Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: minttu - 26.05.07 - klo:19:54
-
Olen hämmentynyt. En enää ilmeisesti ymmärrä suomea.
Ketjuissa ainakin m.k. ja Johannes käyttävät sanaa "tavan" kohdalla, jossa minun kielitajuni mukaan pitäisi lukea "tavallinen". Jos tarkoitus todella on korvata tavallinen ilmaisu tuolla oudolla, mikä on syy?
Yst. terv. "hämmentynyt"
-
Kyllä se minusta on ihan oikeaa suomea. Yleiskieleen se ei tosin ehkä sovi kovin hyvin.
-
Tavan on tavallinen, ymmärsit ihan oikein. Se nyt vaan sattuu olemaan niin. ;)
Liekö sitten joku murreilmaus, sillä tavan kuulostaa joissakin tilanteissa paljon paremmalta kuin tavallinen.
Samoin taitaa olla sellaiset ilmaukset kuin "mennä vänkään" jonkinlaisia murresanoja. Minulla on opiskelukavereissa paljon muualtapäin olevia ihmisiä, niin ihan yhtenään saa selvitellä näitä asioita. Mielestäni en puhu kunnollista savon murretta, mutta näemmä aksentti on savolainen, ja käytän huomaamattani paljon savolaisia ilmauksia.
Tämäpäs oli mielenkiintoinen huomio, kun en ennen ollut tuota sanaa älynnytkään. Pistetäänpä muutama muu tapaus lisää, joita olen joutunut selittämään...
Oottoaeka = raskausaika (tämä herätti mukavat naurut, kun pahaa-aavistamattomana möläytin)
tihheyvenmiäritys (kemian labrassa tuli eteen)
no johan on kohu etoasiasta (=joutavanpäiväisestä asiasta)
Näitä sanoja taas olen toisinaan huomannnut käyttäneeni vastaavien yleiskielen sanojen sijaan: häräkehtiä, etevä ja vuottaa
Kaikenlaisia kieliväännöksiä on lukuisia, kuten vaikkapa "käävä liäkärissä", "jalakaan koskoo", "selekee jomottaa".
Siinäpä näin alkuun. Laittakaa muutkin murreilmauksia, joita olette joutuneet selittämään. Eli sanoja, joita käytätte ja sitten olette huomanneet, että muut eivät ymmärräkään niitä.
-
Samoin taitaa olla sellaiset ilmaukset kuin "mennä vänkään" jonkinlaisia murresanoja.
Tämä oli mulle uusi ilmaus. Olen tottunut käyttämään vängätä(?)-sanaa; "tarttee nyt siitäkin sitten vängätä", "vänkäsinpä sitten siitäkin" (myös "täytyykö siitäkin sitten vääntää"), kun jostain asiasta tulee turhanpäiten väiteltyä. Toisaalta jokin asia voi olla erityisen vänkä ("olipa vänkä juttu!"), kun se on veikeä, kiva.
Terveisiä muuten Kirkkopäiviltä! Oli se turkulainen murrekin sitten taas ihan omansa.. Mutta taattua kirkkopäivämenoa oli, mukava tunnelma, monipuolista ohjelmaa. Siioninvirsiseuroissa oli Tuomiokirkko komeasti täynnä. Eilen piipahti presidenttikin puhumassa (ei tosin niissä seuroissa), taisi kehua mm. suomalaista talkoohenkeä, mitä siitä nyt lähtötohinoissani ehdin jonkin sanasen kuulla.
-
Minulle joskus muinoin opetettiin: Tavan on genetiivimuoto sanasta tapa, -hyvän tavan mukaan, huonon tavan mukaan jne. Tavan ihminen on tätä savolaista sanarieskaa, eli murresanontaa. Itse viljelin koulussa savolaisia sanontoja, tietenkin jouduin siitä opettajien silmätikuksi.
Murresanat ovat kuulema väännöksiä ruotsin tai venäjän sanoista, niistä pitää päästä pois. (hantuukki, vastuukki, arssina öknätä, räknätä värtierata jne.)
Entäs nyt, on uusia rapakon takaisia sanoja, väännöksi ja lyhennyksiä, joita ei ymmärrä muut kuin kirjanoppineet. Tämä on nyt hyväksyttävää kielenkäyttöä.
-
Ruvettasko myö kostoiskuun. :lol: Otetaan ne kyökkiruotsin sanat takasin, ja jokainen myös oman murteensa kaikki muutkin sanat. Minusta on mukava kuunnella murrepuhetta, ehkä sen vuoksi en itse yritäkään opetalla puhumaan yleiskieltä. Tosin sisko on jo huomautellut, kun Kuopiosta joskus tulen, että "jo on taas herralla noita kaapunkilaisviännöksiä". Siis yleensä se on siitä, kun käytän jotain yleiskielen sanaa kotona käytetyn murresanan sijaan. Taitaa nyt opiskeluaika olla väkisin koetus murteelleni.
Muitten murteista on kiinnittänyt huomiota yksi oululainen kaveri, kun sanoo aina "nopiasti" ja muissakin sanoissa on vastaavia rakenteita. Se kiinnittää heti huomioni. Yksi Nokialta oleva taasen puhuu myös hieman murtaen, mutta hänen murteensa on niin lievää, etten ole saanut oikein kiinni, että mikä rakenne siinä on niin erilainen.
Niin siitä kyökkiruotsista lisää. Jostain luin, että se on tullut siitä, kun torppien tytöt on menneet piioiksi herraskartanoihin ja herrasväki eli papisto ja muuthan ovat muinoin olleet täälläpäin niitä ainoita ruotsinkielisiä. Siinä on piikatytöt joutuneet kovaan kouluun, kun on pitänyt isäntäväen puheesta erottaa, mistä puhutaan.
Tuohon vaivaisen madon listaan voisi lisätä:
Mööpeli, talriikki, nestuukki, kihveli, kahveli...
Meillä ei noita kaikkia ole kyllä kotona viljelty. Kihveli ja kahvelikin ovat jostain syystä aina tarkoittaneet harjaa ja rikkalapiota. En tiedä, miksi, mutta niin se on ollut. Oli itselleni yllätys, kun opin ruotsin tunneilla, mitä ne oikeasti ovat.
Tuo räknätä on tuttu, samoin värtierata, mutta öknätä-sanaa en ole kuullut, eikä ole aavistusta merkityksestä.
Mummo sanoi aina "vartoa", mutta itse en sitä useinkaan käytä, vaan se menee ihan vain "oottaa".
-
Kaikista kauheen ruattinkiälisten kartanoherrojen antama haukkumanimi meille suamenkiälisille oli hunsvotti. Kerran eräs suamensaksalaanen arkkitehti selevitti mulle, mistä ruattinkiälen sanoosta se on tullu. En eres ilikee ruveta sitä teille suamentamahan. :oops:
-
Kaikista kauheen ruattinkiälisten kartanoherrojen antama haukkumanimi meille suamenkiälisille oli hunsvotti. Kerran eräs suamensaksalaanen arkkitehti selevitti mulle, mistä ruattinkiälen sanoosta se on tullu. En eres ilikee ruveta sitä teille suamentamahan. :oops:
Kerro ihmeessä! Itekin käytän tuota usein, niin ois kiva tietää... Ei viitsi ruveta sanakirjaa selailemaan.
-
Samantien muistui neurologian luentojen luennoitsija mieleen, niin pistetäänpä sekin juttu tähän. Puhui kai levon tärkeydestä, niin siinä yhteydessä sanoi joutuneensa uussavolaisena opettelemaan kehdata-sanan uuden merkityksen. Yleiskielessä kai se tarkoittaa samaa kuin viitsiä, iljetä. Savossa se tarkoittaa myös jaksamista. "Empä kehtoo = en jaksa, pärjäähän tuota ilmankin, mittee suotta, laiskotuttaa kivasti" eli ei mitään tekemistä ilkeämisen kanssa. Se oli taas semmoinen sana, joka piti ulkopuolisen sanoa, että tajusi merkityseron.
-
Ja ainaki kuopiolaisille 'vika' tarkoittaa 'viallista', vaikka Etelä-Suomessa sillä tarkoitetaan 'viimeistä'. Mulla oli joskus kauhea eipäs-juupas -väittely jonkun kuopiolaisen kanssa, kun ei yhtään tajuttu toisiamme. "Eihän tää oo mikään vika bussi!" "No onhan!"
-
Kerro ihmeessä! Itekin käytän tuota usein, niin ois kiva tietää... Ei viitsi ruveta sanakirjaa selailemaan.
En kehtaa minäkään sitä tänne suoraan kirjoittaa, mutta laitanpa linkin.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8263fb2d-2bbd-41a3-a9bf-3b0973500065
Sieltä se löytyy, kuvauksen "erittäin säädytön sana" jälkeen.
-
Kerro ihmeessä! Itekin käytän tuota usein, niin ois kiva tietää... Ei viitsi ruveta sanakirjaa selailemaan.
En kehtaa minäkään sitä tänne suoraan kirjoittaa, mutta laitanpa linkin.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8263fb2d-2bbd-41a3-a9bf-3b0973500065
Sieltä se löytyy, kuvauksen "erittäin säädytön sana" jälkeen.
Jaahas, no oppipahan taas uutta. Aika paha, mutta sana on silti niin kiva, että en luovu kyllä käytöstä. No, jos joku kuulee minun käyttävän tuota, niin tarkoitan tuota uudempaa versiota, eli lurjus yms.
-
Se ei ainakaan oo ihme jos joku ei mun viesteja ymmarra! Pohjanmaan murretta Irlannis ilman aata ja oota... :roll: Se tuloo ny selittelyysta mieleen, notta pohjammaalla mattoja puristellahan...mitakohan niille silloin tehdaan :?: :D
Niin ja kylla taalla kans sattuu kielimokia. Luulin et naapurin J.C tyoskentelee jossain autoihin (cars) liittyvassa, mut kuulinkin myohemmin et on puuseppa (carpenter) :lol: , notta silleen taalla...
-
Erittäin hävyttömistä koiriin liittyvistä sanoista tuli mieleen kansainvälisessä kristillisessä koulussa suomalaisoppilaan tekemä huomio. Koulun kirjaston kirjoista oli mustalla tussilla peitetty piiloon 'bitch' niissäkin tapauksissa, missä puhuttiin asiallisesti narttukoirista.
-
Se tuloo ny selittelyysta mieleen, notta pohjammaalla mattoja puristellahan...mitakohan niille silloin tehdaan :?: :D
Puristelu olisi sellaista maton rutistelua vain joka ei auttaisi tuulettamisessa lainkaan.
Meillä mattoja joko pudistellaan tomerasti taikka sitten oikein kopsutetaan.
Ps. Jostain syystä näin Pohjanmaa vs. Savo sanamuotoja on tullut löydettyjä useitakin, mutta jääkööt nyt tökkimättä.
-
Se ei ainakaan oo ihme jos joku ei mun viesteja ymmarra! Pohjanmaan murretta Irlannis ilman aata ja oota... :roll: Se tuloo ny selittelyysta mieleen, notta pohjammaalla mattoja puristellahan...mitakohan niille silloin tehdaan :?: :D
Matot tampataan.
-
Se tuloo ny selittelyysta mieleen, notta pohjammaalla mattoja puristellahan...mitakohan niille silloin tehdaan :?: :D
Puristelu olisi sellaista maton rutistelua vain joka ei auttaisi tuulettamisessa lainkaan.
Meillä mattoja joko pudistellaan tomerasti taikka sitten oikein kopsutetaan.
Meillä taidetaan usein puistella mattoja. (eli pudistellaan, mutta puheessa vaan puistellaan.)
-
Meillä piiskataan tai hakataan matot, ei tosin kovin usein. Työvälineenä on mattopiiska eli rottinki.
-
Meillä piiskataan tai hakataan matot, ei tosin kovin usein.
No, totuuden nimissä, ei meilläkään kovin usein puistella..
-
No kyllahan tekin siis sen tiesitte :lol: Piti vaan panna asia tuohon muotoon, kun en muistanut, et mitas sita muuta vois tehda matoille ku puristella (e-p:lla viela oikeen arralla). Niin ja mulle se tarkottaa erityisesti sita et kaks henkiloa ottaa kummastakin paasta mattoo kiinni ja antaa heilua...siis niin meilla kotona on aina tehty!
-
Voisiko otsikon mukaan kysyä:
Rauhan ihminen vai rauhallinen ihminen?
Toimen mies vai toimellinen mies?
Kirkon toimihenkilö vai kirkollinen toimihenkilö?
Armon rouva vai armollinen rouva?
Onko ero murre-ero vai jonkinlainen vivahde-ero? Onko asia tärkeä tai edes mielenkiintoinen? Olenko kiusan kappale vai kiusallinen kappale?
-
Voisiko otsikon mukaan kysyä:
Rauhan ihminen vai rauhallinen ihminen?
Toimen mies vai toimellinen mies?
Kirkon toimihenkilö vai kirkollinen toimihenkilö?
Armon rouva vai armollinen rouva?
Onko ero murre-ero vai jonkinlainen vivahde-ero? Onko asia tärkeä tai edes mielenkiintoinen? Olenko kiusan kappale vai kiusallinen kappale?
Minä laittasin kaikista nuo ekat muodot.
-
Mun mielestani nuo taas voi tarkottaa vaikka eri asioita:
Rauhan ihminen voi tarkoittaa vaikka rauhan aatteen kannattajaa, eika se tarkoita samaa kuin luonteeltaan rauhallinen ihminen
Mina kasitan toimen miehen sellaiseksi (mies)henkiloksi joka tarttuu toimeen ripeasti, kun taas toimellinen mies voisi tarkoittaa vaikkapa sellaista henkiloa jolla on tyopaikka eli toimi
Mun mielesta on tarkeaa miettia mita kirjoittaa. Tottakai saa ja pitaakin antaa murteen nakya, mut esim. sanojen merkityksia ja oikeinkirjoituksia kannattaa miettia. Esim. sanan yhteen tai erikseen kirjoittaminen voi muuttaa koko lauseen merkityksen. Jos ei vaarinkasityksista vallan sotia yleensa synny, niin vailkeuksia ainakin. Vaan mikapa mina olen muita neuvomaan...
-
Niin, kyllä nuo sanat ovat vähän kiikun kaakun, että rauhan ihminen ei ole sama kuin rauhallinen, myönnetään.
-
Helsingistä muuttaneena minulle tuottivat viimeksi päänvaivaa mikkeliläisen polkupyöräkorjaajan sanat: "Eiköhän nyt kulje köykäsemmin." Köykänen tarkoittanee jotain positiivista... Paremmin? Kevyemmin? Olen myös ollut huomaavinani, että täällä käytetään "sinänsä" -sanaa todella usein.
-
Köykäisemmin tarkoittaa ainakin täällä päin suurin piirtein samaa kuin kevyemmin.
Kyllä murteet on rikkaus. Toisaalta jos pitkään joutuu olemaan vieraalla murrealueella, alkaa kyllä heräillä kaipuu sinne omaan tuttuun murremaailmaan, jossa ei tartte erikseen miettiä mitä tarkoitetaan.
-
Helsingistä muuttaneena minulle tuottivat viimeksi päänvaivaa mikkeliläisen polkupyöräkorjaajan sanat: "Eiköhän nyt kulje köykäsemmin." Köykänen tarkoittanee jotain positiivista... Paremmin? Kevyemmin? Olen myös ollut huomaavinani, että täällä käytetään "sinänsä" -sanaa todella usein.
Köykäisemmin tarkoittaa ainakin täällä päin suurin piirtein samaa kuin kevyemmin.
Samaa se meinaa täälläkin. Tosin on sillä semmoinen pikkuinen säväys, jota en osaa selittää. Sen vain tietää.
Itsekin käytän usein sinänsä-sanaa, mutta sen ohella myös sanaa sinällään. Eli esim. "sinälläänhän se ei ole erikoinen tappaus, mutta...".
-
"Oli se nyt melko paljon köykasempi kun tuo toinen."
Köykäsempi, minä ymmärrän sillä jotain sellaista kuin "huonompi", "halvempi", tavallaan vaillinainen. Jos joku kulkkee kyökasemmin, niin kyllä se huonommin kulkkee ku aikasemmi. :)
-
Ketjuissa ainakin m.k. ja Johannes käyttävät sanaa "tavan" kohdalla, jossa minun kielitajuni mukaan pitäisi lukea "tavallinen". Jos tarkoitus todella on korvata tavallinen ilmaisu tuolla oudolla, mikä on syy?
Se on Savon murretta.
-
Näin eteläsuomalaista murretta puhuvana, ymmärrän tavan ihmisen siten, että hänellä on olemassa tietty tapa tai tapoja. Tavallinen taas viittaa siihen, ettei ole mitenkään erikoinen, poikkeava, kummallinen, outo ihminen.