En suinkaan tahdo loukata kenenkään hengellisiä kokemuksia ja mielivirsiä, mutta nvätämä kaksi, liittyen omiin kokemiini vastenmielisiin tilanteisiin, eivät minua ylennä .
Tekstit sinällään eivät osoittele, vaan ovat raamatunhistorian suurimman tapahtuman
synnyttämiä kuvia ja tunnelmia. Eivät rakenna minua. Tunteen saa aikaan ihmisten joukkue, ei Henki.
1.
Nyt vielä etehesi,
oi Jeesus, polvistun.
Sun siunauksehesi
ja armoos sulkeudun.
2.
Alusta loppuun johtaa
jos matkalla et saa,
niin vaara heti kohtaa,
voin tieltä horjahtaa.
3.
Vaan lankeemasta estää
mua Jeesus voimallaan.
Näin usko loppuun kestää
ja minut kruunataan. 4.
Ristisi Golgatalla
se voitonlippu on.
Vain siihen katsomalla
saan voittopalkinnon.
5.
Sä meihin taivaan tiellä
Henkesi valo luo
ja kerran luonas siellä
iäinen autuus suo.
Philipp Friedrich Hiller 1767. Suom. Simo Korpela 1900. Virsikirjaan 1938.
----
1.
Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien.
Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1986.