Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Annikka - 03.01.20 - klo:21:01
-
Uudenkaupungin suunnalta nämä:
Siivottu
Häähä
Haaro
Himoinen
Hallu
Kuliluoto
Vaatisi vähäsen totuttelua, jos pitäisi vastata kysymykseen, jotta mistä päin olet.
Aina joku näistäkin paikoista on jonkun kotipaikka. Paikkakuntalaisille tietysti nämä ovat arkisia nimiä, mutta
muualtapäin oleville ne aiheuttanevat kysymyksen, jotta kuulinko oikein.
-
Meidän postiosite on Uro. Sitäkin saa puhelimessa aina tavata kirjain kirjaimelta. Onneksi niitä on aika vähän. :023:
Tuossa entisen Vehkalahden, nykyisen Haminan kaupungin sisällä on kylä ja taajama, jonka nimi on Neuvoton.
Eräs sillä asuva nuori mies kerran neuvoi, miten se kuuluu lausua: Neuvot on :003:
-
Ei hassu mutta omituinen: Mistä Kangasniemelle on voinut tulla sellainen nimi kylälle kuin Istruala? Ei kuulosta savolta, eikä edes viereiseltä päijät-hämeeltä. Silloin kun kaukopuhelut vielä tilattiin sentraali-Santralta, opin tuon kun tädilleni soittelin. Äkryn ja Kutemajärven ymmärrän, Istrualaa en.
Suomessa asuvaa sveitsiläistä tuttavaa taannoin huvitti kovasti, kun kerroin asuneeni Liperissä. Tunsi sanan merkityksen rohtoliperi (https://www.maatiainen.fi/tekstit/liperi2010.htm) eli lipstikka, tuo maustekasvi, ja ajatteli että sellaisessa puskassa olen asunut. Vielä hauskempaa oli, kun näytin liperit papin kaulassa.
-
Siilinjärvellä on Pöljä.
-
Kotikyläänä Sievin Rieskaniemessä on perukka nimeltään Vesimäki. Olen sen loogisuutta joskus tuumannut - miten vesi pysyy siellä mäellä?
Siellä on myös autioitunut talonpaikka metsien keskellä, nimi on Hullula. Isän kyytissä ajettiin hevosella 1960-luvun alussa sen heinittyneen ja vesottuneren peltoaukean ohi tietä pitkin omaan metsäämme Hullulan taa. Isä viisasi tien vieressä olevaa kivikasaa ja kertoi siinä olleen saunan ja kiuaskivet olivat vain jäljellä.
Mutta mistä nimi Hullulalle? Hullulan kohdalla oli erikoisen ojan latvavedet ja ne vedet lähtivät virtaamaan kohti itää! Kaikki muut ojat, purot ja joet kotiseudullani virtasivat länttä kohti, merelle päin. Hulluoja virtasi latvoillaan itään ja oli siksi Hulluoja! Muutaman kilometrin päässä Hulluoja nöyrtyi ja käänsi kulkunsa kohti pohjoista ja sitten länteen muuttuen Ruosteojaksi.
Odotan sitä hetkeä, jos joskus pääsisin vielä katsomaan Hullulan, onko autioutunneesta asuinpaikasta enää mitään jäljellä, vai onko vuosikymmenet kasvattaneet siihen tigeän metsän ja metsäautotieksi nykyaikaistettu kärrytie peittänyt kiuaskivet alleen, ikiajoiksi.
-
Siilinjärvellä on Pöljä.
Onko Alapitkä Siilinjärven vai Lapinlahden puolella?
-
Minuahan nimet , ihmiset ja niiden puheet kiinnostavat aina ja iäti. Hain kytlien nimiä Kannakselta. Nämä ovat Valkjärven kylät:
Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi,[5] Oravaniemi, Pentsilä, Piikkilä, Puikkola, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala
Mistä tulivai nimet Piikkilä, Puikkola, Pöppölä , ei ole tiedossani. Isä oli Salokylästä.
Tästä löytyy runsas aineisto aina viimeistä sivua myöten ( 542 ) josta löytyi kylä nimeltä Vittuvero. Voin kuvitella nimen kummit :003:
-
Onko Alapitkä Siilinjärven vai Lapinlahden puolella?
Lapinlahden kunnassa
-
Kotikyläni Lauttasaaren suojassa lepää pienet saaret nimeltään Nahkahousut
-
Täällä Luumäellä mm. kyliä: Pitkäpää, Himottula, Pöljö, Nokkala, Pukkila, Lökänen, Taina ja Hirvikallio.
Hirvikallio on myös sukunimi. Kun ennen lankapuhelinaikaan oli tapana vastata tähän tapaan: "Hirvikalliolla." "Niin siihen jotkut pojankoirat sanoivat: "Ammu se." Ja sulkivata nauraen puhelimen.
Pukin Ristolla oli tapana sanoa puhelimeen vastatessaan: "Puhu Pukille."
Silloin kun ei ollut tieosoitteita, joskus sotien jälkeen, Luumäellä asui mies, nimeltään Taavetti Taina. Hänen osoitteensa oli: Taina, Taavetti.
Taavetti on Luumäen päätaajama, mutta sen nimistä kylää ei ole. Taavetti koostuu etupäässä Marttilan kylästä, mutta osin myös Heimalasta ja Pitkäpäästäkin.
-
Kun ennen lankapuhelinaikaan oli tapana vastata tähän tapaan: "Hirvikalliolla." "Niin siihen jotkut pojankoirat sanoivat: "Ammu se." Ja sulkivata nauraen puhelimen.
Koulupojat kehuivat Lautasen Juhan vaaria kovaksi äijäksi, koska hän vastasi kaikista häiriösoitoista huolimatta aina puhelimeen: "Yrjö Lautasella".
-
Helsingissä kaikki kantakaupungin apteekit olivat jonkun eläimen nimellä. Niihin voi soittaa ja kysyä "Onko Leijona apteekissa? ja saatuan vastauksen voi hihkaista perään, että "se on vaarallinen. Päästäkää se ulos".
-
Vehkslahden Neuvoton tunnetaan myös muodossa Neuvottoma. Ruotsinkilelinen muoto Nevito antaa viitteitä kylän historiaan saksalaisten merenkulkijoiden asemapaikkana (Neu Witte?). Niillä nurkilla on myös Saksala.
-
Vehkslahden Neuvoton tunnetaan myös muodossa Neuvottoma. Ruotsinkilelinen muoto Nevito antaa viitteitä kylän historiaan saksalaisten merenkulkijoiden asemapaikkana (Neu Witte?). Niillä nurkilla on myös Saksala.
Mielenkiintoinen ajatus. Witte on Ruhrin rantakaupunki eli kaukana merestä, mutta sopivia kaupunkeja löytyy lähempää. Uskon tuohon teoriaan.
-
Muinaissaksan sana, jonka saatoin kirjoittaa väärinkin, tarkoittanee poukamaa. Onhan niitä joessakin.