Perjantaina lähdettiin mökille ja otettiin tyttären poika 3v mukaan, poika oli odottanut edellis illasta, jolloin sitä ehdotimme, matkaan lähtöä ja pakannut omaan reppuunsa kirjavan määrän leluja. Jo samana itana meinas tulla äitiä ikävä, mutta se meni ohi. Lauantaina illalla ikävä oli niin kova että alahuuli oli kuin jasson kuppi, eikä tyynnyttelyt ja lohduttelut auttaneet. Ei auttanut kuin tehdä pikasiivous mökkiin ja korjata pihalta uimarenkaat, muut lelut, uitettavat laivat ja veneet pois.
Sauna oli ehditty lämmittää ja sielä käytiin vain pesulla. Ikävä nousi aina välillä pintaan mutta puolenyön paikkeilla nuori mies luovutettin vanhemmilleen, oli kiva katsoa jälleennäkeminen, kun poika riippui äidissään kuin koalakarhu puussa.
