Pirska, miten niin paha? Hämmästelen kysymystäsi! Näin vain samankaltaisuutta. En ainakaan minä sanonut oliko hyvää/pahaa/. En arvottanut, totesin vain.
Mainitsit mm. että "samankaltaisesti hämmentävät he". Kyllä minä tulkitsin tämän pahaksi asiaksi.
Kysessä ei ole sama henkilö. Heli Karhumäki on foorumissa, mutta eri nimellä ja kirjoittaa hyvin harvoi jos ollenkaan.
Niinpä niin, itse kullakin on kiinostuksen kohteensa ja omat kiireensä. Semmoisessa paikassa, missä viihtyy, voi pysyä pidempäänkin. Olen vain miettinyt, kuinka moni foorumilainen on käynyt täällä vain pikaisesti tai pidemmän ajankin kuluttua häipynyt lopullisesti vain, koska ei kestä olla toisinajattelijana ja altavastaajana. Minä ainakin koen juuri näin, että meidät oman herätysliikkeen kritisoijat halutaan tunkea kaappiin. Saamme kyllä pitää mielipiteemme kunhan emme julkaise niitä.
Lainaus tekstistä: "Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tiedottaja Heli Karhumäki totesi, että herätysliikkeiden ongelmat ovat syntyneet aina siitä, että "hyvä asia on viety äärimmäisyyksiin"."
Minusta edellinen on todella hyvin oivallettu. Kirkossamme on ollut hyviä uudistuksia ja Herättäjä-Yhdistys on ollut myös niiden takana. Nyt kun kirkkoa ihan selvästi johdetaan ulkoapäin ihan väärään suuntaan (mm. sukupuolineutraali avioliitto) eivätkä piispat uskalla viran menettämisen pelossa kuin myötäillä, niin Herättäjä-Yhdistyksessä uskollisesti myötäillään samaa kehitystä. Hyvä asia, heränneiden uskollisuus kirkolle, viedään näin mielestäni äärimmäisyyksiin.
Tällä foorumilla tulee tunne, että homoliittoja vastustavat heränneet leimataan homofobiasta kärsiviksi ja annetaan ymmärtää, että meitä on vähän tai ei ollenkaan. Minä tiedän, että meitä on PALJON.
Itse aikanani kritisoin erittäin voimakkaasti erästä herätysliikettä. Sitten veljeni sanoi, että ihan samalla tavoin ulkopuoliset kritisoivat meitä. Niinpä tuolloin menin itseeni ja ajattelin, että minun täytyy etsiä noista toisista hyviä puolia, koska niitäkin löytyi aika paljon. Halusin uskoa k.o. liikkeestä hyvää. Täytyy tunnustaa, että viime vuosina siihen on tosin tullut aika paljon säröjä, on täytynyt muuttaa muutamalta osin niitä mielipiteitä.
Joka tapauksessa minusta tuossa jutussa tervettä oli se, että eri herätysliikkeiden edustajat istuvat samaan pöytään ja luettelevat itse omista liikkeistään huonoja puolia. Jos joku kritisoi minua, puolustaudun, mutta jos itse huomaan vikani, voin yrittää tehdäkin sille jotakin. Takanapäin tahtoo mennä enemmän haukkumiseksi, mutta jos kohtaa näitä "vääräoppisia" edestäpäin, niin se voi olla paljon hedelmällisempää.
Siionin virret ovat rukousta parhaimmillaan, sitä ei auta kiistää. Tuli kuitenkin mieleeni tällä foorumilla kuulemani juttu, jossa joku seuravieras pyysi, että hänen asiansa puolesta rukoiltaisiin ja hänelle vastattiin, että meillä on tapana veisata rukoilemisen sijaan. Rakkaudellisempaa olisi tässäkin tapauksessa ollut olla viemättä hyvää asiaa (rukoilemista veisaamalla) äärimmäisyyksiin. Voisihan sitä joustaa sen verran, että rukoilisi vain sanoin ja löytyisihän siihen varmasti hyvä virsikin perään veisattavaksi.