mutta he yrittävät oman osansa ja haluavat antaa muillekin mahdollisuuden. Vaikka maailmassa moni ei välitä ympäristöasioista, vaaka pysyy tasan, jos osa välittää, ja se pelastaa maailman.


Juttu heidän kierrätystavaroin sisustetusta kasvisruokaravintolasta:

https://www.ess.fi/teemat/ruoka/art2494166
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 25.10.18 - klo:18:35
Lisää samasta aihepiiristä:

https://yle.fi/uutiset/3-10470769

jouduin ostamaan kyllä rasian sika-nautaa kun tein hirvenlihamurekkeen, sillä hirvi, iso sellainen on kuivaa ilman rasvaa. Koetan suosia kotimaisia kasviksia, mutta jos monipuolisemmin syö on käytettävä lentokoneella tuotujakin.

Tämän päivän näppiksessä lehdessämme oli hyvä oivallus:

Monet lentävät lomalla lämpimiin maihin ja tulevat sitten marssimaan mielenilmaukseen ilmastomuutosta vastaan.

Ehdottomuus on vaikeaa tässä yhteydessä, mutta tasapainon parantamiseen jokaisella on rahkeita.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 26.10.18 - klo:11:33
Näkyy olevan Luonnon ja ympäristön suojelu-palsta kahteen kertaan. PekkaV on aloittanut vanhemman jo 1914 ja tämän 9 /2018.

Suojellaan nyt kaksin voimin ! Aihetta on paljoon.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 08.08.19 - klo:12:17
Vauhti kovenee. Kun minä vuonna 1983 koin unessa ennustuksen, oli kello silloin viitta vaille puoli-yön.

Parhaillaan Luoja näyttää kaikkivoimaisuutta niin lännessä kuin idässä. Etenkin köyhempi Filippiinit on kovilla tsunameineen ja hirmumyrskyineen. Yhdysvalloissa on jo öljyn hinta noussut. Siksiköhän nähtiin bensan hamstraamista tv-lähetyksissä.

Rukoillaan ja tehdään parannusta, että maaimassa voisivat lastemme lapset myös elää.

Suomen evankelisluterilainen kirkko sitoutuu hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää elämäntapaa.

Lähde: https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kestava-kehitys/hiilineutraali-kirkko
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 08.08.19 - klo:12:23
Lisää samasta aihepiiristä:

https://yle.fi/uutiset/3-10470769

jouduin ostamaan kyllä rasian sika-nautaa kun tein hirvenlihamurekkeen, sillä hirvi, iso sellainen on kuivaa ilman rasvaa. Koetan suosia kotimaisia kasviksia, mutta jos monipuolisemmin syö on käytettävä lentokoneella tuotujakin.

Tämän päivän näppiksessä lehdessämme oli hyvä oivallus:

Monet lentävät lomalla lämpimiin maihin ja tulevat sitten marssimaan mielenilmaukseen ilmastomuutosta vastaan.

Ehdottomuus on vaikeaa tässä yhteydessä, mutta tasapainon parantamiseen jokaisella on rahkeita.

Yleisin ja hyvä vinkki vähentää oman ruokailunsa ilmastokuormaa on luopua lihansyönnistä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 08.08.19 - klo:12:57
Yleisin ja hyvä vinkki vähentää oman ruokailunsa ilmastokuormaa on luopua lihansyönnistä.


Uusimman tutkimuksen mukaan lihan ja kananmunien syönti ehkäisee dementiaa. Suo siellä vetelä täällä, sanoi vanha kansa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 08.08.19 - klo:15:42

Uusimman tutkimuksen mukaan lihan ja kananmunien syönti ehkäisee dementiaa. Suo siellä vetelä täällä, sanoi vanha kansa.

YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi elokuussa 2019 raportin ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä. Raportti avasi monen silmät, mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen? Avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Mikä merkitys on sillä, että tavallinen ihminen vähentää lentämistä ja lihan syöntiä?

Alla olevassa linkissä TV1:n Ykkösaamussa 3.elokuuta vieraana Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

https://areena.yle.fi/1-4575937

https://ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 08.08.19 - klo:16:38
Kiitos luterilaiselle hyvästä ja tärkeästä linkistä. Itseltä jäi Ykkösaamu viime lauantaina katsomatta, joten katsoin sen nyt kokonaan. Ihailtavan selkeä ja ymmärtämistä helpottanut haastattelu sekä pääsihteeri Petteri Taalaksen että haastattelija Seija Vaaherkummun osalta.

Asiat jotka monelle huolestuneelle seuraajalle ovat olleet hajallisia lauseita ja kuvia televisiossa koottiin kokonaisuudeksi joka loi myös hiutusen toivoa.

Jos kaikki teemme osuutemme hankinnoissamme, ruoassa ja liikenteessä, voi jälkipolville jäädä elinkeloiset olosuhteet.

Maa on nyt jo harmaa, vihreästä ei juuri ole jälkeäkään Afrikassa. Jopa täällä koetaan hiukan samaa. Luomakunta huokaa, vaikka meidän tulisi hoitaa ja varjella sitä.

Aikanaan minullakin oli ydinsodan aiheuttamaa ahdistusta, nyt nuorillamme on huoli koko tulevasta elämästään. :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 08.08.19 - klo:18:01
YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi elokuussa 2019 raportin ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä. Raportti avasi monen silmät, mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen? Avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Mikä merkitys on sillä, että tavallinen ihminen vähentää lentämistä ja lihan syöntiä?

Alla olevassa linkissä TV1:n Ykkösaamussa 3.elokuuta vieraana Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

https://areena.yle.fi/1-4575937

https://ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli


Maailman viisaista muodostettu Rooman klubi oli sitä mieltä, että öljy loppuu viimeistään 1990. En opponoi noita tuoreita viisauksia, mutta joitakin jäin miettimään, mikä on vaihtoehto ja onko se parempi. Minulla oli lapsenlapsia Singaporessa kaksi kappaletta. Mitkä on lentämisen realistiset vaihtoehdot käydä heidän luonaan tai heidän tulla mummolaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 3.
Kirjoitti: seppos - 08.08.19 - klo:18:40
Yksi mitä jäin tänään hämmästelemään oli turvepellot. Siis viljelykseen otetut, turvesuot. Missään ei ollut muuta, kuin ovat kuten kaikki turve kaasulähteitä. Mitä niille pitäisi tehdä. Jos viljely loppuu, niin mitä se auttaa, kun yhtä paljon metaania vapautuu?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 08.08.19 - klo:19:39
Siperiassa metaania riittää. Siellä on posahdellut lähimenneisyydessä ihan kunnon paukkuja.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:09:03
Yksi mitä jäin tänään hämmästelemään oli turvepellot. Siis viljelykseen otetut, turvesuot. Missään ei ollut muuta, kuin ovat kuten kaikki turve kaasulähteitä. Mitä niille pitäisi tehdä. Jos viljely loppuu, niin mitä se auttaa, kun yhtä paljon metaania vapautuu?

Turvepellot ovatkin suuria kasvihuonekaasupäästölähteitä maassamme. Ojitetuilta viljellyiltä turvemailta vapautuu merkittävä osa maamme typpioksiduulista, joka on vahva kasvihuonekaasu, jonka osuus maamme kasvihuonekaasupäästöistä on noin kahdeksan prosenttia. Suopelloissa piileekin lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasu on kaasua, joka ilmakehässä ollessaan päästää kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä lävitseen aiheuttaen kasvihuoneilmiön.

Kasvihuoneilmiö puolestaan on fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät. Kasvihuoneilmiössä auringon tulosäteily pääsee maanpintaan kasvihuonekaasujen läpi, mutta ne hidastavat säteilyä pois maapallolta. Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta maanpinnan lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin se olisi ilman niitä. Metaani puolestaan on noin 50 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Ilmastonäkökulmasta katsottaessa naudanlihan tuotanto on omassa luokassaan kasvihuonekaasupäästöissä, koska nauta on märehtijä, jonka ruuansulatus nostattaa ilmaan jatkuvasti metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Jo yksi nauta hönkii ja pieree metaania jopa noin 250-800 litraa joka päivä. Siksi nautakarja jo yksin aiheuttaa jopa kymmesosan kaikista ihmisen aiheuttamasta ilmastopäästöistä.

Toki suomalaisen naudanlihan hyvä puoli on, ettei lihantuotannon tieltä kaadeta sademetsää, kuten vaikkapa Brasiliassa tehdään. Maassamme nautoja ei myöskään ruokita soijarehulla. Mutta naudan ruuansulatus ei katso kotimaata, ja siksi suomalainenkin lehmä päästää ilmakehään metaania 250-800 litraa vuorokaudessa.

Naudan ilmastopäästöjä ei pääse pakoon edes valitsemalla luomulihaa, vaikka WWF:n lihaopas suosittelee luomun valitsemista, sillä myös luomunaudat märehtivät, hönkivät, pierevät ja sontivat metaania, vaikka naudan luomulihantuotannossa lannoitteiden ilmastopäästöt jäävätkin pois.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10293221

https://wwf.fi/vahemman-lihaa-lautaselle/



Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:16:57
Kiitos luterilaiselle hyvästä ja tärkeästä linkistä. Itseltä jäi Ykkösaamu viime lauantaina katsomatta, joten katsoin sen nyt kokonaan. Ihailtavan selkeä ja ymmärtämistä helpottanut haastattelu sekä pääsihteeri Petteri Taalaksen että haastattelija Seija Vaaherkummun osalta.

Asiat jotka monelle huolestuneelle seuraajalle ovat olleet hajallisia lauseita ja kuvia televisiossa koottiin kokonaisuudeksi joka loi myös hiutusen toivoa.

Jos kaikki teemme osuutemme hankinnoissamme, ruoassa ja liikenteessä, voi jälkipolville jäädä elinkeloiset olosuhteet.

Maa on nyt jo harmaa, vihreästä ei juuri ole jälkeäkään Afrikassa. Jopa täällä koetaan hiukan samaa. Luomakunta huokaa, vaikka meidän tulisi hoitaa ja varjella sitä.

Aikanaan minullakin oli ydinsodan aiheuttamaa ahdistusta, nyt nuorillamme on huoli koko tulevasta elämästään. :eusa_pray:

Suomalaiset syövät nyt enemmän lihaa kuin koskaan, noin 80 kiloa vuodessa. Ravitsemustieteilijät ja ympäristöasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että lihankulutusta tulisi Suomessa vähentää. Vielä 1960-luvulla suomalaiset söivät alle 40 kiloa lihaa vuodessa. YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan mukaan ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Etenkin lihansyöntiä tulisi vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää alle 1,5 asteeseen.

Lähde:   https://yle.fi/uutiset/3-10915222

Alla olevassa linkissä Ylen Aamu-tvssä oli tänään : Miten saada suomalaiset mättämään vähemmän lihaa?

https://areena.yle.fi/1-4573576
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 09.08.19 - klo:16:59
..........
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 16.08.19 - klo:09:55
Maailman viisaista muodostettu Rooman klubi oli sitä mieltä, että öljy loppuu viimeistään 1990. En opponoi noita tuoreita viisauksia, mutta joitakin jäin miettimään, mikä on vaihtoehto ja onko se parempi. Minulla oli lapsenlapsia Singaporessa kaksi kappaletta. Mitkä on lentämisen realistiset vaihtoehdot käydä heidän luonaan tai heidän tulla mummolaan.

Mutta jos hukumme muoviin ja myrskyaaltoihin ennen kuin öljy loppuu ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyessä maassamme jo tänään?  :017:

Lähde: https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/wwf-lehti/Ilmastonmuutos-nakyy-jo-Suomessa-3421.a

 Ilmastonmuutosaiheinen lyhytelokuva - Polttava Kysymys / The Big Ask. Siinä pikkutyttö pohtii ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

https://www.youtube.com/watch?v=5ji53corH8E
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.08.19 - klo:12:10
Raamatussa sanotaan että maailma on tulelle talletettu:

2. Pietarin kirje:
'Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.'

Kuumuus lisäntyy, ilmastopakolaisuus on fakta.

Menneinä vuosikymmeninä pelättiin atomisotaa, napalmia ja ydintuhoja, ennustettiin niiden tekevän lopun elämästä planeetallamme.Että se ei ole toteutunut on jo ihme, ja yhdinenergia on puhtaampana kuin kivihiili tai öljy päässyt pannasta, enimmäkseen.

Nämä ovat näitä isoja juttuja.

Me pienet voimme säästää ja kuluttaa vähemmän, liikkua moottoreilla vähemmän ja kierrättää .
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 16.08.19 - klo:17:59

Kuumuus lisäntyy, ilmastopakolaisuus on fakta.


YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuosin 2008-2015 joka vuosi 26 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ilmastoon ja ympäristöön liittyvien syiden vuoksi. Pakolaisuuden syynä ovat olleet esimerkiksi tulvat, maanjäristykset, kuivuus, taifuunit ja pyörremyrskyt. Syyrian pakolaisuuden taustaltakin löytyy ilmastosyitä.

– Se on yksi syy siellä taustalla. Maata on vaivannut kuivuus, joka on ajanut ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Kaupungistumisen seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja se taas on lisännyt konflikteja, selittää Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Ilmastopakolaisuutta ei oteta vakavasti

Ilmastopakolaisuutta ei vielä ole otettu vakavasti eikä ole pohdittu, miten luotaisiin ilmastopakolaisille kattava uudelleensijoitusjärjestelmä.

– Pitäisi puuttua ongelman syihin eikä seurauksiin. Ilmastonmuutosta pitäisi torjua tehokkaammin. Ilmastopakolaisia ei ole vielä määritelty pakolaisiksi eli Geneven pakolaissopimuksessa heistä ei ole mainintaa. Suomessakin poistettiin keväällä mahdollisuus saada kansainvälistä suojelua humanitaaristen syiden perusteella. Tähän kategoriaan olisivat ilmastopakolaiset sopineet. Tämä mahdollisuus pitäisi palauttaa lakiin, vaatii Väkiparta.

Luvassa 250 miljoonaa ilmastopakolaista

Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla jo 250 miljoonaa.

– Suurin osa pakolaisista on jo nyt alueilla, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat, esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, lähi-idässä, kehitysmaissa. Heistä tulee moninkertaisia pakolaisia, kun ilmastonmuutos etenee, muistuttaa Väkiparta.

Järjestöt toivovat apua ongelman ratkaisemiseen ensi viikolla alkavalta Marokon ilmastokokoukselta.

– Vähintään pitäisi päästä sopuun ilmastorahoituksesta, teollisuusmaiden riittävästä tuesta ilmastonmuutoksesta kärsiville kehitysmaille. Suurin osa ihmisistähän on vielä siellä, sanoo Väkiparta.

Lähde. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarkyttavat-luvut-26-miljoonaa-ilmastopakolaista-vuodessa-jo-nyt-ja-maara-kasvaa/6144690#gs.w7d3h4

YLE- uutiset-Ilmastokatastrofi: Ilmastopakolaiset https://www.youtube.com/watch?v=KsrVSmKURy8

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.08.19 - klo:20:24
Hiljattain uutisissa kerrottiin puiden istutuksista Etiopiassa. En tiedä onko se ennakointia vai jälkihoitoa, mutta hienolta kuulosti. Määrä jota oli jo istutettu oli miljoonia ja vieläkin suurempiin lukuihin tähdättiin.

Suomen Lähetysseura on ollut avustamassa vastaavaa projektia Tansaniassa. Hyvä teko, toivotaan parasta Afrikkaan !

https://felm.suomenlahetysseura.fi/lahetysseuran-uusi-ilmastorahasto-tukee-puiden-istutusta-tansaniassa/

https://yle.fi/uutiset/3-10898691
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: öppiäinen - 16.08.19 - klo:22:40
^puiden istutus kuulostaa niin kovin kaukaiselta, kun omasta pihasta pitäisi kitkeä metrinen koivuntaimi ja useampia lehmuksia, ja tammikin jo polvenkorkuinen... Kai pitäis osata olla kiitollinen hyvästä kasvusta maassamme?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 17.08.19 - klo:08:00
Miksi ne pitäisi kitkeä?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 27.08.19 - klo:10:15
Etelä-Amerikassa sijaisevia Amazonin sademetsiä kutsutaan maailman keuhkoiksi, joita poltetaan soijan- ja naudankasvatuksen tieltä ennennäkemätöntä tahtia. Eikä siinä vielä kaikki, parhaillaan maailman keuhkot puskevat ilmaan hiiltä valtavissa metsäpaloissa, joiden sytyttämisestä Brasilian äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsaro on myöntänyt niiden olleen tahallisesti sytytettyjä. Bolsonaro haluaa kasvattaa maataloustuotantoa ja on valmis uhraamaan sademetsiä muun muassa kiinalaisten pihvilihan himon eteen. Bolivian vasemmistolainen presidentti Evo Morales puolestaan tukee sademetsän raivaamista biopolttoaineiden tuotantoa varten. Naapurimaa Peru on ilmoittaunut olevansa varuillaan Brasiliasta ja Boliviasta leviävien maastopalojen vuoksi. Myös Paraguay taistelee erillisiä maastopaloja vastaan, jotka ovat tuhonneet laajoja alueita maiden sademetsistä.

Metsäpalot ovat saaneet  maailmanlaajuista huomiota. EU:n puheenjohtajamaan Suomen pääministerin Antti Rinteen mukaan palot uhkaavat koko maapalloa. Suomalaiset poliitikot vaativatkin brasilialaisen lihan poistamista kauppojen hyllyiltä. Valtiovarainministeri Lintilä esittää, että Suomi ja EU selvittävät pikaisesti mahdollisuuden kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonnin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii, että EU asettaa brasilialaisen soijan ja lihan tuontikieltoon.

Lähteet

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.494469

https://www.hs.fi/talous/art-2000006213812.html

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.494098
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.08.19 - klo:12:15
Aamun tv-uutisissa kerrottiin Bolsanaron kieltäytyneen G7-maiden avuntarjouksesta. Hän kehoitti nillä rahoilla istuttamaan metsiä Eurooppaan.

Voi näitä väärin valtaa käyttäviä valtioiden johtajia ! :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: öppiäinen - 27.08.19 - klo:17:37
Miksi ne pitäisi kitkeä?

Kasvavat turhan lähellä talon kivijalkaa. Enhän minä tiedä, mutta muistelen rakentamisesta enemmän ymmärtävien sanoneen, että jotain hajurakoa pitäisi olla talon ja puun välillä.

Sitten täällä on joku tuollainen 40 senttiä talosta ulospäin sepeliä tms., se pitäisi pitää paljaana. Kuulemma. Eli maahumaloille joudun antamaan kyytiä kanssa tässä kohtapuoliin, oman pihani osalta.

("ne" = pihallani kasvavat puuntaimet.)

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 28.08.19 - klo:07:07
Ymmärrän. Puu voi keikuttaa juurillaan talon perustuksia.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.08.19 - klo:10:49
Aamun tv-uutisissa kerrottiin Bolsanaron kieltäytyneen G7-maiden avuntarjouksesta. Hän kehoitti nillä rahoilla istuttamaan metsiä Eurooppaan.

Voi näitä väärin valtaa käyttäviä valtioiden johtajia ! :017:

Bolsaro on sittenkin valmis ottamaan ulkomaista avustusrahaa Amazonin alueen metsäpalojen sammuttamiseen, kunhan rahat tulevat Brasiliaan, ja sen hallintaan. Amazonin metsäpaloissa lähestytään jo kriittistä rajaa 17 prosenttia, ja jos tuho kasvaa vielä 3–7 prosentilla, metsä ei enää uusiudu.

Tästä seuraa kuoleman kierre, jossa metsässä ei ole tarpeeksi kosteutta, joka haihtuisi pilviin ja sataisi takaisin metsään. Kostea kiertokulku ylläpitää sademetsää, joka on maapallon suurin hiilinielu sekä koti Amazonin alkuperäiskansoille ja lukemattomille eliöille, joita ei tavata missään muualla. Amazonian alueella kasvaa monia kasvilajeja, joiden käyttömahdollisuuksia ei ole vielä kunnolla tutkittu, tai joita ei vielä tunneta ollenkaan. Näistä kasvilajeista voitaisiin saada uusia viljelykasveja ja lääkkeitä.

Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-10941629

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006218696.html

Video https://www.youtube.com/watch?v=O80ADIyUczM

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 30.08.19 - klo:11:32
Aamun tv-uutisissa kerrottiin Bolsanaron kieltäytyneen G7-maiden avuntarjouksesta. Hän kehoitti nillä rahoilla istuttamaan metsiä Eurooppaan.

Voi näitä väärin valtaa käyttäviä valtioiden johtajia ! :017:
Bolsonaro on nyt viimeisimmän tiedon mukaan taipunut kieltämään maassaan kaskeaminen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kahden kuukauden ajaksi. Mielestäni meidän ei tule vajota ilmastoahdistukseenkaan muttei myöskään tuudittautua väärään optimismiin, koska Pariisin ilmastosopimukseen kirjatut tavoitteet näyttävät jäävän toteuttamatta. Se tulee tiedemiesten mukaan johtamaan dominovaikutukseen, jossa ilmastonmuutoksesta tulee itse itseään ruokkiva mekanismi armonaikamme käydessä vähiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastonmuutoshan on Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Lähde https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 31.08.19 - klo:10:18
Hyvää ja siunattua Suomen luonnon päivää!
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 31.08.19 - klo:10:41
Kiitos, samoin itsellesi. :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 31.08.19 - klo:15:08
Aiotko nukkua yön ulkona ?

 :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 31.08.19 - klo:17:12
Aiotko nukkua yön ulkona ?

 :039:

Enpä taida, vaikka "nuku yö ulkona" -tapahtuma on rantautunut maahamme.  :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 31.08.19 - klo:17:12
Kiitos, samoin itsellesi. :039:
Kiitos.:)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: öppiäinen - 07.09.19 - klo:19:04
Jospa ryhtyisin kierrättämään muovinikin. Tänne on nyt kävelymatkan eri parin kilometrin päähän ilmestynyt keräyspiste, samallapa tulisi kierrätettyä itseäänkin sopiva lenkki :hiipia:

Asia ajankohtaistui, kun kaatunut ja haavan kylkeensä saanut mäntysuopapullo sotki hyllyn jolla on muut siivousaineet. Päätin saneerata pois mm. muutosta toiseen mukana kulkeneen lattiavahan. Taitaa olla kymmenen vuotta siitä kun olen viimeksi asunut asunnossa jossa moiselle olisi voinut olla käyttöä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 07.10.19 - klo:10:21
Kiitos luterilaiselle hyvästä ja tärkeästä linkistä. Itseltä jäi Ykkösaamu viime lauantaina katsomatta, joten katsoin sen nyt kokonaan. Ihailtavan selkeä ja ymmärtämistä helpottanut haastattelu sekä pääsihteeri Petteri Taalaksen että haastattelija Seija Vaaherkummun osalta.

Asiat jotka monelle huolestuneelle seuraajalle ovat olleet hajallisia lauseita ja kuvia televisiossa koottiin kokonaisuudeksi joka loi myös hiutusen toivoa.

Jos kaikki teemme osuutemme hankinnoissamme, ruoassa ja liikenteessä, voi jälkipolville jäädä elinkeloiset olosuhteet.

Maa on nyt jo harmaa, vihreästä ei juuri ole jälkeäkään Afrikassa. Jopa täällä koetaan hiukan samaa. Luomakunta huokaa, vaikka meidän tulisi hoitaa ja varjella sitä.

Aikanaan minullakin oli ydinsodan aiheuttamaa ahdistusta, nyt nuorillamme on huoli koko tulevasta elämästään. :eusa_pray:
Ulkolinjan saksalaisen dokumentin "Uusi kylmä sota"- mukaan lukuisat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, miten ydinaseiden rajatun käytön uhka on ehkä suurempi tällä vuosikymmenellä kuin 1900-luvulla.

Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen tekisimmekin yksilöinä kaikki osuutemme, niin onko yksilön valinnoilla mitään merkitystä Brasilian presidentin Bolsonaron polttaessa Amazonin sademetsiä Kiinan ja Intian kuuluessa suurimpien kasvihuonekaasujen tuottajien joukkoon?

Eikä Venäjälläkään murehdita ilmastonmuutosta, eikä aihe nouse uutisten pääotsikoihin. Venäjän asennetta ilmastonmuutosta kohtaan on totuttu kuvaamaan presidentti Vladimir Putinin esiintymisellä vuonna 2003 järjestetyssä kansainvälisessä ilmastokonferenssissa. Silloin Putin toivotti ilmaston lämpenemisen tervetulleeksi Venäjälle, sillä se vähentäisi venäläisten kuluja turkkeihin ja parantaisi maan viljasatoa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väitti ilmastonmuutosta totaaliseksi huijaukseksi ja kiinalaisten juoneksi Yhdysvaltain heikentämiseksi irrottaen maansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump on nyttemmin muuttanut kantaansa, eikä enää usko, että ilmastonmuutos on huijausta, mutta hän epäilee edelleen, onko ilmastonmuutos ihmisten aikaansaannos. Työpaikkojen säilyminen on hänelle tärkeämpää kuin taistelu ilmastonmuutosta vastaan.

Ruotsalaisen Greta Thunbergin johdolla nuoret ovat marssittaneet ilmastonmuutoshuolen ja toimimisen kiireellisyyden vaatimuksen maailmanjohtajien päättäviin pöytiin.

YK:n ilmastokokouksessa pääsihteeri Antonio Guterres  kiitteli osallistujia kunnianhimosta, mutta riittääkö YK:n ilmastokokouksen potku? Se nähdään Glasgow'n ilmastokokouksessa joulukuussa 2020.

Lähteet

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/ulkolinja-uusi-kylma-sota-ydinasevarustelu-on-jalleen-kiihtynyt

https://yle.fi/uutiset/3-10985332

https://yle.fi/uutiset/3-8486304

https://www.aamulehti.fi/a/201252217
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 07.10.19 - klo:12:18

Maailman viisaista muodostettu Rooman klubi oli sitä mieltä, että öljy loppuu viimeistään 1990. En opponoi noita tuoreita viisauksia, mutta joitakin jäin miettimään, mikä on vaihtoehto ja onko se parempi. Minulla oli lapsenlapsia Singaporessa kaksi kappaletta. Mitkä on lentämisen realistiset vaihtoehdot käydä heidän luonaan tai heidän tulla mummolaan.

Voitte lentää liihotella ilmastokompensoiduilla lennoilla, joita lentoyhtiöt järjestävät tehden erilaisia kompensaatiotapoja puhtaan omantunnon haluaville asiakkaille.

Lähde

http://ilmasto.org/kirjoitukset/voiko-paastojen-kompensoinnilla-pelastaa-ilmaston

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 11.10.19 - klo:12:47
Mielestäni Pekka Haavistolla (vihr) olisi ollut tuhannen taalan paikka EU:n puheenjohtajamaan ulkomisterinä vaatia Amazonin metsäpalojen käsittelyä EU:n tasolla tai edes vedota itse Brasilian hallitukseen eikä vierittää vastuuta YK:n yleiskokoukselle tyytyen puhumaan latteuksia sysäten vastuun muille tekemättä itse mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Ville Skinnarin (sd) seuratessa tilannetta. Vihreäthän saivat pääministeri Antti Rinteen (sd)  hallituksessa ulkomisterin salkun. YK:n ilmastokokouksen tulokset jäivätkin vähäisiksi suurten lupausten jäädessä toteutumatta.

Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-10933291

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suuret-lupaukset-jaivat-toteutumatta-yk-n-ilmastokokouksessa-ymparistojarjestot-raivoissaan-mahtimaiden-toiminnasta/7561670
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 11.10.19 - klo:19:16
Menköön kuin vain, mutta saunan aion lämmittää aina tarvittaessa. Tuntuu joskus siltä, että ei saisi puutakaan polttaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 12.10.19 - klo:00:40
Tätäkö tarkoitit ?
V
"Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi. 9 Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään. 10 Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä. 11 Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu -- ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

12 "Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.


Olen ollut raamattu- luennolla jossa tämän uskottiin tapahtuvan maanjäristyksen jälkeen. Jerusalem sijaitsee kahden mannerlaatan rajalla. Pohjavedet alkavat virrata
Temppelin portaiden alta.

Tämä kuului lopunajan keskeisiin ennustuksiin. Missähän löytyy tämä ” Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä. Ja Öljymäki halkeaa kahtia valtavan suureksi laaksoksi, josta makean veden virrat juoksevat itään ja länteen” enempiä en muista.

Pidin itsekin teininä puheen tämän pohjalta, täydensin vahvan luuloni ja kuulemani  mukaan,  että Öljymäki on rakennuskiellossa koska tämmöinen on altaan havaittu ja pelätään että halkeaa. Voi minua!

Nyt toteen, o tempora o mores. 

Minkähänlainen profeetallinen unen arvo mahtaisi olla niillä painajaisilla, joita näin myötämöisin?  Kello oli viittä vaille, Öljymäki halkesi.......

Ja vähään heräsin.

Katolta pudotettiin lunta, ja syöksyin huonosti nukkuvan äitini luo vanhempien makuuhuoneeseen:  Pommit räjähtelee!  Tai lumiaura:  siellä on tankkeja!   

Se on l u m i a u r a! 
Katolta  p u d o t e t a a n lunta!
Ja kömmin nolosti ja harmissani ja syyllisenä omaan sänkyyni. Äiti parka..... Anteeksi.....

..........................

Näistä juteltiin—— siis ilmastonmuutoksesta jo monta kertaa kotiväen ja siskon ja kun lapset nyt on isoja, niiden kesken.  Yksikään ei pode paniikkia, mutta ihmettelemme niitä, jotka sen täysin kieltää. Kyllä siitä todella kärsivät köyhät lujimmin.  On juteltu, tehdään kukin mikä on mahdollista, niin kuin nyt sisko ei voi autosta luopua kun ei muuten pääse työhönsä mutta eipä hän lennähtele minnekään kun ei ole varaa.

Toisinaan mietin kääntyykö jätteiden lajittelu tässä taloyhtiössä kohta itseään vastaan kun meillä on seitsemän eri laatikkoa ja pakkauspahvi kahdeksantena. Eli jaksaako väki, kun talossa ei ole edes kahdelle jäteastialle tiloja. Oli hyvä saada muoville oma, mutta ne neljä erillistä, pelkästään paperiperäiselle......

.............


Olen iloinen joka kerran kun uutisoidaan jokukin juttu, jolla jätteitä saadaan uusiokäyttöön. ———- Olkoon että kysyn heti perässä hiilijalanjälkeä. Siis, miten ne muunnettiinkaan ja mitä semmoinen maksaa.

..............

Mutta siis, lumppuja laudoiksi.

Ja vähästä on näistä syistä hyvä alkaa. Meidän siis, jotka emme ole siinä asemassa,  että voisimme ratkaista koko valtion asioita.

.................

Ehkä suomalaiset(kin) innovaatiot saattavat auttaa puolikehittyneitä maita, siten en itse roikkuisi jossain ” kun ei ne mitään Intiassakaan viitsi...” .  Populaation kokoon nähden siellä jätetään pienempi hiilijalanjälki kuin monessa vauraassa valtiossa.

.............

Oli onnetonta ettei siihen Pariisin sopimukseen sitouduttu riittävästi, tarkoitan nyt kaikkia G8 maita. On selviö, että meidän sukupolvemme on kehitettävä sopeutumiskeinoja muutokseen, enää ei riitä pyrkimys päästä puoleentoista asteeseen, silti täytyy säilyttää rohkeutensa, ponnistella, että pysyttäisiin kahden asteen alapuolella, selvittää, kuinka sitten suotiudumme esimerkiksi pakolaisvirroista.

......?

Saattaa ollakin että syttyy paljon sotia puhtaasta vedestä, joku posauttaa ydinsodasta, juupa ja tulee maailmanloppu. 

Enpä usko että on Jumalan tahto, ettemme heikoilla voimillamme yritä mitään koska maailmanloppu kuitenkin tulee, vaan että kaikin voimin teemme kaikkemme jotta elämä kaikille säilyisi maapallolla elämisen arvoisena.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 13.10.19 - klo:11:52
Menköön kuin vain, mutta saunan aion lämmittää aina tarvittaessa. Tuntuu joskus siltä, että ei saisi puutakaan polttaa.
Pitäisikö saunaa puilla lämmittävän lihaa syövän autoilevan Aasiassa lapsityönä valmistettuihin vaatteisiin pukeutuvan kulutustavaraa kuluttavan   
etelänmatkalle possujuhliin lentävän suomalaisen tuntea jatkuvaa syyllisyyttä, kun samaan aikaan Amazonin sademetsiä poltetaan nopeammin kuin koskaan?  :017:

Neljäsosa maailman metsien hiilivarastosta on sitoutunut Brasilian sademetsiin.

– Jos Amazonilla tapahtuu nyt tällaista, ei maapallon muilla ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla ole paljon merkitystä, sanoo Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger. Hän tuntee alueen ja seuraa tulipalojen ilmastovaikutuksia.

Lähde https://yle.fi/uutiset/3-10933291
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 13.10.19 - klo:12:15
Kiitos upeasta lauseestasi  :039: :039:. Kyllä yritän hiilijälkeäni ajatella, sillä pidän pidempiä taukoja lomamatkoissani ylös Jerusalemiin ja ajan pieniruokaisella uudella dieselautolla. Kaarinan metsässä on nielua minuakin varten   :003:. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 13.10.19 - klo:13:07
Kiitos upeasta lauseestasi  :039: :039:. Kyllä yritän hiilijälkeäni ajatella, sillä pidän pidempiä taukoja lomamatkoissani ylös Jerusalemiin ja ajan pieniruokaisella uudella dieselautolla. Kaarinan metsässä on nielua minuakin varten   :003:.

Kiva kun ajattelet — ja toimit!  ” Ylös Jerusalemiin ”. on tärkeintä kulkea sydämessään.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 13.10.19 - klo:20:37

 Kaarinan metsässä on nielua minuakin varten   :003:.
Suomen pinta-alasta on 73 prosenttia metsää. Se on ylivoimaisesti eniten kaikista Euroopan maista, ja maamme metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hyödynnetään. Ratkaisuksi  hiilinieluihin ilmastotekona onkin ollut ajaa alas maamme sellutehtaat, ja siirtää selluntuotanto Kiinaan, Brasiliaan ja Uruguayhin, missä selluntuotanto pyörii kivihiilisähköllä käyttäen raaka-aineena parturoitua sademetsää.

"Stora Enso on sekaantunut tulehtuneisiin maakiistoihin Brasiliassa. Sen puoliksi omistaman Veracelin väitetään antaneen lahjuksia ja syyllistyneen väkivaltaan pienviljelijöitä ja maattomia kohtaan. Taistelua viljelysmaista käydään keinoja kaihtamatta. "

"Lukuisat uruguaylaiset ryhmät vastustavat valtion avokätistä tukea metsäyhtiö UPM:n uudelle sellutehtaalle. Jättihanke on nousemassa Uruguayn ensi vuoden vaalien isoksi teemaksi."

Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-10772407

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/25/vartijat-tulivat-kirveiden-kanssa-ja-uhkasivat-tappaa-elleivat-kylalaiset-haivy

https://yle.fi/uutiset/3-10571625
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 14.10.19 - klo:01:20
Mielellään ei sentään.   
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 14.10.19 - klo:07:03
Suomen pinta-alasta on 73 prosenttia metsää. Se on ylivoimaisesti eniten kaikista Euroopan maista, ja maamme metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hyödynnetään.

Metsien hyödyntäminen on perinteisesti merkinnyt hakkuita ja teollista jalostamista vientituotteiksi. Metsän merkitystä hiilinieluna ja hapen tuottajana ei ole ymmärretty laskea hyödyksi ennen kuin vasta äskettäin. Kaikki eivät sitä ymmärrä vieläkään.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 14.10.19 - klo:09:26
Metsien hyödyntäminen on perinteisesti merkinnyt hakkuita ja teollista jalostamista vientituotteiksi. Metsän merkitystä hiilinieluna ja hapen tuottajana ei ole ymmärretty laskea hyödyksi ennen kuin vasta äskettäin. Kaikki eivät sitä ymmärrä vieläkään.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula näkee kommunismin olevan oikea ratkaisu  ilmastonmuutokseen.

Lähteet

https://www.verkkouutiset.fi/anna-kontula-taman-takia-kommunismi-on-nyt-tarkeaa/

https://yle.fi/uutiset/3-10994548

Ilmastonmuutos mittaa menestyksemme https://www.youtube.com/watch?v=uY01-5VhEVI

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 14.10.19 - klo:10:05
Metsien hyödyntäminen on perinteisesti merkinnyt hakkuita ja teollista jalostamista vientituotteiksi. Metsän merkitystä hiilinieluna ja hapen tuottajana ei ole ymmärretty laskea hyödyksi ennen kuin vasta äskettäin. Kaikki eivät sitä ymmärrä vieläkään.
Juuri näin! Mutta jos maamme ei saa käyttää metsiään, niin kuka sitten saa?  :017:

Suomi elää metsästä, joten voiko ratkaisuna hiilinielukysymykseen olla ajaa alas maamme metsä- ja teknologiateollisuus, joka on maamme vientiteollisuuden peruspilari? Kun sellutehdas pannaan maassamme kiinni, niin eihän se mihinkään katoa, vaan se siirtyy Kiinaan, Brasiliaan ja Uruguayhin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 14.10.19 - klo:18:22
Puunjalostusteollisuuden jalostusasteen nostaminen nostaisi myös vientituloja. Sellun laivaaminen maailmalle on 'peruspilarin' myymistä jokseenkin halvalla. Tuotekehittelyyn onkin tietääkseni jo herätty.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 15.10.19 - klo:00:00
Juuri näin!

Viis jostain Anna Kontulasta, enkä ollenkaan säheltäisi tähän sitä tai tätä aatetta......     mutta kovasti kannustan ajatusta esimerkiksi siitä innovaatiosta, jossa Kotkan Gutzeitin tehtailla aloitetaan kestävämpien pahvimukien valmistus. Niillä on tarkoitus korvata muoviset kertakäyttömukit, joita näette jokaisen vesiautomaatin vierellä jokaisen lääkärikeskuksen käytävällä. Siis muun muassa.

Niitä kehiin, ja kertakäyttölautasta samasta materiaalista. 


Ja paljon, paljon muuta.  Sellu kannattaa jalostaa kotimaassa pidemmälle, sen maailmanmarkkinahinta nousee ja kotimainen työn tarjonta lisääntyy. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 15.10.19 - klo:00:13
Juuri näin! Mutta jos maamme ei saa käyttää metsiään, niin kuka sitten saa?  :017:

Suomi elää metsästä, joten voiko ratkaisuna hiilinielukysymykseen olla ajaa alas maamme metsä- ja teknologiateollisuus, joka on maamme vientiteollisuuden peruspilari? .

Minulta varmaan putosi joku ajatus välille, mutta olisiko mitään selittää vielä kerran, miten ratkaisuna hiilinielukysymykseen siis saattoikin olla tuo,  ajaa alas maamme metsä-  ja teknologiateollisuus? 

Mistä teknologiasta tarkemmin oli kyse? 


Seuratessani näitä keskusteluja olen ymmärtänyt, että ollaan siellä jos täälläkin sormi suussa ja pureskellaan kynsiä.  Kemi tarvitsisi tehtaansa, tehdas tarvitsisi puuta, apua mitä tehdään?  Hiilinieluun, siihen tarkoin laskettuun,  ei oikein voisi kajota mutta kun Kemi tarvitsisi tehtaansa, tehdas tarvitsisi puunsa, apuamitä.....


Eli tulee fiilis jotta olkoon porvari sosialisti tai viheriöivä vassari hän nukkuu huonosti kun päässä pyörii, Kemi tarvitsisi.......

Tämä on yhteinen hätä ja huoli.  Olisiko niin, että monista perusasioista ollaan harvinaisen yksimielisiä. Kuinka tämä laiva luotsataan myrskyjen keskeltä niin ettei kukaan putoa mereen, keinoista tietty ollaan erimielisiä, mutta kovasti tältä vaikuttaa. 

Niinhän se oli, muistan hyvin....  Kolmen ässän joukkue seisoo ja selittää, edessä on kipeitä leikkauksia.....   Se vaan meni niin, että ensin köyhät sitten rikkaat. Yhteisistä talkoista puhuttiin paljon, paljon.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 15.10.19 - klo:00:49
Eikös se metsän puu toimi hiilinieluna niin kauan, kunnes se poltetaan?
Jos puu hakataan poikki ja poltetaan, niin vapautuu hiilidioksidia ilmakehään.
Kun puu kasvaa uudelleen muutamassa kymmenessä vuodessa, sitoo se vapautuneen hiilidioksidin jälleen itseensä.

Jos puusta tehdään puuesineitä, huonekaluja tai muita puuesineitä, parempi hiilinielu se on, kuin jos ei näitä esineitä tehtäisi, koska hakatun puun tilalle kasvaa uusi puu, eli hiilinielu ja myös ne puuesineet toimivat hiilinieluna.
Puuta tarvitaan myös taloja rakennettaessa. Rakennuksissa oleva puu toimii hiilinieluna ja vapauttaa jälleen tilaa uusien puiden kasvulle, jotka sitovat hiilidioksidia.

Maalaisjärjellä päättelen, että huonoa metsän käyttöä on se, että hakataan metsää pois ja huolehditaan, että tilalle ei kasva uutta. Hyvää metsänkäyttöä se, että hakataan metsää pois ja huolehditaan, että vähintään sama määrä puuta kasvaa tilalle.




Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 15.10.19 - klo:05:50
Eikös se metsän puu toimi hiilinieluna niin kauan, kunnes se poltetaan?
Jos puu hakataan poikki ja poltetaan, niin vapautuu hiilidioksidia ilmakehään.
Kun puu kasvaa uudelleen muutamassa kymmenessä vuodessa, sitoo se vapautuneen hiilidioksidin jälleen itseensä.

Jos puusta tehdään puuesineitä, huonekaluja tai muita puuesineitä, parempi hiilinielu se on, kuin jos ei näitä esineitä tehtäisi, koska hakatun puun tilalle kasvaa uusi puu, eli hiilinielu ja myös ne puuesineet toimivat hiilinieluna.
Puuta tarvitaan myös taloja rakennettaessa. Rakennuksissa oleva puu toimii hiilinieluna ja vapauttaa jälleen tilaa uusien puiden kasvulle, jotka sitovat hiilidioksidia.

Maalaisjärjellä päättelen, että huonoa metsän käyttöä on se, että hakataan metsää pois ja huolehditaan, että tilalle ei kasva uutta. Hyvää metsänkäyttöä se, että hakataan metsää pois ja huolehditaan, että vähintään sama määrä puuta kasvaa tilalle.

Juurikin näin, eli kirjoitat siitä jatkojalostuksesta kaadetun puun osalta.  Kyllähän tässä joka iikka on todella istuttamassa puuta kaadetun tilalle.

Kun olen seurannut keskusteluja, ajattelin justiinsa, että no hyvänen aika, puu kumoon ja uusi kasvamaan, kyllä se taas sen hiilidioksidin sitoo aikanaan. 

Hitaanlaisesti alkoi päässäni raksuttaa, että siis sitä kasvanutta puuta ei voikaan enää  niin huolettomasti kaataa nurin.  Että sitä hiilidioksidia ei saa vapautua nyt enää yhtään, ja että se suuri puu sitoo sitä  enemmän, kuin uuden taimi eikä meillä ole sitä pariakymmentä vuotta. 

Se rupesi tuntumaan kolkolta. Että meillä ei ole aikaa.  Totta nyt jokainen metsänomistaja istuttaa uuden puun kasvamaan, eikös se ole metsänhoitoa kerro vaikka 1944,  kuka nyt suotta hakkaa aukeita joihin ei sitte saa kasvaa mitään.....

Mutta ettei ehditä odottaa sen metsän kasvua. Luulen niin, että  ongelmaa ei olisi, ellei tähän ilmastojuttuun olisi herätty niin myöhään, eikähän jokainen vieläkään usko sitä todeksi.  Niin kuin se FB- kaverini, jonka pidän.... me ollaan kaikesta eri mieltä, eikä ikinä riidellä. Ihmeellinen kokemus. Mutta siis, siitä ei ole pitkästi kun puhuttiin vain saastumisesta. 


Mummo ja vaari halusi mökille enempi aurinkoa ja pisteli puita kumoon. Pidättelin henkeä, kun niin kurkunpäässä kirpaisi että oliko pakko?   Ei niinkään että koululaisena tykkäsin juuri siitä, että metsä oli ihan kuin seinä, semmoinen vihreä muuri ympärillämme. Vaan että olisitte nyt pitäneet ne kun käytte siellä niin peräti harvoin ettekä enää vietä öitä..... En minä viitsinyt, kun ovat kohta 90. 

.........

Lopun perin, kaatuuhan puuta ja pakko on. Siitä nyt tehdään niitä tarkkoja laskutoimituksia että minkä verran, ja entä se Kemin tehdas......
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 15.10.19 - klo:08:13
Meidän ei mielestäni kannata olla metsistä huolissamme, eikä siitä, mitä muut (esim. kiinalaiset) tekevät.
Huolissamme kannattaa olla omasta hiilijalanjäljestämme ja pyrkiä korjaaman sitä.
Voisi vaikka ottaa tavoitteekseen alentaa oman hiilijalanjälkensä kiinalaisen tasolle.
En tiedä, kuinka kova ponnistus se olisi, mutta onhan hyvä olla tavoitteita.

Kuinka voin pienentää omaa hiilijalanjälkeäni?
Ympäristöystävällinen sähkösopimus, esim. tuulisähkö.
Kannattaa tutustua eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkeen ja valita, mitä syö: luultavasti oma terveyskin kohenee.
Kaupunkilaiset voivat käyttää enemmän julkisia ja kaikki enemmän polkupyörää ja kävelyä.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 15.10.19 - klo:09:13
Meidän ei mielestäni kannata olla metsistä huolissamme, eikä siitä, mitä muut (esim. kiinalaiset) tekevät.

Ainakaan ei pidä puolustella omaa piittaamattomuuttaan sanomalla: "Ei minun kannata mitään yrittää, kun kiinalaiset kuitenkin..."

Elävä puu on hiilinielu, puutavara toimii hiilivarastona, palaessaan puu päästää hiilen ympäristöön. Lahoaminenkin lienee palamista.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.10.19 - klo:14:39
Vanhat astiat kiertoon ! Kahvikupeista rakennusmateriaaleja.

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2574989
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pyryharakka - 15.10.19 - klo:19:23
Elävä puu on hiilinielu, puutavara toimii hiilivarastona, palaessaan puu päästää hiilen ympäristöön. Lahoaminenkin lienee palamista.

Aikaisempia lukiessani meinasin kirjoittaa juuri tuosta lahoamisesta. Siinä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään. Toisaalta jonkin verran tarvitaan lahoavaakin puuta metsissä. Sillä on vielä eläimiä, eliöitä, jotka tarvitsevat lahopuuta elääkseen. Metsien monimuotoisuus on tarpeen.
Ei kuitenkaan kannattaisi suurta määrää metsiä jättää lahoamaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 15.10.19 - klo:19:33
Hakattu ala on uudistettava lain mukaan. Maaomistajan velvollisuutena on hoitaa asia siten, että työrästiä ei jää. Tänään tulee maanomistajille postissa kirje ja siinä kartta eri metsäpalstoista, joissa on jotakin tehtäviä suoritettavaksi. Laki oli ennen parempi, koska myydystä puutavaran rahamäärästä valtion edustaja pidätti sulkutilille riittävän summan. Sitä mukaa, kun työt tulivat tehdyksi, tililtä sai nostaa omia rahoja.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.10.19 - klo:20:13
S-pankin kautta näkyy nykyään Prisman ja S-kaupan eriteltyjen ostoksien ja karttuvien bonusten lisäksi hiilijalanjäki yksilöitynä ruokalajeittain. Meillä on vielä alle suomalaisen keskiarvon ( joku 2000 yksikköä ) mutta vuottakin on vielä yli kaksi kuukautta jäljellä.
Lihasta näkyy syntyvän eniten vaikka kulutamme sitä entistä vähemmän, lähinnä leikkeleinä ja jauhelihana.
Onneksi on tulossa hirvenlihaa, siitä kertyy vähemmän.

Jospa kaikkialla ympäri maapallon oltaisiin kuin me suomalaiset, edes yritämme jotakin jotta maapallo pelastuisi.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 16.10.19 - klo:09:28
Ainakaan ei pidä puolustella omaa piittaamattomuuttaan sanomalla: "Ei minun kannata mitään yrittää, kun kiinalaiset kuitenkin..."
Onko yksilön valinnoilla mitään merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sen ollessa itse itseään ruokkiva mekanismi, jossa jo käynnistynyttä lämpötilan nousua on enää mahdotonta pysäyttää? Vaikka kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä saataisiinkin pysäytettyä, ilmaston lämpeneminen ja etenkin merenpinnan kohoaminen jatkuisivat vielä satoja vuosia.

Lähde

 https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/6c5a9908-7033-47a8-9855-e745b4fa7604/maapallon-ilmasto-tulevaisuudessa.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 16.10.19 - klo:09:35
Onko yksilön valinnoilla mitään merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sen ollessa itse itseään ruokkiva mekanismi, jossa jo käynnistynyttä lämpötilan nousua on enää mahdotonta pysäyttää? Vaikka kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä saataisiinkin pysäytettyä, ilmaston lämpeneminen ja etenkin merenpinnan kohoaminen jatkuisivat vielä satoja vuosia.

Hidastaminenkin kannattaa. 'Itseään ruokkivan mekanismin' ruokkiminen ei.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 16.10.19 - klo:10:47
Hidastaminenkin kannattaa.
Toki hidastaminenkin kannattaa, kunhan ei tee sitä omavoimaisesti. Henkilökohtaisesti itse omavoimaisesti hidastan ilmastonmuutosta ostamalla sähkön sata prosenttia ilmastoystävällistä alkuperätodistettua aurinkovoimalla tuotettua sähköä. Viranomaiset valvovat aurinkosähkön alkuperätakuita aurinkosähkön alkuperämaiden ollessa Ruotsi, Italia ja Belgia. Olen myös jättänyt lihan ja ulkomaisen kalan pois lautaselta siirtyen kasvissyöntiin enkä omista autoa enkä ole kertaakaan elämässäni  lentänyt etelänmatkoille. Kierrätän myös kotitalousjätteeni johon jo jätelakikin meitä velvoittaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 16.10.19 - klo:11:08
Toki hidastaminenkin kannattaa, kunhan ei tee sitä omavoimaisesti. Henkilökohtaisesti itse omavoimaisesti hidastan ilmastonmuutosta ostamalla sähkön sata prosenttia ilmastoystävällistä alkuperätodistettua aurinkovoimalla tuotettua sähköä. Viranomaiset valvovat aurinkosähkön alkuperätakuita aurinkosähkön alkuperämaiden ollessa Ruotsi, Italia ja Belgia. Olen myös jättänyt lihan ja ulkomaisen kalan pois lautaselta siirtyen kasvissyöntiin enkä omista autoa enkä ole kertaakaan elämässäni  lentänyt etelänmatkoille. Kierrätän myös kotitalousjätteeni johon jo jätelakikin meitä velvoittaa.

Erinomaista elämistä!. En kykene seuraamaan. Lentämistä olemme alkaneet harventaa, ei ylös Jerusalemiin oikein muuten pääse kuin lentämällä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 16.10.19 - klo:11:56
Kyllä minä tämän ajattelin näin yksilötasolla hoitaa omavoimaisesti.  Tuskin minua siitä tuomitaan  :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 16.10.19 - klo:12:29
Ajattelen samalla tavalla, vaikka autoa tarvitsenkin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 17.10.19 - klo:14:51
Kotiini virtaa ilmastoystävällistä aurinkosähköä, joka on on tuotettu kokonaan ilman CO2-päästöjä. Sähkösopimukseni myötä kotini tuotti edellisenä kuukautena 45 kg vähemmän CO2-päästöjä kuin tavallinen sähkösopimus. Päästöjen vähennystä voi verrata autolla ajoon: vaikutus on sama kuin ajaisit autolla 255 km verran vähemmän. Puut ottavat hiilidioksidia (CO2) ilmasta, ja 333 m2 neliömetriä metsän hiilinielua säästyi vuoden ajaksi muuhun käyttöön. :)

Lähde Vattenfall

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 22.10.19 - klo:16:16
Kyllä yritän hiilijälkeäni ajatella, sillä pidän pidempiä taukoja lomamatkoissani ylös Jerusalemiin ja ajan pieniruokaisella uudella dieselautolla.
Taloustutkijoiden teholääke autoilun päästöihin on panna bensan ja dieselin myynti kortille. Käytännössä polttoainejakelijat tarvitsisivat päästöluvan jokaista myymäänsä litraa kohden. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen fossiilivapaus tuo isoimmat veronkorotukset autoilijoille, mutta myös teollisuus ja öljylämmittäjät saavat osansa.

Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-11030225

https://yle.fi/uutiset/3-10814125
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 22.10.19 - klo:17:12
Dacian mootori on pieni naku, jos verot nousee, niin siitä vaan,  ei niitä päättäjät ihan plakkariinsa saa, veroja meinaan. Palkan ja palkkiot sekä muut  hyväksytyt "täytekaakut" vaan. Sellainen sopii, kun pelataan avoimin kortein.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 23.10.19 - klo:10:01
Kyllä minä tämän ajattelin näin yksilötasolla hoitaa omavoimaisesti.  Tuskin minua siitä tuomitaan  :)
Minäkin yksilötasolla poljen aivan omavoimaisesti vaihteettomalla Kombi-merkkisellä polkupyörälläni, ja kuljen myös raamatullisesti apostolin kyydillä.  :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 23.10.19 - klo:10:49
Aamulenkki kävellen Mukkulan kirkon ympäri kirkkaassa syyssäässä kaloreja poltellen ja havaintoja tehden.

Kerrostalojen pihassa lehtipuhaltimet lauloivat meluisasti.

Kirkkopuistossa kaksi puistotyöläistä viimeistelivät koneen tekemän työn haravoilla.

Koiranulkoiluttaja poimin kakan pussiin.

Koululaisilla lomaviikko, vähän karkkipapereita reittini varrella.

...
Tänään syömme Matin kanssa sipulikeittoa ja lämpöisiä grillileipiä, rukiisia.

Illan ruokavieraille laitan uunikalaa, kasviksia ja munakastiketta.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 23.10.19 - klo:11:34
Tänään syömme Matin kanssa sipulikeittoa ja lämpöisiä grillileipiä, rukiisia.
Ruokakeskustelu liittyy suoraan Rinteen hallituksen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, sillä maailmanlaajuisesti ruoantuotanto vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen demareiden halutessa rajoittaa lihansyöntiä verotuksella. Siksi körttiläistenkin kannattaa yksilötasolla kokeilla vegaanihaastetta ja siirtyä kasvissyöntiin hidastamaan yksilötasolla ilmastonmuutosta. Kasvissyönti säästää ympäristöä, ilmastoa ja eläimiä.

Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-11027004

https://vegaanihaaste.fi/

Vegaanihaaste: Ota vastaan vuoden herkullisin haaste https://www.youtube.com/watch?v=16-CKMSIi1A
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 23.10.19 - klo:12:05
Vanhuudessa lihanhimot  :003:  vähenevät luonnollisin mieltymyksin. Olemme liki viidenkymmenen vuoden ajan saaneet käyttää riistaa eri muodoissa, hirveä, peuraa, jänistä, lintuja monenlaisia jopa metsoakin. Lintujen ystävänä halusin rajoittaa ja lopulta lopettaa niiden metsästämisen. Ja sekin loppui luonnostaan jalkojen huonontuessa.
Kalaa olemme pyytäneet verkoilla, rysillä, ongella ja jonkun kerrn virvelillä. Nyt niitä pyydetään Prisman palvelutiskiltä.

Juuri äsken ajattelin lihan myös leikkeenä lopettavani. Wurstin Korppukinkku on ollut meillä menevää, ja välillä vähän metfursia on käytetty lämpimiin leipiin.

Myslit ja puurot on joka-aamuinen ruokamme, ja minä syön siemeniä kolmea eri lajia hienoksi jauhettuna.

Jälkikasvustossa on yksi vegaaniperhekin.

Kalkkuna- ja broilerileikkeet maituvat tylleröille, joten pitäydymme niihin vastakin.
Juusto on aina ruokapöydässä, yleensä cheddaria.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 24.10.19 - klo:09:12
Vanhuudessa lihanhimot  :003:  vähenevät luonnollisin mieltymyksin. Olemme liki viidenkymmenen vuoden ajan saaneet käyttää riistaa eri muodoissa, hirveä, peuraa, jänistä, lintuja monenlaisia jopa metsoakin. Lintujen ystävänä halusin rajoittaa ja lopulta lopettaa niiden metsästämisen. Ja sekin loppui luonnostaan jalkojen huonontuessa.
Kalaa olemme pyytäneet verkoilla, rysillä, ongella ja jonkun kerrn virvelillä. Nyt niitä pyydetään Prisman palvelutiskiltä.

Juuri äsken ajattelin lihan myös leikkeenä lopettavani. Wurstin Korppukinkku on ollut meillä menevää, ja välillä vähän metfursia on käytetty lämpimiin leipiin.

Myslit ja puurot on joka-aamuinen ruokamme, ja minä syön siemeniä kolmea eri lajia hienoksi jauhettuna.

Jälkikasvustossa on yksi vegaaniperhekin.

Kalkkuna- ja broilerileikkeet maituvat tylleröille, joten pitäydymme niihin vastakin.
Juusto on aina ruokapöydässä, yleensä cheddaria.
Kotimainen riista ja poro ovatkin lihanruuan ystäville terveellisin, ja mitä parhain vaihtoehto tehotuotetulle lihalle ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin myös kalaruuan ystäville järvikalat. Järvikalan syöminen on ympäristöteko. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen riistakantojen runsauteen, lajikoostumukseen sekä lajien levinneisyyteen.

Lähteet

http://syohyvaa.fi/jarvikala/

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/798dbf77-7a10-4fc2-9744-77a0613869a2/riistanhoito.html

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 24.10.19 - klo:09:21
Hirvieläimet ovat uudistuva luonnonvara. Tänä vuonna niitä on erityisen paljon kuten körttisiskoni Luumäeltä kertoikin.

Jos niitä ei metsästettäisi tulisi liikennekuolemia ja vahingoittumisia taas enemmän.

Eläinystävänä ymmärrän kyllä tämän metsästyksen tärkeyden.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 24.10.19 - klo:09:37
Hirvieläimet ovat uudistuva luonnonvara. Tänä vuonna niitä on erityisen paljon kuten körttisiskoni Luumäeltä kertoikin.

Jos niitä ei metsästettäisi tulisi liikennekuolemia ja vahingoittumisia taas enemmän.

Eläinystävänä ymmärrän kyllä tämän metsästyksen tärkeyden.

Juuri näin! Maamme hirvikanta kestää hyvin nykyisen kokoisen metsästyksen. Median mukaan hirviä poukkoileekin kuutostielle paljon juuri Luumäen keskustaajaman Taavetin ja Lappeenrannan välillä.

Lähde https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/796a0d56-79ee-4917-9071-469de8c7897e
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 24.10.19 - klo:10:28
Padasjoen Kauratteen ja Maakesken välillä on valkohäntäpeuroja. Olen niitä nähnyt päivä-aikaan tienvarren pelloilla. Niitä jää
autojen alle, saamme lehdestä lukea tapahtumista.

Vanhan naaraspeuran rasva maistuu pahalle, olen maistanut.  :003:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 24.10.19 - klo:10:33
Lisään, eilinen otsikko ESS :ssa 

PÄIJÄT-HÄME 23.10.2019
Peurakolareista tuli iso riesa Päijät-Hämeen teille - "Se on arvaamaton ja nopeasti tapahtuva juttu"
Peurakolareiden määrä on Päijät-Hämeessä lähtenyt rajuun nousuun, ja sama tahti uhkaa jatkua. Syynä on yksinkertaisesti se, että maakunnan peurakanta on kasvanut vauhdilla.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 24.10.19 - klo:10:43
Juuri kolarit ja niiden vuoksi ihmisten kuolemat/vakavat vammat pitävät esivallan "kurissa" siinä mielessä, että hirvieläinten määrää seurataan ja metsästyksellä tarvittaessa säädellään. Toinen puoli on se, että metsänviljely ei onnistu ilman hirvikannan säätelyä. Jos tämä asia olisi ainut vaikeus, niin epäilen, että metsänomistajat jätettäisiin vähälle huomiolle. Mitä noista maalaisisännistä,, :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 25.10.19 - klo:13:10
Juuri äsken ajattelin lihan myös leikkeenä lopettavani. Wurstin Korppukinkku on ollut meillä menevää, ja välillä vähän metfursia on käytetty lämpimiin leipiin.

Jälkikasvustossa on yksi vegaaniperhekin.

Kalkkuna- ja broilerileikkeet maituvat tylleröille, joten pitäydymme niihin vastakin. Juusto on aina ruokapöydässä, yleensä cheddaria.
Mielestäni Wurstin Korppukinkun, ja makkarankin syöminen kannattaa lopettaa jo terveyssyistä. Makkarat sisältävät eläinrasvaa ja ylettömästi suolaa. Kun nämä myrkkypötköt vielä valmistetaan teurasjätteistä ja sisäelinten ympärillä olevasta rasvasta, niin on helppo ymmärtää niiden olevan elimistölle varsinainen pommi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä maamme elintarviketeollisuudessa prosessoituun lihaan ja makkaraan käytetään säilöntäaineena natriumnitriittiä ehkäisemään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien, kuten Yersinia- bakteerien ja Clostridium botulinum -bakteerin kasvua. Lisäksi lihaan lisätään natriumnitraattia säilyttämään lihan punainen väri, koska tuskin kukaan haluaa syödä harmaan väristä lihaa. Natriumnitriitille ei ole riittävän hyvin tutkittua korvaajaa säilyttämään lihan punainen väri. Myös maassamme sairaalabakteerina tunnettu antibiooteille vastustuskykyinen MRSA-bakteeri on levinnyt räjähdymäisen nopeasti sikaloissa, ja kalkkuna- ja broilerileikkeikkeissä saattaa piileskellä antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita.

Maamme maitotuotteet tehdään lehmänmaidosta ja lehmästä saadaan maitoa monta vuotta, mutta lihaa eläimestä saa vain kerran. Siksi ilmaston kannalta pihvilihan päästöt ovat isommat, sillä maitotuotteiden päästöt jakautuvat valtavalle litra-tai kilomäärälle. Suomessa liha ja maito tulevat yleensä samasta eläimestä, sillä maitokarja päätyy lopulta lihaksi. Maassamme erillistä lihakarjaa on hyvin vähän mutta maailmalla lihakarja kasvatetaan usein erikseen. Siksi lehmänmaito on kaukana juuston ilmastorasituksesta jugurttien, ja muiden maitotuotteiden asettuessa maidon ja juuston välille.

Lähteet

https://www.lihatiedotus.fi/liha-ja-terveys/liha-ja-syopa.html

https://www.talouselama.fi/uutiset/sian-teuraserista-jopa-78-sisaltaa-mrsa-bakteeria-myos-suomessa/d2fdd1b2-7b25-3517-b50c-c186140b0a9c

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/15/superbakteerit-tulevat-mutta-kuka-valvoo

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/15/bakteeripommi-vaanii-broilerissa-esbl-bakteerit-ovat-antibiootteja-hajottavia

https://yle.fi/uutiset/3-6983304

https://www.gaudeamus.fi/mononen_hyva_ja_paha_ruoka/

https://www.gaudeamus.fi/berninger_hiilineutraali/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 25.10.19 - klo:14:27

   ^  :109: 

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pyryharakka - 25.10.19 - klo:18:59
Tämän viikon maanantaina oli kirkkoherramme aamusella silminnäkijänä hirvikolarissa kuutostiellä vähän ennen Taavetin taajamaa ja hirviaitaa. Onneksi kuskille ei käynyt kuinkaan. Hirvi loukkaantui. Sen varmaan sen puolen metsästysseura on hoitanut pois kuleksimasta.
Täällä on tosiaan tiedossa hirvien kulkupaikat, mutta miten saada hirvet tottumaan niille rakennettuihin tien alituksiin. Se ei ole ihan helppoa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 25.10.19 - klo:19:09
Pientä väkivaltaa pitänee käyttää rakentamalla riista-aitaa riittävästi, että aidan avulla ,,,,oppisivat. Kolaripaikalla on kyllä vitsit vähissä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 25.10.19 - klo:22:14
Mielestäni taloustutkijoiden teholääke autoilun päästöihin ja lihan verotuksen kiristäminen kasvissyönnin edistämiseksi ovat halvin ja tehokkain keino Antti Rinteen hallituksen ilmastotavoitteissa. :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 25.10.19 - klo:22:46
Mielestäni taloustutkijoiden teholääke autoilun päästöihin ja lihan verotuksen kiristäminen kasvissyönnin edistämiseksi ovat halvin ja tehokkain keino Antti Rinteen hallituksen ilmastotavoitteissa. :)

Minusta kaikkinainen pelottelu ja riehunta pois ja asialinjalle. Olen tänään syönyt lihaa kaksi siivua ilmakuivattua parmankinkkua yhteensä 16g. Paljonko siinä oli suolaa jos suolaprosentti oli 2,5. Kinkun kuivaaminen 9kk ei kuluttanut energiaa, vaan tapahtuu vanhalla luonnonmenetelmällä. Muu oli tänään sushia eli erittäin kalapitoista. Sen lisäksi pari croissantia, yksi viili ja hedelmiä koti- ja ulkomaisia.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 26.10.19 - klo:11:13
Minusta kaikkinainen pelottelu ja riehunta pois ja asialinjalle. Olen tänään syönyt lihaa kaksi siivua ilmakuivattua parmankinkkua yhteensä 16g. Paljonko siinä oli suolaa jos suolaprosentti oli 2,5. Kinkun kuivaaminen 9kk ei kuluttanut energiaa, vaan tapahtuu vanhalla luonnonmenetelmällä. Muu oli tänään sushia eli erittäin kalapitoista. Sen lisäksi pari croissantia, yksi viili ja hedelmiä koti- ja ulkomaisia.
Olen samaa mieltä, ja pelottelematta ketään asialinjalla Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokittelee prosessoidut lihatuotteet samaan haittaluokkaan kuin tupakan, asbestin ja dieselhöyryt. Prosessoidulla lihalla tarkoitetaan lihavalmisteita, kuten lihaleikkeleet, makkarat, nakit ja pekoni. Kansainvälisten eläinjärjestöjen julkaisema järkyttävä materiaali paljastaa julmat käytännöt useissa parmankinkun ja muiden erikoiskinkkujen tuotantotiloissa Italiassa.

Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen ovat pilanneet pahoin melkein puolet merialueista. Sushissa kala syödään raakana, joten terveellisintä ja ekologisinta on käyttää järvikalaa, joka pitää pakastaa ennen käyttöä, jotta mahdolliset loiset kuolevat. Särkikaloja voi käyttää huoletta ilman riskiä lapamadoista.

Lähteet

https://www.lihatiedotus.fi/liha-ja-terveys/liha-ja-syopa.html

https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2016/vahemman-lihaa-lautaselle/

https://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1046-tutkimus-paljastaa-parmankinkun-tuotannon-varjopuolen

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/ekokatastrofi-kiihtyy-valtamerilla/

https://yle.fi/uutiset/3-8126401
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 27.10.19 - klo:08:40
Kalevan kirjoittajan tietojen mukaan suomalainen nauta elää hyvän elämän. Lihaa ei siis tarvitse vältellä vihreän ismin opin mukaisesti.
En perusta naudanlihasta, sillä se jotenkin ilvoksuttaa raakana hajullaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 27.10.19 - klo:12:15

 Kalevan kirjoittajan tietojen mukaan suomalainen nauta elää hyvän elämän. Lihaa ei siis tarvitse vältellä vihreän ismin opin mukaisesti.
En perusta naudanlihasta, sillä se jotenkin ilvoksuttaa raakana hajullaan.



   Tarkoittaako "vihreä oppi" nautojen suhteen samaa kuin kanojen "onnellinen kana", jonka munia mainostetaan erikseen?



Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 27.10.19 - klo:13:24
Hehheh, kumpi oli ennen muna vai kana?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 27.10.19 - klo:14:07

   Muna ei voi olla "onnellinen" ellei kana ole. Siis ensin kana.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 27.10.19 - klo:14:27
Hyvä, että vastasit noin yksiselitteisesti. Kysymykseesi vastasin uudella kysymyksellä, kun tällä foorumilla on niin tehty. Katsos, kun minulle nauta edustaa suurta ja kana pientä eläintä, niin niiden rajapinta on häilyvä, toisen ollessa vaikka ilmassa. Naudalla on karvat ja linnulla sulat, että nekin vielä eroavat. Ja kerta en osaa tehdä yhden asian linkkiäkään, niin suutarin on pysyttävä lestissään. :003: :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 27.10.19 - klo:14:51


 Hyvä, että vastasit noin yksiselitteisesti. Kysymykseesi vastasin uudella kysymyksellä, kun tällä foorumilla on niin tehty. Katsos, kun minulle nauta edustaa suurta ja kana pientä eläintä, niin niiden rajapinta on häilyvä, toisen ollessa vaikka ilmassa. Naudalla on karvat ja linnulla sulat, että nekin vielä eroavat. Ja kerta en osaa tehdä yhden asian linkkiäkään, niin suutarin on pysyttävä lestissään. :003: :039:



   Hyvä 1944, mitä linkkiä tarkoitat? Osaisinkohan minä auttaa?

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 27.10.19 - klo:15:58
Yleensä miten linkki täällä tehdään. Uusi lutheruskin tekaisee niitä vaikka viisi riviä kerralla.
Pidän Sinut viisaana kaverina, että voinet auttaa?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 28.10.19 - klo:05:09


  Ja kerta en osaa tehdä yhden asian linkkiäkään, niin suutarin on pysyttävä lestissään. :003: :039:



Eikö tämä ole yhden asian linkki?:

Lucienne laulaa ranskalaisen valssin, je suis pro

https://www.youtube.com/watch?v=93_pv-XWHpQ

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 28.10.19 - klo:08:18
Hyvät esimerkit pistit "papyryskaislalle" näkyviin. Alan nyt noiden innoittamana tekemään omia linkkejäni.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 28.10.19 - klo:09:19

   Mitä ihmeen "omia"?! Mitä tarkoitat?

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 28.10.19 - klo:09:42
Olen niin tyvessä, että en osaa tehdä jostakin asiasta linkkiä, että voi helposti viitata asiaan, jota pidän mielipiteeni vahvistajana.
Esim lutherialainen kirjoittaa 26.10 klo11.13 tekstinsä perään viisi liha-artikkelia.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:10:49
S-pankin kautta näkyy nykyään Prisman ja S-kaupan eriteltyjen ostoksien ja karttuvien bonusten lisäksi hiilijalanjäki yksilöitynä ruokalajeittain. Meillä on vielä alle suomalaisen keskiarvon ( joku 2000 yksikköä ) mutta vuottakin on vielä yli kaksi kuukautta jäljellä.

Lihasta näkyy syntyvän eniten vaikka kulutamme sitä entistä vähemmän, lähinnä leikkeleinä ja jauhelihana.
Onneksi on tulossa hirvenlihaa, siitä kertyy vähemmän.

Jospa kaikkialla ympäri maapallon oltaisiin kuin me suomalaiset, edes yritämme jotakin jotta maapallo pelastuisi.

Juuri näin! Näin joulun alla on hyvä muistaa, miten Prisman joulukinkuista on löydetty sairaalabakteerina tunnettua antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA-bakteereita. MRSA-bakteerit vaikeuttavat vakavasti sairaiden hoitoa, ja pahimmassa tapauksessa MRSA voi tappaa. Tehotuotettu kinkku saattaakin olla joulun pelottavin otus, sillä siitä voi tarttua antibiooteille vastustuskykyinen superbakteeri.

Siksi seitankinkku on körttiläisenkin joulun kunkku. :)

Lähteet

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/15/superbakteeri-kinkussa-kasikirjoitus

Seitankinkku - Haluatko maistaa oikeasti hyvää vegaanista seitankinkkua?  https://www.youtube.com/watch?v=dHq34oumpYY

Seitankinkku-resepti    https://www.viretampere.fi/fi/uutinen/seitankinkku/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 28.10.19 - klo:11:48
Tuon linkin juttu on vuodelta 2014. Luulen ettö nyt ollaan tarkkoina balteerien kanssa. Eikö tullilaboratorio tarkista tanskalaiset lihat ?

Olen jo muutaman vuoden ajn tilannut Wotkinin tuoresuolatun, ei pakastetun, kinkun. Itse en enää välittäisi mutta olen perheelle laittanut ja laitan vastakin kinkun ja laatikot.

Meikä-mummo yrittää tehdä minkä suinkin osaa ja voi. Ole kai kertonut että vain yhden ( 1 ) muovikassin olen tänä vuonna ostanut ostoksilleni.  Roskiakin noukin keppikävelyllä välillä, meitä on muitakin ja kadunpielet kiittää.
Aikakauslehdet kierrätetään ja roskien lajittelu on talossa esimerkillinen, jopa biojätepussit vaihdetaan paperisiin ainakin koe-ajaksi.

Sähkösaunaa lämmitetään vain kaksi kertaa kuussa, autoa tankataan kuuden viikon välein ja seuraava Helsingin matka tehdään junalla.

Näin vanhuudessa moni asia kulutuksessa tulee luonnostaan, ei väkipakolla.
Se on ikäänkuin sama asia uskon ja pelastusvarmuuden kanssa. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:12:41
Tuon linkin juttu on vuodelta 2014. Luulen ettö nyt ollaan tarkkoina balteerien kanssa. Eikö tullilaboratorio tarkista tanskalaiset lihat ?

Olen jo muutaman vuoden ajn tilannut Wotkinin tuoresuolatun, ei pakastetun, kinkun. Itse en enää välittäisi mutta olen perheelle laittanut ja laitan vastakin kinkun ja laatikot.

Ostaisitko tanskalaisen kinkun?

MRSA-bakteeri on jo levinnyt maamme sikaloihin. Työterveyslaitoksen tiedotteen 29.5.2019 mukaan "sikoja työkseen käsittelevien on suojauduttava tartunnalta. Työterveyslaitos on tehnyt ohjeet suojautumiseen Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. MRSA voi tarttua eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. MRSA on stafylokokki-bakteeri, joka on tullut vastustuskykyiseksi antibiooteille ja siksi sen leviäminen on estettävä."

Lähde

https://www.ttl.fi/sikojen-parissa-tyoskentelevien-on-suojauduttava-mrsa-tartunnalta/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 28.10.19 - klo:12:49
En enää. Olen joskus vuosia sitten ostanut ja hyvin se meni.
Toisaalta MRSAn voi saada myös sairaalareissulla kuten käni ystäväni puolisolle.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/mrsa

osa linkin tekstiä :

 Kuka voi saada MRSA:n?

MRSA voi tarttua terveydenhoitolaitoksessa. Tavallisesti tämä tapahtuu siten, että joko toisesta potilaasta tai hoitoympäristöstä hoitajan tai lääkärin käsiin on tarttunut MRSA-bakteeria, joka hoitotoimenpiteen yhteydessä tarttuu seuraavaan potilaaseen. Tämän kaltaisia tartuntoja pyritään sairaaloissa kaikin keinoin ehkäisemään. MRSA-tartunnan voi saada myös terveydenhuollon laitosten ulkopuolella ilman selvää osoitettavaa syytä. Tästä syystä sairaaloissa ei voida aina tietää, kuka potilaista kantaa MRSAta.

Joten varoako kinkkua vai sairaalaa ?   :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:14:27
Sähkösaunaa lämmitetään vain kaksi kertaa kuussa, autoa tankataan kuuden viikon välein ja seuraava Helsingin matka tehdään junalla.
Fossiilivapaa ilman CO2-päästöjä oleva aurinkosähkösopimus on helpoin arjen ilmastoteko. :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 28.10.19 - klo:14:31
Fossiilivapaa ilman CO2-päästöjä oleva aurinkosähkösopimus on helpoin arjen ilmastoteko. :)
Samoissa laitoksissahan sähkö tehdään ja yhteisissä johdoissa kuljetetaan. Missä tuollainen laitos sijaitsee?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:14:38
Joten varoako kinkkua vai sairaalaa ?   :017:
Ilmastonäkökulmasta katsottaessa kannattaa varoa kinkkua. Lihansyönnin vähentäminen auttaisi myös liikalihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien torjumisessa. :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:14:49
Samoissa laitoksissahan sähkö tehdään ja yhteisissä johdoissa kuljetetaan. Missä tuollainen laitos sijaitsee?
Kuluttajan tarvitsee vain valita oikeanlainen sähkösopimus. Sen jälkeen asiaa ei tarvitse miettiä, sillä energiayhtiö vastaa siitä, että ostettava sähkö on ilmastoystävällisesti tuotettu. Viranomaiset valvovat aurinko- ja tuulivoiman alkuperätakuita. Yhä useammat maat panostavatkin uusiutuviin energianlähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 28.10.19 - klo:15:05
Aikakauslehdet kierrätetään ja roskien lajittelu on talossa esimerkillinen, jopa biojätepussit vaihdetaan paperisiin ainakin koe-ajaksi.
Alla olevassa linkissä ohje miten teet tabloid-kokoisesta sanomalehdestä tanakan biojätepussin. :)

Biojätepussi tabloid-sanomalehdestä https://www.youtube.com/watch?v=pg1Z2zqJx7U
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 28.10.19 - klo:15:36
Mitähän vanhoissa laitoksissa tehdään, kun polttavat kivihiiltä vielä vuosia? Oikeanlainen sopimus?

Onpa helppoa kuin hiihto alamäkeen. Taidat ollakin puolueesi asettama mielipiteen muokkaaja tälle joukolle.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 28.10.19 - klo:15:44
Yleensä Methicillin-resistant Staphylococcus aureus = MRSA saadaan sairaalasta. Äidiltäni se löytyi nenäkarvoista sairaalareissulla. Sen jälkeen hänellä oli aina eristyhuone. Tautia hän ei sairastanut ikinä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 28.10.19 - klo:15:48
Alla olevassa linkissä ohje miten teet tabloid-kokoisesta sanomalehdestä tanakan biojätepussin. :)

Biojätepussi tabloid-sanomalehdestä https://www.youtube.com/watch?v=pg1Z2zqJx7U

Noinhan äitini teki jo kun olin lapsi ja minun piti viedä laskiämpärin sisältö roskiin. Voi viedä mennessään, kun ei ollut mitään takaisin tuotavaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 28.10.19 - klo:16:34
   Millä tavalla aika on toinen sitten äitimme? Ainakin ympäristön saastuminen on lisääntynyt. Toisaalta myös saastumisen haittavaikutuksia eliminoiva tekniikka on kehittynyt.
Tosin ikkunasta katsoen ilman pilluuta ei liene äidin aikoja enempää. Taitaa sittenkin olla vihervarpusten sirkutusta.
Oli miten oli. Meillä ainakin on vakaumus, että vouhottamalla ei saada mitään myönteistä aikaan.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 29.10.19 - klo:03:11
Yleensä Methicillin-resistant Staphylococcus aureus = MRSA saadaan sairaalasta. Äidiltäni se löytyi nenäkarvoista sairaalareissulla. Sen jälkeen hänellä oli aina eristyhuone. Tautia hän ei sairastanut ikinä.

Minulla kasvaa korvasta. Tehtiin huvikseen viljelyjä vaikka mistä kun opiskeluaikana jäi niitä viljelyalustoja yli tarpeen, ja saatiin lupa ne käyttää, ja käytettiin jonkun yhtä uteliaan otuksen kanssa. Olin siihen mennessä ollut sairaalassa ainoastaan nielurisaleikkauksessa, ja niissä oli rähisemässä kyllä streptokokki, olin lastenosastolla jossa ollaan tarkkoja koska on hyvin pientä väkeä joten tuntuu oudolta että olisin juuri sieltä sen vienyt korvassa kotiin, kun leikattiin nukutuksessa vielä. Pelkäsin niin riivatustim kun olinhan minä niitä verisiä kauhujuttuja kuullut kotipihalla kurahousuiästä.   Mitään tuskin vein kotiin käsikontaktissa ja sieltä korvaan kun nukuin koko ajan, päivää kauemmin kuin painon perusteella määrätyt anestesia- aineet piti vaikuttaa vielä.

 Staffaria liikkuu kyllä ja paljon terveen väestön keskuudessa eikä se sille mitään pahaa tee, sairaalassa on heikkokuntoisia leikkauspotilaita ja joskus on ollut kaikki kimpassa, syövät vastasyntyneet, kaikin tavoin immuniteetiltaan vastustuskyvyttömät  eikä se saa levitä kun kuljetaan tai kun jotain kulkeutuu teho- osastolle. Kysyin järkyttyneenä että mitäs nyt, kun säikähdinhän minä. Kaikki klinikkakurssit edessä.  No, et sinä sitä sieltä korvasta kenenkään päälle aivastele sanoi sen teoreettisen osaston pomo. Jäi kuitenkin korvien kaiveleminen taatusti väliin aikakausiksi, eikähän se nyt ole niille järin hyväksi muutenkaan.

MRSA = marsueristys on hikinen homma henkilökunnalle. Kävin konsultoimassa yhtä, ja kun oli aikaa ja se oli hänen toivelistallaan, sitten päivittäin tapaamassa, mutta kyllä niissä vetimissä tuli hiki, ja mietin kiertoa kun väkeä on enemmän ja pukutila ahdas, hoitohommia, omaisia joita tällä tosin  ei ollut, tai ei katsomaan tullut oikeastaan. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 29.10.19 - klo:07:43
MOT.- dokumentin "Metsähakkuita miljardilaskun uhalla" mukaan Suomi on tukalassa tilanteessa ja metsät, vanha kansantalouden kivijalka, tulevat ensimmäistä kertaa osaksi sitovia EU:n ilmastotavoitteita.

"Suomi on tukalassa tilanteessa. Metsät, vanha kansantalouden kivijalka, tulevat ensimmäistä kertaa osaksi sitovia EU:n ilmastotavoitteita.

Metsien roolia ilmastopäästöjen vähentäjänä pitäisi EU:ssa kasvattaa, mutta Suomessa valmistaudutaan sen sijaan hakkaamaan ennätysmäärä puuta.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Ilmaston kannalta on erittäin tärkeää Suomessa se, kuinka paljon puita hakataan.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 No mä en usko, että se tulee isosti muuttamaan sitä miksikään.

Suomi on ollut mukana vaatimassa kunnianhimoa EU:n ilmastopolitiikkaan. Sama maa on haluton ilmastotoimiin metsissä.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, Fern
 Suomi on johtavia maita ilmastonmuutoksen torjunnassa. On häpeällistä, että se antaa niin huonoa esimerkkiä siitä, miten metsien hiilinielu tulisi laskea.

Metsähakkuista voi seurata miljardilasku.

MOT: METSÄHAKKUITA MILJARDILASKUN UHALLA

Hyytiälä, Helsingin yliopiston metsäasema Keski-Suomessa Juupajoella. Hirsimökin sisältä paljastuu mittausasema. Kansainvälisen mittausyksikön käyrät piirtävät ruuduille sitä, millä on maapallon tulevaisuuden kannalta kenties eniten merkitystä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Meillä on tässä siis korkeasta mastosta mitattu todella tarkka hiilidioksidipitoisuuslukema. Tämä lukema joskus 150 vuotta sitten oli joku en muista tarkkaan, mutta 200 ja jotain. Eli se on niin paljon noussut.

Mittausaseman ympärillä levittäytyy koemetsä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Kun tästä kattelee ympärille, niin tässä näkyy tämmöistä aika tyypillistä suomalaista talousmäntymetsää.

Puiden oksiin kiinnitettyjen kammioiden avulla tutkitaan, miten metsä imee ilmakehästä hiilidioksidia.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Suunnilleen noin kerran tunnissa yks noista menee kii. Toi liukuu tohon. Ja sit kun se on kiinni, niin me mitataan sitä, että pieneneekö vai suureneeko se hiilidioksidipitoisuus. Jos se pienenee, niin se on merkki siitä, että siellä on jossakin hiilidioksidinielu. Eli noissa neulasissa.

Se on syy, miksi suomalaismetsässä piilee ratkaisu lähivuosikymmeninen ilmastotavoitteisiin.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Ilmaston kannalta on erittäin tärkeää Suomessa se, kuinka paljon puita hakataan, että jos hakkuita nostetaan, me poistetaan sitä hiiltä varastosta metsissä ja sillä on heti vaikutusta niihin hiilidioksidipitoisuuksiin ilmakehässä.

Suomalainen metsäkeskustelu vilisee väittämiä, joita tutkijat ovat yrittäneet korjata. Yksi niistä on tämä: metsää voi hakata, sillä kun se kasvaa takaisin, metsien hiilinielu palautuu ennalleen.

Timo Vesala, meteorologian professori
 Siinä ei ymmärretä sitä hiilivaraston muutosta joka siinä tehdään. Jos meillä on tilanne, jossa on vakionielu, ja sitten verrataan siihen, että me lisätään hakkuita, jolloin se nielu lähtee pienenemään. Ja vaikka niitä hakkuita vähennettäisiin, ja se hiilinielu lähtis palautumaan takaisin sinne samalle tasolle, niin meillä on silti pienennetty hiilivarastoa. Sitä varastoa ei saada takas muutamissa vuosikymmenissä.

Hiilivaraston palautuminen samalle tasolle kuin ennen hakkuita voi kestää jopa 100 vuotta. Maailman taas pitäisi olla hiilineutraali jo paljon aiemmin.

Pariisin ilmastosopimus ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti ovat asettaneet takarajan kolmenkymmenen vuoden päähän.

Viimeistään silloin metsien pitäisi imeä tasan saman verran päästöjä kuin energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä syntyy yhteensä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
 Suomessa metsillä on tosi iso rooli, rooli. Riippuen siitä, miten markkinahakkuut on vuosittain muuttunut, niin metsien hiilinielu on ollut luokkaa kolmannes tai jopa puolet meidän niin kuin vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Saman verran on sitoutunut sinne metsiin.

Viime vuosina metsien hiilinielu on kuitenkin pienentynyt. Ja metsähakkuut ovat vastaavasti kasvaneet. Viime vuonna Suomessa hakattiin jo 78 miljoonaa kuutiota metsää eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan samalla hiilinielu kutistui pienimmilleen kahteenkymmeneen vuoteen. Metsät imivät enää 21 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 Meidän pitäisi nyt pystyä meidän nettopäästöjä vähentämään 42 miljoonasta tonnista nollaan noin 15 vuodessa. On ihan selvää, että hiilinielulla tulee olemaan iso merkitys siinä miten me siihen tavoitteeseen päästään.

Suomen ilmastopolitiikkaa ohjaa viime kädessä EU. Siellä metsille ei ole tähän saakka ollut kovinkaan sitovia vaatimuksia.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 Ne on olleet toistaiseksi hyvin vaatimattomalla roolilla. Nyt niiden rooli kasvaa selvästi ja jatkossa sitten vähemmän voidaan hakata hiilineutraalisti kuin aiemmin on voitu.

Syy on uusi maankäyttöä säätelevä LULUCF-asetus, joka ilmestyy EUn ilmastopolitiikkaan niin sanotun päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin rinnalle.

Energiantuotannon, teollisuuden sekä liikkenteen ja maatalouden päästöjen lisäksi nyt aletaan mitata esimerkiksi pelloista syntyviä päästöjä - sekä metsien hiilinielua.
 Siksi Suomen ja muiden EU-maiden täytyy laskea hiilinieluille koko eli niin sanottu vertailutaso.

Tilastokeskuksen lukujen valossa laskukaava näyttää selvältä: mitä vähemmän metsää hakataan, sen suuremmaksi hiilinielu kasvaa.

Suomen laskelmassa tämä näyttää sen sijaan kääntyneen päälaelleen.

Hakkuut: yli 80 miljoonaa kuutiota, eli enemmän kuin vielä koskaan aiemmin.
 Ja hiilinielu silti paljon suurempi kuin tällä hetkellä.

Suomen ja muiden EU-maiden laatimia laskelmia arvioi EU-komission asettama asiantuntijaryhmä. Se kokoontuu Brysselissä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
 Mä toimin komission nimittämänä tällaisena riippumattomana asiantuntijana tässä asiantuntijaryhmässä. Tavallaan avustaa komissiota tässä komission omassa päätöksenteossa.

Viime keväänä ryhmä paljasti, että maiden lähettämät laskelmat eivät täytä asetuksen vaatimuksia. Myös Suomen laskelma palautettiin takaisin korjattavaksi.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
 Keskeinen asia onse, että Suomen pitää pystyä osoittamaan, että hakkuutason nousu sinne esitetylle yli 80 miljoonan kuution tasolle on perusteltavissa tän asetuksen mukaiseksi.

Suomi on koko Euroopan metsäisin maa. Se ei silti ole ainoa, jolla on ollut haasteita sitoa metsiään osaksi ilmastopolitiikkaa.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
 Metsäisimpien maiden ongelma on, että niillä on eniten hävittävää. Kaikki nämä maat ovat lisäämässä hakkuita - seuraavien 10 - 30 vuoden aikana. Sillä on kiistaton vaikutus ilmastoon.

Eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä edustava Hannah Mowat kuuluu joukkoon, joka arvioi asiantuntijaryhmässä juuri Suomen laskelmia.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
 Suomi on pahimpia syyllisiä siinä, että sen tapa laskea vertailutaso on vaikeimpia ymmärtää. LULUCF:n huippuasiantuntijat ympäri maailmaa eivät käsitä, miten Suomi on päätynyt näihin lukuihin. Koska haluamme uskoa parasta, toivomme, että Suomi tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, mutta meillä ei ole tarpeeksi tietoa että voisimme sanoa niin.

Koko metsiä säätelevä EU-asetus on ollut Suomen poliittiselle johdolle vaikea paikka alusta saakka.

Kun asetuksesta päätettiin kaksi vuotta sitten, Euroopan parlamentissa nähtiin poikkeuksellinen lobbauskampanja.

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko, kok.
 Ensinnäkin se oli paljon aktiviisempaa ja kiihkeämpää kuin oikeastaan minkään asian ympärillä aiemmin - ja täällä on paljon lobbausta. Toinen on tyypillistä, jota tapahtuu muuallakin, mutta tässä se oli ihan omassa mittaluokassa. Että kun on kyse yhdestä toimialasta eli metsänkasvatusalasta, kun kyse on yhdestä teollisuuden alasta ja yhdestä toimialasta, niin koko keskustelu paketoitiin tällaiseen suureen kansalliseen etuun.

Kampanjaa vetivät osa suomalaismepeistä, muutama metsäyhtiö sekä metsänomistajien etujärjestö MTK.

Lobbarit yrittivät vaikuttaa muun muassa siihen, että maat saisivat itse asettaa vertailutason eli hiilinielun koon.

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko, Kokoomus
 Toimittiin niin, että voitiin perustella Suomen hakkuutason nostamiseksi. Ja voi ajatella, että maailma kestää Suomen hakkuutasot, mutta ongelma on se, että kun lisätään näitä joustoja, silloin koko Euroopan politiikka tulee väljemmäksi.

Metsänomistajien etujärjestö MTK nähtiin Brysselissä uudelleen myös viime keväänä.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
 Tilanne oli aika jännittynyt, kun Suomen vertailutasoa laskettiin, koska paikalla oli MTK:n edustaja, joka oli lähetetty tarkkailijaksi. Pyysimme Suomen edustajaa selventämään joitakin kohtia, minkä hän teki. Sitten hän pyysi MTK:n edustajaa selittämään asiaa. Silloin nostin käteni ja kysyin, miksi kyseinen henkilö puolustaa Suomen kantaa, hänenhän piti olla vain tarkkailija.

Suomen edustajana asiantuntijaryhmässä istuu myös Luonnonvarakeskus eli LUKE. Toisin sanoen sama taho, joka on itse laatinut ne laskelmat, joita asiantuntijaryhmä arvioi.

Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
 LUKE on yksi asiantuntijoista, mutta samalla LUKE on ollut myös vaikuttamassa tapaan, jolla Suomen vertailutaso lasketaan.

LUKE:n laskuista on yritetty saada selkoa myös Suomessa.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 No siitä on vaikea sanoa sinällään, sinällään hirveästi, koska taustoja ei ole kerrottu, että miten, miten siihen laskelmaan on päädytty tai niitä on kerrottu varsin niukasti.

Säännöt ovat periaatteessa selvät. EU vaatii, että maiden pitää laskea, millainen hiilinielu syntyisi, jos metsiä käytettäisiin samoin kuin niin sanotulla vertailukaudella, vuosina 2000–2009.

Tuolloin metsää hakattiin Suomessa paljon vähemmän kuin nyt. Ja ne myös imivät hiilidioksidia nykyistä enemmän.

Juuri siksi tutkijat ovat ihmetelleet, miten LUKE voi päätyä laskelmissaan siihen, että hakkuiden kasvattaminen kasvattaisi myös hiilinielua.

Miten on mahdollista, että hakkuita selvästi kasvattamalla päästäisiin suurempaan hiilinieluun kuin meillä on nyt?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
 Kieltämättä tää on vaikea yhtälö. Kyllä, kiinnität ihan oikeaan asiaan huomiota niin kuin komissiokin on kiinnittänyt.

Eli onko mahdollista, että teidän laskelma on pielessä just sen osalta, että se hieman yliarvioi noita hakkuumahdollisuuksia?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
 Tässä vaiheessa en osaa ottaa kantaa, että mistä se täsmälleen johtuu, mutta kuten sanoin, niin useat maat, Suomi niitten mukana on saanut palautetta ja tämän mukaan me sitten korjaamme näitä laskelmia tai teemme uusia laskelmia.

Hieman yllättäen laskelmaa työstävät LUKE:n tutkijat täsmentävät nyt MOTlle, ettei laskelma olekaan lupaus siitä, kuinka paljon Suomessa voidaan oikeasti hakata metsää.

LUKEN tutkijoiden mukaan hakkuita ja hiilinielua voitaisiin kasvattaa yhtäaikaa vain, jos hakkuut olisivat säilyneet 2000-luvun alun matalalla tasolla.

Silloin puuston määrä metsissä olisi ehtinyt kasvaa tarpeeksi.

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
 Mutta sehän ei, niin kuin sanoit, sehän ei ole toteutunut. Eli toteutuneet hakkuut ovat olleet suurempia eli tuo pitää kyllä paikkaansa.

Mikä on se näkymä, kuinka paljon siellä voidaan hakata, jotta saataisiin vertailutaso toteutumaan?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
 Tämänhetkisen tiedon valossa en pysty tätä tarkasti arvioimaan. Ei siitä ole esitetty laskelmiakaan.

Hakkuumääristä keskusteltiin julkisuudessa kiivaasti viime keväänä. LUKEn esittämiä laskelmia on tulkittu lupauksena, että Suomessa saisi hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää, ilmastotavoitteista huolimatta.

100% Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
 No minun tulkintani on, että se ei ole lupaus.

Miksi ette ole korjanneet julkisuudessa tätä asiaa?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus
 Tämän projektionhan pitää ollakin projektio eikä sen pidä tuottaa ennustetta niistä toteutuvista hakkuista.

LUKE on valtion tutkimuslaitos, jota ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriöstä löytyykin selvä näkemys siihen, tuleeko EU:n ilmastopolitiikka eli vaatimukset hiilinielusta vaikuttamaan metsien käyttöön Suomessa.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 No mä en usko, että se tulee isosti muuttamaan sitä miksikään, vaan tuo nykyisen kaltainen määrä, noin 80 miljoonaa kuutiota, mikä tuo tällä hetkellä metsästrategiankin osalta me olemme sen määritelleet itsellemme, niin kyllä se tulee olemaan sitä suuruusluokkaa.

Yli 80 miljoonan kuution hakkuisiin nojaa myös metsäteollisuus, ja esimerkiksi Metsä Groupin uudet tehdassuunnitelmat.

Pelkästään Kemiin kaavailtu sellutehdas ja Raumalle suunniteltu saha lisäisivät puunkäyttöä useilla miljoonilla kuutioilla.

Juha Mäntylä, metsäjohtaja, Metsä Group
 Tällä hetkellä näyttää siltä, että siinä vaiheessa kun meidän hankkeet mahdollisesti sitte puuta täysillä käyttäisivät niin meillä on kyllä potentiaalia hyvinkin sen mikä meillä olisi se lisäys.

Metsä Groupin hankkeiden lisäksi Suomeen suunnitellaan neljää muutakin sellutehdasta.

Biotalous oli edellisen hallituksen kärkihanke. Se on on saatu näyttämään ilmastoteolta.

Puupolttoaineet ovat nousseet maan käytetyimmäksi energianlähteeksi kivihiilen ohi. Sellulla, kartongilla ja paperilla on korvattu esimerkiksi muovia.

Biotalouden edistäminen on kirjattu myös hakkuulaskelmia laativan LUKEn tehtäviin - ja johtokunnan puheenjohtajana istuu Metsä Groupin puunhankinnasta vastaava Juha Mäntylä.

Voisi kuvitella, että tällä puheenjohtajalla olisi intressi lisätä hakkuita Suomessa?

 Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 Jos siellä on jotakin sellaisia intressejä, jotka eivät palvele sitä riippumatonta tutkimusta, se ei ole asianmukaista, mutta sellaista ei ole.

Kriittinen keskustelu biotalouden ilmastovaikutuksista alkoi Suomessa muutama vuosi sitten.

Silloin joukko tutkijoita ja professoreita laati päättäjille avoimen kirjeen, jossa todettiin, että Suomen suunnitelma lisätä metsienkäyttöä vaarantaa lähivuosien ilmastotavoitteet.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
 Tää puumateriaalin käyttö on tällä hetkellä sellaista, että kaadetuissa puissa oleva hiili niin siitä 80 % on takasin ilmakehässä viisi vuotta hakkuiden jälkeen keskimäärin. Eli nää hakkuut ei tän seurauksena todellakaan oo mikään ilmastoteko.

Valtaosa puusta kaadetaan sellun, kartongin ja paperin vuoksi. Selluksi menevän kuitupuun osuus kaikesta metsäteollisuuden kaatamasta puusta on kasvanut koko 2000-luvun.

Samalla sahateollisuuteen menevän tukkipuun osuus on vähentynyt.

Puurakentamiseen käytettävä sahatavara sitoisi hiiltä kymmeniä vuosia toisin kuin esimerkiksi kartonki ja paperi.

Mutta sen osuus oli kaikesta kaadetusta puusta viime vuonna vain viidennes.

Edellinen hallitus nimitti Ilmastopaneelin, jonka on painottanut, että hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinielua ilmastonmuutoksen kannalta juuri ratkaisevalla hetkellä.

Tutkijoista koostuva paneeli tarkoituksena on edistää vuoropuhelua tieteen ja poliittisten päättäjien välillä.

Miten päättäjät on reagoineet näihin ulostuloihin?

Timo Vesala, Ilmastopaneelin jäsen 2014-2015
 Ristiriitaisesti ja siellä näkyy myös sitten aika tämmönen puolekantasidonnaisuus. Ja nyt me puhutaan kuitenkin asiasta, jolla ei pitäis olla mitään tekemistä puoluekannan kanssa vaan tää on ihan puhdasta hiilenkiertotiedettä.

Ilmastopaneeli on tuonut useaan otteeseen esille sen, että nämä nämä biotaloustavoitteet eli tämä tilanne mitä kuvasit ei sovi yhteen ilmastotavoitteiden kanssa?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 No kyllä meidän suurin ilmasto-ongelma on fossiiliset raaka-aineet. Ne tuottaa 80, noin 80 prosenttia kaikista meidän ilmastopäästöistämme. Kyllä keskeistä on niihin vaikuttaminen ja tuon määrän alentaminen.

Miten suuressa roolissa näet, että metsät ovat tässä meidän päästövähennystavoitteessamme?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 Iso rooli. Totta kai se on iso rooli sekä siellä nielupäässä että siellä kestävän käytön päässä.

Eikö tämä tarkoita sitä, että fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan pitää mennä myös sinne nielujen kasvattamisen puolelle?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 No meidän pitää tehdä kaikkia yhtä aikaa. Se on selvää, että me ollaan sellaisten asioiden edessä, että me ei voida katsoa yksisilmäisesti.

Miten me voimme tehdä sitä toista puolta eli nielun kasvattamista yhtä aikaa, jos kasvatamme hakkuita kuvaamallasi tavalla yli 80 miljoonaan kuutioon?

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, kesk.
 No muistutan uudelleen, että meillä kasvaa metsät yli, reilusti yli 100 miljoonaa kuutiota elikkä sitä nieluhyvää tulee kaiken aikaa lisää.

Ministerin arvio metsänkasvusta on oikea: viime vuonna metsät kasvoivat 107 miljoonaa kuutiota, eli selvästi enemmän kuin niitä hakattiin, ja sen myös ennustetaan kiihtyvän.

Siitä huolimatta hakkuut leikkasivat metsien hiilinielua lähes kolmanneksella pelkästään viime vuonna.

Fossiilisten polttoaineiden päästöjä pitää vähentää niin lyhyen ajan kuluessa, että hiiltä on samalla myös poistettava ilmakehästä. Siihen pystyvät toistaiseksi vain metsät.

Biotalous on ehtinyt vaikuttaa myös metsäntutkimukseen.

Kun Helsingin yliopistolla alkusyksystä laadittiin uutta strategiaa, joukko tutkijoita ja professoreita havahtui siihen, että siitä löytyi tuttua sanastoa.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan strategiassa on mukana tää biotaloustermistö ja tää minun mielestä myös tää poliittinen agenda. Ja tää on varsin harmillista koska siitä varmaan monille tutkijoille seuraa se, että tätä biotalousagendaa tätä poliittista agendaa ei oo kovin soveliasta täällä
 kritisoida.

Metsäekonomian professori Olli Tahvonen julkaisi vuodenvaihteessa yliopiston verkkosivulla kannanoton, jossa hän kritisoi LUKE:n laskelmia. Kun LUKE teki korjauksia, Tahvonen löysi uuden virheen.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
 Otin yhteyttä sitten tiedekunnan tiedotukseen, että voisinko laatia sitten kommentin myös näistä uusista laskelmista ja vastaus oli, että tämmösiä kommentteja ei enään julkaista tiedekun tiedekunnan sivuilla koska Maa- ja metsätalousministeriöstä oli oli soitettu tuohtuneena tän mun aikaisemman kommentin johdosta. Eli tämä tota julkaisukanava on nyt sitten ei oo enää käytössä.

Yliopisto vahvistaa puhelun MOT:lle, mutta soittaja maa- ja metsätalousministeriössä ei selviä. Teksti julkaistiin myöhemmin yliopiston verkkosivuilla.

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio tutki aiemmin metsänkäytön ja bioenergian ilmastovaikutuksia toisessa ministeriön alaisessa tutkimuslaitoksessa, VTT:ssä.

Hänet ja kaksi muuta saman alan tutkijaa irtisanottiin yt:iden yhteydessä.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 No kyllä sen kaltaista viestiä olen saanut kuulla, että ne tutkimukset koettiin haitalliseksi Suomen edunvalvonnan kannalta, mutta virallinen syy, mitä organisaatio kertoi, oli se, että ei haluttu enää rahoittaa bioenergian ilmastonvaikutustutkimusta.

VTT:n mukaan tutkimus lopetettiin, koska sen painopistettä haluttiin muuttaa.

Meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesala taas kuului hallituksen nimittämään Ilmastopaneeliin, kunnes jatkokautta ei enää tullut.

Uuteen paneeliin nimitettiin muun muassa - LUKEn nykyinen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Onko Suomen biotalous kestävällä pohjalla, jos ajattelee ilmastotavoitteita, vaikkapa tuota vertailutasoa?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
 Kyllä me tällä tasolla voimme jatkaa, mikäli me investoimme todellakin tähän metsäluonnonvaraan ja pidämme huolta, että se säilyy terveenä ja tuottavana tulevaisuudessakin. Määräänsä enempää Suomen metsistä ei voi puuta ottaa taikka hakata.

Mikä on se määräänsä enempää tällä hetkellä sun mielestä, mikä on yläraja?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
 Mä en halua siihen nyt ottaa kantaa.

Miksi?

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnovarakeskus
 Mä en pysty. Se riippuu niin monista tekijöistä ja eri päätöksentekijän näistä tavoitteiden painotuksista.

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio on laskenut, mitä tarkoittaisi, jos Suomen metsien pitäisi imeä LUKEn laskelmien mukainen määrä hiilidioksidia.

Sampo Soimakallio, ryhmänjohtaja, Suomen ympäristökeskus
 Oma arvioni on se, että tollaisen 38 miljoonan tonnin nieluun päästäisiin vajaan 70 miljoonan kuution hakkuilla.

Miljoonan kuution hakkuut vastaavat tutkijoiden mukaan noin puolentoista miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 Jos me hakattais 81–82 miljoonaa kuutiota, niin meidän metsien hiilinielu olisi noin 15–16 miljoonaa tonnia.

Päätöksentekijän painotuksessa ei kuitenkaan näytä olevan epäselvää.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeriö, kesk.
 Tämähän ei rajoita metsien käyttöä, vaan se rajoittaa ainoastaan sen, että jos tän vertailutason ylitse mennään, niin sitten siitä aiheutuu taloudellisia kustannuksia.

EU-asetus on sitova. Se tarkoittaa, että jos puuta hakataan liikaa suhteessa nyt päätettävään hiilinieluun, Suomi joutuu kompensoimaan ylityksen.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 Silloin äkkiä siinä on sen kaltainen tilanne, että --- ylläpitämällä tätä meidän nykyistä hakkuutasoa tai mahdollisesti kasvattamalla sitä yli 80 miljoonaan kuutioon, niin meille voi tulla useiden miljoonien hiilidioksiditonnien kompensointivelvollisuus.

Vaihtoehtoja kompensoimiseen on käytännössä kaksi: tehdä lisää päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä, tai ostaa lisää metsänielua muilta EU-mailta.

Yksi arvio hintalapusta löytyy maa- ja metsätalousvaliokunnan muistiosta, joka on osittain salainen.

Siellä on laskettu, kuinka paljon maksaisi, jos Suomi joutuisi hyvittämään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin ylityksen.

Lisää päästövähennyksiä liikenteessä ja maataloudessa maksaisi 1,5 miljardia euroa. Tai nieluyksiköt muilta mailta: 100 miljoonaa euroa.

Liikenteessä ja maataloudessa päästöjen vähentäminen on tutkijoiden mukaan paitsi kallista, myös vaikeaa.

Toinen keino, maiden välinen nielukauppa on vielä epävarmempi vaihtoehto.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus
 Me ei tiedetä, että kuinka paljon näitä yksiköitä on kaupan ja mihin hintaan niitä on kaupan.

Soimakallion mukaan hinta olisi todennäköisesti lähellä liikenteen päästövähennysten hintaa. Silloin lasku nousisi jälleen miljardiluokkaan.

Hiilinielua aletaan mitata kahden vuoden päästä. Niin lyhyessä ajassa yksi keino on yli muiden.

Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
 Jos hakkuita rajoitettaisiin, niin silloin metsien hiilinielu voimistuisi,-- Tavallaan tää on, varsinkin näin lyhyessä aikajänteessä, kaikkein keskeisimmin tähän vaikuttava tekijä.

LUKE julkaisee uudet, korjatut laskelmansa metsien hiilinielusta lähiviikkoina. Silloin nähdään, onko niitä korjattu pienentämällä hakkuumäärää - vai kenties pienentämällä hiilinielua.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
 Metsäteollisuus on ehdottomasti ollu --- yks keskeisimpiä poliittisia voimia Suomessa ja tästä on muun muassa seurannu, että metsäteollisuuden etu usein yhdistetty kansantalouden etuun ja jopa isänmaallisuuteen.

Olli Tahvonen, metsäekonomian professori, Helsingin yliopisto
 Minun mielestä Suomi on julistautunu ilmastomuutoksen torjunnan mallimaaksi, mutta kuitenkin sillä ehdolla, että tää ei koske metsiä.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Tuolla on meidän ensimmäinen mittauspaikka 70-luvulta, tosin mä olin itse silloin vielä alakoulussa.

Timo Vesala, meteorologian akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
 Ottaa päähän se, että asiat jotka on tieteellisiä tosiasioita niin sitten ne verhotaan politiikkaan ja tehdään jotain päätöksiä eikä suoraan sanota sitä, että itse asiassa ei tää ilmastoteko ollutkaan, kun päätettiin näin, mutta sori, meillä oli sitten muut asiat jotka oli tärkeempiä."

MOT.- dokumentti on katsottavissa alla olevassa linkissä:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/28/metsahakkuita-miljardilaskun-uhalla-kasikirjoitus


Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 29.10.19 - klo:08:45
Mitä mieltä Luterilainen itse olet? Pitääkö yksityisten metsänomistajien panna ns pillit pussiin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 29.10.19 - klo:10:18
Taidat ollakin puolueesi asettama mielipiteen muokkaaja tälle joukolle.
En ole minkään puolueen jäsen keskustellen vain ketjun teemasta. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 29.10.19 - klo:10:21
Vaihtoehtoja lienee muitakin kuin metsiä köyhdyttävä tehohoito ja 'pillit pussiin' -luovuttaminen. Eiköhän tietoakin saa, jos etsii.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 29.10.19 - klo:11:01
Vaihtoehtoja lienee muitakin kuin metsiä köyhdyttävä tehohoito ja 'pillit pussiin' -luovuttaminen. Eiköhän tietoakin saa, jos etsii.
Tulee mieleen muinainen maailman viisaimpien Rooman klubi, joka määritteli kasvun rajat ja että öljy loppuu 1990 luvulla. Viisaus loppui ennen öljyä ja se teki minusta skeptisen. Siksi suhtaudun jopa kyynisesti kaikkiin maailamlopun profeettoihi. Se ei tarkoita, että halveksisin luonnonsuojelua ym.


Tulee myös mieleen kuinka vihreät vouhkasivat ydinvoimaa vastaa ja nyt on mieli toinen.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 29.10.19 - klo:11:55
Juuri noin! Ideanikkareiden kelkassa hengästyttää. Pillit pussiin-termiä ei voi käyttää, koska omistus pitää järkevällä tavalla voida siirtää toiselle.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 29.10.19 - klo:13:19
Juuri noin! Ideanikkareiden kelkassa hengästyttää. Pillit pussiin-termiä ei voi käyttää, koska omistus pitää järkevällä tavalla voida siirtää toiselle.
Ideanikkarit saavatkin mielestäni jäädä omaan arvoonsa höpinöineen, mutta maamme on osana EU:ta sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Pääministeri Rinteen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi.

Lähde

https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 29.10.19 - klo:13:35
Siksi suhtaudun jopa kyynisesti kaikkiin maailamlopun profeettoihi.
Maailmanloppu tulee noin 900 miljoonan vuoden kuluttua.

"Aurinko syntyi noin 4,7 miljardia vuotta sitten ja se kestää vielä noin viisi miljardia vuotta. Sitä ennen Aurinko kuumenee ja noin 900 miljoonan vuoden kuluttua maan keskilämpötila on liian kuuma nykyiselle elämälle. Hiilidioksidin ja metaanin lisääntyminen ilmakehässä voi tehdä elämän sietämättömäksi jo sitä ennen. Viiden miljoonan vuoden kuluttua Aurinko nielaisee sisäplaneetat Merkuriuksen ja Venuksen ja Maan pinta sulaa."

Lähde  https://www.ursa.fi/yhd/uranus/Aurinkokunta/Aurinko/Aurinko.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 30.10.19 - klo:01:36
Kiitos joka tapauksessa luterilaiselle sillä tuon tekstin kirjoittamisessa oli takuulla iso työ.  Siitä voi. kukin lähteä kehittelemään ajatuksiaan aivan omaan suuntaansa. Mikäli kommentoi jonkin puolueen agendaa, sen voi varmasti mainita, tai voi kommentoida mikäli sen hyvin tuntee ja sitten kertoa oman näkemyksensä.

Minulla on tuttavia, jotka ehdottomasti kieltävät koko ilmaston lämpenemisen.  Sitten niitä, jotka ovat sitä mieltä ettei ihmisellä ole siihen osaa ei arpaa.  Jääkausikin tuli ja  niin edelleen.

Mietin tässä, etten jaksa rähjätä siitä mitä tuli tehtyä, mutta mitä ilmeisimmin me voimme vaikuttaa tulevaisuuden ilmastoon.

Siitä voimme riidellä, hyödyttääkö se, vai jätettäisiinkö hiilidioksidin ja metaanin ja muiden selvästi ilmastoon ja sitä kautta säähän ja maapallon elinolosuhteisiin vaikuttavien kaasujen mittaaminen ja asian tutkiminen vaikka kokonaan.

Siis unohdetaan nielut ja metsät ja tehdään vaikka brexitit ellei täällä saa edes puitansa kaataa. Ei se tutkimuskaan ole ilmaista, nimittäin. Sitä en ihan käsitä, miksi mitata mitään jos tuloksia täytyy vimmatusti vääristellä.

Tai otetaan asia mietinnän alle.

........................

60-lukukeskustelut isän kanssa, milloin hän vielä jaksaa, ovat tehneet minusta hyvin rikkaan, sillä näinä viimeisinä aikoinaan ennen sulkeutunut ihminen on muuttunut avomieliseksi ja minulla on isä aivan toisin kuin koskaan ennen. Tiedän äitini kertomasta, että se perhe eli äärimmäisessä köyhyydessä, ja kun valitin kaipaavani sitä elintasoa joka meillä oli 60-luvulla kun saisin sen elämisen tason takaisin, isä sanoi, voi niin!

Talvet. Puhelimen, joka oli siksi että vanhemmat tarvitsivat työssä eli meille piti voida soittaa. Ei mitään, että soitettaisiin kaverille luvatta. Jos halusin seuraa menin hakemaan. Ei autoa. Ei kouluruokaa, eväät, kansiksessa oli. Ei ulkomaanmatkoja.

Mutta rauhallisempi elämisen tempo, säännöllisyys, jonka sisällä itse elämä lopulta kukoisti ja säilytti monimuotoisuutensa ja yllätti joka aamu, kuin tankaruno, joka ei toistu samana vaikka vaikuttaa kaavaan pakotetulta.

Elämä, sitä ei voi peruuttaa. Oikeastaan me ajattelimme, ettei elintason lasku vielä aikoihin tekisi ainakaan meistä onnettomia ja tyytymättömiä. Arvelen ettemme voi saada kaikkea, jatkuvaa kasvua ja aina vain vauraampia sukupolvia sillä ekosysteemin kantokyky tulee väistämättä vastaan.

Jos olemme realisteja, olemme ilman muuta pahan edessä. Metsien hakkuita  täytyy jarruttaa, sen seurauksia arvioida sillä tiedetäänhän jo, että kaadetun puun jatkokäsittelyllä on merkitystä. Mietin ettei tässä kai nyt tarvitse puuhun kiivetä paniikki päällä vaan kaiketi katsella, kuinka edetään.  Selluksi keitetty haaskaa sidotun hiilidioksidin sen tien, puurakentamisen käytetty sahatavara säilyttää ainakin sen menetetyn puun jo sitomaan hiilidioksidin. Toisaalta tahtoisin tietää  missä määrin se kartonki joka korvaa muovin, on arvokas itsessään.

Muistathan minä miten turpeesta intoiltiin, siitä piti tulla jotain öljyn veroista vähintään lämmitykseen. No niin, silloin ei tiedetty niin paljon jos mitään koko ilmastosta. Katselin jonkin ajankohtaisjutun, turpeen tilalle kelpaa rahkasammal, se uusiutuu, eli suolta saatiin sentään jotain.

............................

 Isälle sanoin pikku varauksen. Jos kaikilla olis niin hyvin kuin meillä. Eli viemäri ja vesijohto ja keskuslämmitys. Oltais kaikki keskiluokkaa.... Ja opparissa syötäis omia eväitä ja......  vaatteet nyt olis ne hiihtarit ja anorakki.

Ensilumen aika. Ei se vielä jäänyt maahan, mutta se satoi rannikolla pyhäinpäivänä. Ihan joka pyhäinpäivä. Olis kauppahalli. Mentäis salaa yöllä purkaan se Halosen tavaratalohirvitys ja.... paljon muuta. Puuta kouluiskuun rakennettaisiin... pysyvästi. Ihan pikkusen vaan.




Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 30.10.19 - klo:09:39
Sen korjaan minkä IPad näköjään tärvää ihan itte. Ei sahatavaraa kouluiskuun tarvita, miten ihmeessä puurakentaminen saattaa edes muuttua kouluiskuksi?  Siis en tajuu. Mutta sitä tarkoitan. Puurakentamista.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 30.10.19 - klo:11:19
Siis unohdetaan nielut ja metsät ja tehdään vaikka brexitit ellei täällä saa edes puitansa kaataa. Ei se tutkimuskaan ole ilmaista, nimittäin. Sitä en ihan käsitä, miksi mitata mitään jos tuloksia täytyy vimmatusti vääristellä.

Tai otetaan asia mietinnän alle.

Kun mietitään oikein tosissaan, niin Suomi on johtavia maita ilmastonmuutoksen torjunnassa, kunhan se ei koske maamme metsiä?  :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 30.10.19 - klo:14:03
Ilmastonmuutosta ajatellen metsä on parasta mitä meillä on.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 30.10.19 - klo:15:02
Kun mietitään oikein tosissaan, niin Suomi on johtavia maita ilmastonmuutoksen torjunnassa, kunhan se ei koske maamme metsiä?  :017:

Ja 1944: ilmastonmuutosta ajatellen metsä on parasta mitä meillä on. Olisin poiminut sen kanssa jos olisin osannut.

Samaa täällä ihmettelen, kuin luterilainen ja vaikuttaa olevan kuten 1944 toteaa. Metsää se on korpikin ja suo.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 30.10.19 - klo:15:38
Ilmastonmuutosta ajatellen metsä on parasta mitä meillä on.
Juuri näin! Mutta Suomi on osa EU:ta, jolloin maamme ilmastopolitiikkaa ohjaa EU, ja EU-asetus metsiemme käyttöön hiilinieluina on sitova. Jos puuta hakataan liikaa suhteessa EU:ssa asetettuun hiilinieluun, niin Suomi joutuu kompensoimaan ylityksen. Metsien hakuista seuraakin sitten kompensaatioina miljardilasku.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 30.10.19 - klo:15:47
 
Lukija HS:ssa: Pihvi ravintolassa jäi syömättä, kun naapuri­pöydästä haukuttiin eläinten­tappajaksi ja ilmaston­tuhoajaksi
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 30.10.19 - klo:15:48
Tuommosen linkin sain tehdyksi. Ruokailijafasisteja siis on aina silloin tällöin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 31.10.19 - klo:10:29
Minulla on tuttavia, jotka ehdottomasti kieltävät koko ilmaston lämpenemisen.  Sitten niitä, jotka ovat sitä mieltä ettei ihmisellä ole siihen osaa ei arpaa.
Ilmaston lämpeneminen alkoi teollisesta vallankumouksesta skotlantilaisen matemaatikon ja insinöörin James Wattin patentoidessa vuonna 1784 hiilellä käyvän koneensa luoden pohjan teolliselle tuotannolle. Ruotsalainen fyysikko ja kemisti Svante Arrhenius julkaisi vuonna 1896 ensimmäisen tutkimuksen, missä ennustetaan ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen johtavan ilmaston lämpenemiseen. Tosin ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Jean Fourier oli havainnut saman ilmiön jo vuonna 1827.

Lähteet

https://fi.thpanorama.com/articles/historia/james-watt-biografa-inventos-y-aportes.html

https://www.bbvaopenmind.com/en/science/leading-figures/svante-arrhenius-the-man-who-foresaw-climate-change/

https://www.irishtimes.com/news/science/how-joseph-fourier-discovered-the-greenhouse-effect-1.3824189
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:15:39
Ja minun näkemykseni ja lukemukseni mukaan koska me sen aiheutamme, sopisi hyvin, että me myös pelastaisimme mitä pelastettavissa on.  Ehkä ei enää päästä millään nieluilla alle kahden asteen lämpenemisen, mutta siihen olisi pysäytettävä. Jos joku osaa kertoa parempia uutisia kuin tuon kaksi astetta, olen hyväntuulinen loppuelämäni ja koko viikon ajan vain onnellinen, hyvin suuresti ja syvästi.

Tuo me yhdessä - ajattelu on niin syvästi jostain juurtunut, etten osaa enempää enää. Meidän tulee tämä jokaisen osaltamme yrittää tehdä. Nyt olen ensimmäisen kerran hyvilläni siitä, ettei minulla koskaan ollut autoa.

Autot kuuluvat teille, mutta miksi niitä on joka kadunääri tukkeissa?  Hyviä kalliita merkkejä, kyydissä mies ja attaseasalkku? Minä katsoin, en lukenut tätä mistään. En nähnyt missään äitiä joka vie lapsilaumaansa harrastuksiin tai ihan vain päiväkodista kotiin. Bussissa on perinteisesti iso joukko näitä ns autonkäyttäjiä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 01.11.19 - klo:15:43
Ja minä olen lukenut lehdestä, että lihaa syövää henkilöä on ivattu julkisesti.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:15:49
Ja minä olen lukenut lehdestä, että lihaa syövää henkilöä on ivattu julkisesti.


Ja minä, että siitä saattaa saada peräti syytteen yllytyksestä kansanryhmää kohtaan. Meidän kannattaisi varmaan joskus vaihtaa lehtiä.

Mutta oli lisääminen että minä olen tätä ajatellut siitä kun muistan, ja nyt taisi vanhan muisti korjautua, sillä en edes osaa sanoa mistä minä tämän kanssa olen jotenkin kuin tuttu. Tästä tuli ensimmäiset dokkarit 1989.  Ne löytyivät kun selasin nähdäkseni joitain hyvin vanhoja dokkareita. En niitä etsinyt, mutta katsoin kun löytyivät ihan silmille tulivat siis suorastaan. Me vastaamme tästä kerran Jumalalle ja sen takia minä otan tämän aika henkilöönkäyvästi, olkoon että ajattelen lapsia. Minulta kysytään tämmöisiä asioita, tuskin mitään homoseksiin suhtautumista.

Areenaa olin penkomassa, kun haeskelen 1970- lukua. Kai sekin vielä löytyy.  Jokainen löytää.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 01.11.19 - klo:17:48
Testosteronitasommme on laskenut huolettavasti viime vuosina samaa tahtia kasvissyönnin etenemisen kanssa. Ajaudummeko sukupuuttoon vagaaniemme kanssa?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 01.11.19 - klo:18:15
Alammeko myös, me miehet puhua kimeällä äänellä ja rintakarvammekin kaljuuntuvat pois.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 01.11.19 - klo:18:39
Alammeko myös, me miehet puhua kimeällä äänellä ja rintakarvammekin kaljuuntuvat pois.

Tämä on pelkomme veli sopraano.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 01.11.19 - klo:19:40
Hehheh, pistit ylävitosen.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:21:29
Hehheh, pistit ylävitosen.

Ehkä, tai sitte en tai heitit sen kommenttiin joka ei tule näkyville. Ainut ikävä juttu vaikuttaa pahasti olevan, että realiteeteille on huono tehdä väkivaltaa.  On kurja juttu että ilmaston ylilämpeneminen ei ole vapaasti valinnainen kuin oppiaine koulussa tai pihvi lautasella, auto tai ei autoa, ruokahävikki tai hallitumpi ostaminen jotta sitä ei tule, ravintolassa tai hotelliaamiaisella lautanen tyhjäksi, varsinkin jossain noutopöytärymyissä, shoppailun ja muun kuin kierrätysvaatteen tilalle ajatus vaikka siihen, tuleeko jouluna lunta.

 :002:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:21:31
Tämä on pelkomme veli sopraano.

No mutta. Tänne meni yläfemma, ja nyt, te kuoroni naiset! Huomio nuottiin.  :003: :003:  Olen syntynyt basso sielussani sillä vihasin kälkättäviä naisia harkoissa yli kaiken kuviteltavissa olevan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:21:36
Testosteronitasommme on laskenut huolettavasti viime vuosina samaa tahtia kasvissyönnin etenemisen kanssa. Ajaudummeko sukupuuttoon vagaaniemme kanssa?

Kyl, kyl näin aivan varmasti tulee tapahtumaan, sillä kasvissyöntiä suoranaisesti veganismia harjoittaa uhattuna uhanalainen naissalaseura find your secred eggs.  :003:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 01.11.19 - klo:22:01
Näin aika on muuttunut Lady Leena, mutta eletään muitten kiusalla omalla tavallamme. Muutama vuosi sitten opetin poja tyttärelle hänen ihmetellessä karvoja yläkropassani, että minustahan meinattiin apinaa, mutta karvat loppuivat vähän kesken ja häntä kasvoi väärälle puolelle.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 01.11.19 - klo:22:15
Näin aika on muuttunut Lady Leena, mutta eletään muitten kiusalla omalla tavallamme. Muutama vuosi sitten opetin poja tyttärelle hänen ihmetellessä karvoja yläkropassani, että minustahan meinattiin apinaa, mutta karvat loppuivat vähän kesken ja häntä kasvoi väärälle puolelle.

Kuule, se on jo jaeltu nettiin eli odota vain, odota, kohta ovellasi pörrää ainakin lauma  Kevätpörriäisen toimittajia.  Voin olla lady jos se jotenkin helpottaa   :003:  vaikka emme koskaan perineet siihen oikeuttavaa aatelisnimeä emmekä koskaan, edes mummunajan muistoissa, olleet aivan niin fiinejä. Saattoivat ne parit sodat himmentää kaikkinaista lavasäteilyä kun vielä piti ruokkia kymmenhenkinen perhe. Siksi ja vain siksi on jäänyt ritarikunnan komentajamerkki tammenlehvin saamati.

Loputon joustavuus jne ja ne lukemattomat huoneet ja kun sinun pitää kuitenkin minua sietää, niin jos se käy helpommalla noin niin, kyllä, mutta DTP eli don’n tell papa.  :003:
(DTM: ssa käy minulla nin huono flaksi, en syytä ymmärrä, mutta miehet on hyvää laatuluokkaa, eivät vain minua huomaa. )
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 02.11.19 - klo:07:17
Lady on englantia ja ymmärrykseni mukaan merkitsee rouvaa. Palvellessani B&H:ssa kaikkia maalaismummojakin ladyteltiin. Ei se tuntunut erikoiselta.
Vitsintapaisen lanseerasin nyt toisen kerran, apinajutun siis. Edellellisellä kerralla taisit pitää kirjoittelussasi taukoa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Pena - 02.11.19 - klo:07:50
https://www.youtube.com/watch?v=zn1V4EczIGQ
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 02.11.19 - klo:18:44
Ja minun näkemykseni ja lukemukseni mukaan koska me sen aiheutamme, sopisi hyvin, että me myös pelastaisimme mitä pelastettavissa on.  Ehkä ei enää päästä millään nieluilla alle kahden asteen lämpenemisen, mutta siihen olisi pysäytettävä. Jos joku osaa kertoa parempia uutisia kuin tuon kaksi astetta, olen hyväntuulinen loppuelämäni ja koko viikon ajan vain onnellinen, hyvin suuresti ja syvästi.

Tuo me yhdessä - ajattelu on niin syvästi jostain juurtunut, etten osaa enempää enää. Meidän tulee tämä jokaisen osaltamme yrittää tehdä. Nyt olen ensimmäisen kerran hyvilläni siitä, ettei minulla koskaan ollut autoa.

Autot kuuluvat teille, mutta miksi niitä on joka kadunääri tukkeissa?  Hyviä kalliita merkkejä, kyydissä mies ja attaseasalkku? Minä katsoin, en lukenut tätä mistään. En nähnyt missään äitiä joka vie lapsilaumaansa harrastuksiin tai ihan vain päiväkodista kotiin. Bussissa on perinteisesti iso joukko näitä ns autonkäyttäjiä.
Juuri näin! Tuolla aikaisemmin tässä ketjussa Penakin sanoi, miten "Hidastaminenkin kannattaa. 'Itseään ruokkivan mekanismin' ruokkiminen ei."

Lähde

http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=5016.60
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: PekkaV - 02.11.19 - klo:19:00

   Yrittänyttä ei laiteta.

Parempi katsoa kuin katua.

Hyvin uskallettu on puoliksi voitettu.

Ahkeruus kovan onnen voittaa.

Ei hullulla huolta ole.

Ei hätä ole tämän näköinen.

Ei ketulta keinot lopu.

Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, neuvokasta syrjään sysätä.

Ei hätä ole tämän näköinen.

Ei ketulta keinot lopu.


https://www.siuro.info/vapaa-sana/762-suomen-kansan-sananlaskuja-

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: luterilainen - 02.11.19 - klo:19:07
Tässä ketjussa käynnistynyt keskustelu ilmastonmuutoksesta velloo monella eri tasolla, ja on täysin selvää, miten ihminen omilla toimenpiteillään on tuhoamassa maapalloa, ja samalla itsensä. Jos kysymme, mikä on syntiä, niin tässä on oivallinen esimerkki. Lihankulutuksesta käytävä debatti tässä ketjussa jakaa mielipiteitä eri suuntiin, ja näyttäisi siltä, miten joidenkin mielestä asiasta keskusteleminenkin on turhaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 03.11.19 - klo:08:24
Lady on englantia ja ymmärrykseni mukaan merkitsee rouvaa. Palvellessani B&H:ssa kaikkia maalaismummojakin ladyteltiin. Ei se tuntunut erikoiselta.
Vitsintapaisen lanseerasin nyt toisen kerran, apinajutun siis. Edellellisellä kerralla taisit pitää kirjoittelussasi taukoa.

Niinpä, ja saa minua rouvitella, minähän jo totesin, suomeksi ihan tai ladytella, jos se on sitä viinimpää vinkelskaa :003:.  Johan minä sen sinulle lupasin, kun sinun kumminkin täytyy minua sietää. Pitääkö meitin muitten vatsavuoroon sirittää sinua?  :003:  kohtelias pitää aina olla ja sitähän me jos kuka. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: 1944 - 03.11.19 - klo:08:35
Sietämisessäsi ei ole ongelmia, ei todellakaan nyt enää. Enkä ole ikäkulu mokkeri, koska olen koiras vielä  :003:. Sitäpaitsi minulle mokkeri meriteeraa enemmän jalkaväkisoturia kuin viestiaselajin esiupseeria. Totean heti, että näitä finessejä et voi ladyn kokemuksella ymmärtää, että en suinkaan ilvettä kustannuksellasi pidä.
Lisään vielä tähän loppuun, että ei tarvitse siritellä. Olen tasavaltalaisen maaseutumenon kannattaja.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 03.11.19 - klo:08:48
Sietämisessäsi ei ole ongelmia, ei todellakaan nyt enää. Enkä ole ikäkulu mokkeri, koska olen koiras vielä  :003:. Sitäpaitsi minulle mokkeri meriteeraa enemmän jalkaväkisoturia kuin viestiaselajin esiupseeria. Totean heti, että näitä finessejä et voi ladyn kokemuksella ymmärtää, että en suinkaan ilvettä kustannuksellasi pidä.

Juuuh, minähän jo sitä valitin ettei tyttöjä sivistetä  :003: sinä siritysmiehemme maailmalla! Aliupseeri olisi, tosi on, tutumpi. Niin se maailma muuttuu ja armeijan komennot nyt aina.

Vaan näin ei maailma pelastu, tosin hän jo kertoi etenevänsä loppumetreillä maratoniansa vanhaan malliin.  Sota, tämäkään, ei sitä yhtä miestä oikeastaan kaipaa.  Tehdään me toiset vähän enemmän.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: Leena - 03.11.19 - klo:08:55
Tässä ketjussa käynnistynyt keskustelu ilmastonmuutoksesta velloo monella eri tasolla, ja on täysin selvää, miten ihminen omilla toimenpiteillään on tuhoamassa maapalloa, ja samalla itsensä. Jos kysymme, mikä on syntiä, niin tässä on oivallinen esimerkki. Lihankulutuksesta käytävä debatti tässä ketjussa jakaa mielipiteitä eri suuntiin, ja näyttäisi siltä, miten joidenkin mielestä asiasta keskusteleminenkin on turhaa.

Niin se heidän mielestään onkin, tämä edustaa siten hyvää poikkileikkausta yhteiskunnasta.  Et sinä koskaan saa väkeä siivoustalkoisiin mukaan. Et saa sinä, en saa minä.  Siihen ei auta kuin tehdä heidän puolestaan vähän enemmän sitten.

Tai annas, kyllä joku kohta muistaa vaikka kuinka monet pirskeet joissa väki jonotti luutia ja moppeja vaikka vasta kuuli että juhlat oli pidetty.   :003:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojele vol 3.
Kirjoitti: seppos - 03.11.19 - klo:14:03
Siirrytään osaan vol. 4.