Eipä ole tätä keskustelua tullut seurattua, niin laitanpa tähän omat kriteerini. Siis syömisessä joudun toteamaan, että opiskelijan budjetilla yleensä halvinta mitä löytyy. Tosin joitakin poikkeuksia on, kuten vaikkapa se, että kotimaista suosin, jos vain mahdollista eli hintaero ei päätä huimaa. Vaikkapa liha on sellaista, että ulkomaista en koskaan osta, en osaa sanoa miksi. Muuten on ihan sama, onko se Pirkka vai Rainbow vai mikä merkki. Toki yritän suosia vaikkapa reilua kauppaa tms. mutta monesti hinta eroaa niin paljon että otan sen halvemman vaihtoehdon.
Vaatteissa on eri kriteerit. Pakko myöntää, että yleensä hinta korreloi laatua. Otan yleensä siitä puolesta välistä. Kalleimpiin ei ole varaa, mutta halvemmat tiedän kokemuksesta, että ne ei kestä pitkään. Kympin college-paidat tuntuu jo kaupassa niin nukkaantuneilta, että voi voi. Joskus olen tehnyt testiä, että olen vain ottanut sovitettavaksi muutamia farkkuja ja vasta parhaimmat valittuani katsonut hinnan. Yleensä ne istuvimmat ja parhaimman näköiset on niitä kalleimpia. Kuitenkin joskus tulee yllätyksiäkin. Sen jälkeen teen ostopäätöksen. Vaikkapa farkkuihin en kyllä pistä 100 euroa missään nimessä. Semmonen 70 rupeaa olemaan jo aika kipurajalla. Viimeisimmät löysin alennusmyynnistä hintaan 49,90. Olisi tehnyt mieli semmosia 14,90 farkkuja ihan hinnan takia, mutta voi että ne oli huonot jalassa, en yhtään tykännyt. Mitenkään merkkiuskollinen en missään ole. On sitä kuitenkin jo jonkin verran oppinut äkkiseltään sanomaan, mikä on kestävää ja mikä ei. Vaikkapa osa vaatteista näyttää jo kaupassa nuhjaantuneilta ja helposti nukkaantuvilta. Ja farkuistakin jotenkin näkee jo ensisilmäyksellä vähän laatua, en osaa sanoa miten, mutta kyllä niissä jokin ero on, kun ilman hintalapun katsomista jo yleensä osaa laittaa ne hintajärjestykseen.
Olisi hienoa suosia kotimaista, mutta kun ei ole aina varaa niin ei. Useimmat vaatteeni taitaa valitettavasti olla jostakin vinku-Intiasta, pakko myöntää. Yksi marimekon jokapoika-paita (lahjaksi saatu) minulla oli pitkään, mutta nyt vein sen jo kirpparille, kun se oli aika pieni, kun oli ollut jo niin monta vuotta, että hihat jäivät lyhyeksi, kun satuin vielä pari vuotta takaperin kasvamaan. Se oli todella kestävä, mutta olihan se kotimainenkin ja marimekon.
No, loppuyhteenvetona pitää varmaan laittaa, että on minulla tietyt kriteerit, mitä suosin, mutta "liikaa" en rupea maksamaan. Merkeille en kumarra ja kotimainen ohittaa ulkomaisen, jos hinta sallii.
Semmosta tällä kertaa.
Äänestys
Aihe: Kulutuksen motiivit? (Luettu 11640 kertaa)