Kirjoittaja Aihe: Politiikkaa osa 12.  (Luettu 28468 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #15 : 22.12.19 - klo:19:30 »
Ketjussa jo mainittu Anna Kontula kommunismista: http://annakontula.fi/2019/10/08/mita-on-kommunismi/

Ei valitettavasti selitä samalla, mitä se sosialismi on. Enkä nyt ehdi itse lukea. Ehkä tämäkin jouluna sitten. Lupaan palata myös sunnuntaiaukioloihin (paitsi jos menee aika kyläillessä).
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #16 : 23.12.19 - klo:09:44 »
Kommunismi on ihanne, jossa jokainen tekee kykyjensä mukaan ja saa tarpeittensa mukaan yhdessä omistetun tuotantokoneiston osina. Tähän pyrkivät ovat kommunisteja. Sosialismi on realistisempaa toverillisuutta. Socius tarkoittaa toveria, liittolaista tai kumppania.
Vaikka meille rakas uskonhenkilömme Leena tykkäisi enemmän, jos lähteenä olisi joku muu kuin Wikipedia, niin sen mukaan "Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Kommunismin kannattajat näkevät aatteensa usein sosialismia seuraavana yhteiskuntamuotona.

On paljon kiistelty siitä, miten sosialismi ja kommunismi eroavat toisistaan, esimerkiksi kommunismin teoreetikko Karl Marx käytti käsitteitä samaa tarkoittavina, mutta nykyään sosialismia pidetään liberaali-kommunismi-kirjon välimuotona. Alkuperäisen marxilaisen määritelmän mukaan kommunistinen yhteiskunta on paitsi luokaton yhteiskunta, myös valtioton ja rahaton yhteiskunta. Karl Marxia pidetään uudenaikaisen sosialismin ja kommunismin perustajana. Marx työskenteli Friedrich Engelsin kanssa."

Lähteet

Kommunismi  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunismi

Karl Marx    https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx

Friedrich Engels   https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Engels
« Viimeksi muokattu: 23.12.19 - klo:09:52 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #17 : 23.12.19 - klo:11:04 »
Ketjussa jo mainittu Anna Kontula kommunismista: http://annakontula.fi/2019/10/08/mita-on-kommunismi/

Ei valitettavasti selitä samalla, mitä se sosialismi on. Enkä nyt ehdi itse lukea. Ehkä tämäkin jouluna sitten.
Mielestäni oppiäisen laittaman linkin mukaan Anna Kontulan kommunismi perustuu kommunistien pyhään kirjaan Karl Marxin "Pääoma: poliittisen taloustieteen arvostelua (Das Kapital: Kritik der politischen Ökonomie)." Oppiäisen laittaman linkin Anna Kontulan blogissa Kontula kirjoittaa, miten "Kommunismi ei myöskään ole sosialismia, vaikka nämä kaksi usein sotketaan keskenään. Sosialismi on kyllä kommunismin sisar, mutta aatteet eroavat selkeästi toisistaan mm. suhteessa valtioon."

« Viimeksi muokattu: 23.12.19 - klo:11:09 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #18 : 23.12.19 - klo:11:16 »
Luen parhaillaan Owen Matthewsin kirjaa Stalinin lapset, jossa on yksi selitys Ukrainan joukkokuolemille -30 luvun alussa. Lisäksi käydään läpi isoisän tuhoutumisprosessi tekaistuissa oikeudenkäynneissä.

Lukeminen on vasta alussa, mutta uskoisin, että suomalainen "homo sovieticus" ei pystyisi kirjaa lukemaan. Tulisi liikaa luille.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #19 : 23.12.19 - klo:13:01 »
Kommunismi on ihanne, jossa jokainen tekee kykyjensä mukaan ja saa tarpeittensa mukaan yhdessä omistetun tuotantokoneiston osina. Tähän pyrkivät ovat kommunisteja. Sosialismi on realistisempaa toverillisuutta. Socius tarkoittaa toveria, liittolaista tai kumppania.
Wikipedin mukaan "Sosiaalidemokratia kehittyi 1800-luvun lopulta 1900-luvun alussa vallinneista sosialismin suuntauksista. Sosiaalidemokratia poikkeaa maxilaisesta sosialismista korvaamalla tavoitteen yhteiskunnan muuttamisesta nopeasti vallankumouksen kautta tavoitteella muuttaa sitä vähittäisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyödyntämällä. Historiallisesti sosiaalidemokraatteja on myös kutsuttu parlamentarististen menettelytapojensa takia reformistisosialisteiksi erotuksena vallankumoussosialisteista. Reformisosialistit näkivät reformeja tarvittavan kapitalismin välinpitämättömyyttä vastaan.

Reforormisosialismi suhtautuu kielteisesti vallankumouksiin. Usein uudistusten puolesta käytävä taistelu asetetaan sosialistisen vallankumouksen vaihtoehdoksi. Kun kapitalistisen yhteiskunnan sisällä saatiin aikaan uudistuksia, monet reformistit alkoivat katsoa, että kapitalistinen yhteiskunta voidaan näiden uudistusten avulla muuttaa hyväksi. Vallankumouksellisen sosialismin kannattajat ovat perinteisesti kiistäneet tämän. Käsite reformismi viittaa edelleen useimmiten poliittiseen vasemmistoon. Nykyisinkin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat reformistisia puolueita."

Lähteet

Sosiaalidemokratia  https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalidemokratia

Reformismi        https://fi.wikipedia.org/wiki/Reformismi


« Viimeksi muokattu: 23.12.19 - klo:13:09 kirjoittanut luterilainen »

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #20 : 23.12.19 - klo:15:34 »
Marxin teoriat näyttävät olevan suurpääoman suosiossa. He vain pitävät hyvänä ja oikeana sitä, mikä oli parta-Kallen mielestä pahaa ja väärin.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #21 : 23.12.19 - klo:17:06 »
Marxin teoriat näyttävät olevan suurpääoman suosiossa. He vain pitävät hyvänä ja oikeana sitä, mikä oli parta-Kallen mielestä pahaa ja väärin.
Maamme Tangomaalla Lapuanjoen rannalla asuvien Lapuan liikkeen sinimustaraitaisten körttipaitoja pitävät körttiläiset eivät taida arvostaa Marxin teorioita eivätkä ne taida olla heidän suosiossaan? :017:

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #22 : 23.12.19 - klo:17:19 »
Marxin teorioihin sietäisi perehtyä. Ne lienevät muuta kuin lattea käytännöllinen Kommunistinen manifesti.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #23 : 23.12.19 - klo:20:31 »
Maamme Tangomaalla Lapuanjoen rannalla asuvien Lapuan liikkeen sinimustaraitaisten körttipaitoja pitävät körttiläiset eivät taida arvostaa Marxin teorioita eivätkä ne taida olla heidän suosiossaan? :017:

Lapualaiset eivät taida olla minkään teorioiden perään, käytännön ihmisiä kun ovat.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #24 : 23.12.19 - klo:23:48 »
Lapualaiset eivät taida olla minkään teorioiden perään, käytännön ihmisiä kun ovat.

Missä niitä teoreettisia ihmisiä on? Pohjoissavolaiset ja kainuulaiset konstapylkkäsetkö?
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #25 : 24.12.19 - klo:08:31 »
Luen parhaillaan Owen Matthewsin kirjaa Stalinin lapset, jossa on yksi selitys Ukrainan joukkokuolemille -30 luvun alussa. Lisäksi käydään läpi isoisän tuhoutumisprosessi tekaistuissa oikeudenkäynneissä.

Lukeminen on vasta alussa, mutta uskoisin, että suomalainen "homo sovieticus" ei pystyisi kirjaa lukemaan. Tulisi liikaa luille.
Brittiläisen lehtimiehen Owen Matthewsin kirja Stalinin lapset on hyvin todennäköisesti liikaa maamme kotikommunistin luille.  :017:

Neuvostoliitossa marxismi-leninismi syntyi 1920-luvun lopulla tarkoittamaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen eli bolševikkien NKP:n virallista ideologiaa, joka pohjautui Karl Marxin ja Vladimir Leninin ajatuksille.

Josif Stalin kehitti teorian sosialismista yhdessä maassa syksyllä 1924 ja pian käsite alkoi tarkoittaa Neuvostoliiton kohtalon riippumattomuutta maailmanvallankumouksesta. Valtion rooli alkoi yhä korostua 1920-luvun loppupuolella ja vuoden 1936 perustuslaissa sosialismi julistettiin saavutetuksi, jolloin tämä kysymys jäi pois päiväjärjestyksestä. Stalin näki kommunismin kaukaisena tavoitteena, joskin ennen kuolemaansa ajatteli kehityksessä siirrytyn selvästi eteenpäin, uuteen vaiheeseen.

Stalin ajatteli yleensäkin kehityksen etenevän monien erilaisten vaiheiden kautta. Tässä mielessä Stalinin tulkinta poikkeaa jyrkästi Marxin ja Engelsin tulkinnasta, jonka mukaan valtio alkaa kuoleutua ja sen on alettava kuoleutua samalla kun valtiovalta siirtyy työväenluokalle. Stalinin marxismi myös lähes unohti Marxille keskeiset vieraantumisen ja kieltämisen käsitteet.

Stalinin ajan hallinnollisilla järjestelyillä oli syvä vaikutus marxismi-leninismin järjestöllisten käytäntöjen muotoutumiseen. Se johtui Stalinin aikana tapahtuneesta ennen näkemättömän nopeasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Alikehittyneistä agraarivaltioista muodostui 25. vuodessa (toisen maailmansodan valtavista inhimillisistä ja aineellisista menetyksistä huolimatta) sotilaallinen, taiteen, tieteen ja talouden suurvalta, Neuvostoliitto. Stalinin aikana marxismi-leninismi -käsitteen käyttö laajeni pikkuhiljaa kuvaamaan lähes kaikkea toimintaa, johon kommunistisen puolueen nähtiin vaikuttavan ja sama kehitys jatkui Neuvostoliitossa myöhemminkin.

Termin "homo sovieticus" loi vuonna 1982 neuvostoliittolainen kirjailija ja sosiologi Aleksander Zinovjed. Ajatuksen, että neuvostojärjestelmä loisi uuden, paremman ihmisen, esittivät neuvostojärjestelmän kannattajat. He käyttivät termiä "uusi neuvostoihminen".

Lähteet

Marxismi-leninismi                               https://fi.wikipedia.org/wiki/Marxismi-leninismi

Homo sovieticus                                   https://fi.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Stalinin lapset-Tekijä: Matthews, Owen   http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789511234111

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #26 : 24.12.19 - klo:16:00 »
Kirjoitin liian yksiniittisesti, mea culpa, Stalinin lapsista.Kun tullaan seuraaviin sukupolviin kirjoitus muuttuu ihan tavanomaiseksi.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #27 : 24.12.19 - klo:18:38 »
Jooo Neuvostoliitto ei tainnut mennä ihan Marxin ajatusten mukaan... Jo se, että vallankumouksen olisi pitänyt alkaa teollisuusmaasta, mita Venäjä ennen vallankumousta ei ollut.

Mutta entäpä Paraguayn jesuiittayhteisöt 1600-luvulla? Pitäisi löytää niistä jokin kunnon lähdeviite. Monikin kirjoittaja on kutsunut niitä kommunistiseksi kokeiluksi.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #28 : 24.12.19 - klo:18:41 »
Jos löydät lähdeviitteen, niin uukuta yleisemminkin.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Politiikkaa osa 12.
« Vastaus #29 : 24.12.19 - klo:21:26 »
^Jos ulkomaan kielet taipuvat, niin Wikipediasta löytyy artikkeleita, joiden lopussa on (yleensä ko. kielellä) lähdeviitteitä, joista osa verkossakin. Englanniksi ja tietenkin espanjaksi on vähän pidemmät tarinat, saksaksi lyhyempi, mutta siinä ehkä hyviä viitteitä.

Englanninkielinen artikkeli mainitsee, että noista valtioista on esitetty esi näkemyksiä: Sekä että olisivat onnistuneita kristillis-kommunistisia kokeilua että vähän vähemmän ylistäviä arvioita (sekä annetaan viitteitä). Helppohan tuollaista kokeilua onkin romantisoida.

Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.